Olen miettinyt todella paljon, miksi minua ärsyttää nähdä naisia jotka
eivät tee minkäänlaista tai yritystä näyttää hyvältä.
Puhun nyt siitä kun on leveäperäinen muumin muotoinen matami kajakkohuivissa ja pyöräilyhousuissa tai meikitön pyöreärillinen pullukka miehisissä shortseissa ja sporttisandaaleissa lontsottelemassa tai kumararyhtinen harmaatukkainen 30-vuotias halvassa cvirttyneessä collegepaidassa (tiedätte varmaan nämä av:n arkkityypit).
Olen tullut siihen tulokseen, että minua suututtaa kun nainen tuhlaa tilaisuutensa olla kaunis ja hehkeä ja kääntää päitä kadulla kävellessään! enkä tarkoita nyt vain miesten huomiota, vaan kaikki katsovat mielellään kauniisti laittautunutta ihmistä ja tällaisella ihmisella on " taideteoksen" tyylistä esteettistä arvoa.
Kommentit (87)
jostain sellaisesta ominaisuudesta, jonka tiedostamattamaan haluaisi itselleenkin, tai joka itsellä on, mutta jota ei uskalla " käyttää" . Nämä ärsytyksen paikat ovat hyviä itsetutkiskelun mahdollisuuksia ja tarjoavat hyviä oivalluksen lähteitä omaan itseen. Itsetutkiskelu vaatii rehellisyyttä, joka on valtavan vaikeaa.
Mieti rehellisesti itsekesi, miksi kauniiksi laittautuminen on sinulle on niin tärkeää? Mitä pelkäät? Miksi laittautumattomat itsensä ehkä jopa repsahtamaan päässeet naiset ärsyttävät? Mieti näitä asioita mielessäsi, jos oikeasti haluat tietää vastauksen kysymykseesi. Ja jos sinulla on rohkeutta, voimaa ja " munaa"
Kaikkein eniten raivostuttaa ne, joilla olisi potentiaalia näyttää tyrmäävältä (siis kasvonpiirteiden ym. puolesta) mutta sitten tekemällä tehdään itsestä hiirulainen: upeat, paksut hiukset leikataan siiliksi ja värjätään tummanpunaiseksi, vartalon annetaan levitä tai jos on hoikka, käytetään kesät talvet muodottomia pitkiä housuja ja telttamaisia paitoja, meikkiä ei hitustakaan... Näitä on Suomessa paljon.
Saan kyllä itseni nätiksi kun näen vähän vaivaa, mutta jos panostaisin itseeni niin vähän kuin moni tuttuni, näyttäisi oikeasti hirveältä.
Olen 100% hetero mutta minusta olisi ilo nähdä kauniita naisia enemmän.
on se että niillä ei ole mitään kauneudentajua! Ne ei näe eroa istuvien ja epäistuvien vaatteiden välillä, ne ei näe eroa ponnarikampauksen ja laitettujen hiusten välillä.
Kaikkein eniten muakin kyllä ihmetyttää se että niin moni päästää itsensä niin hirvittävän lihavaksi, sitä ei voi olla huomaamatta ja sen luulisi tuntuvan polvissa ym.
Muistan joskus yläasteella kun tykkäsin pukeutua melko tyköistuviin paitoihin jne. En edes ajatellut mitään miesten (tai siis poikien) huomiota, tykkäsin vaan naisellisista vaatteista. Noh, tämän takia jouduin lähes vainon kohteeksi kun kuulemma " esittelin itseäni" päivät pitkät. Tällöin jokaisella coolilla teinillä piti olla Levikset ja joku roikkuva merkkicollege tai huppari. Mitäs minä siinä muuta saatoin kuin muuttaa tyyliäni kun turpaankaan en halunnut ottaa.
En usko, että esim. Virossa tai Venäjällä tyttöä kiusataan, jos haluaa pukeutua korkokenkiin ja hameeseen.
Monet kaverini pyytääkin makutuomariksi vaateostoksille ja kyselee millaiseksi kannattaisi värjätä hiukset. Monella ei tosiaan ole mitään hajua mikä näyttää hyvältä. Ostoksilla ollessa joudun rautalangasta vääntämään että älä ystävä hyvä osta tuota ällöä lilaa hupparia vaan vaikka hiekanruskea pusero, ja älä please värjää hiuksiasi pinkiksi tai postilaatikonpunaiseksi, vaan ota tummahko pohjaväri ja siihen vähän vaaleampia raitoja.
ottaa pultteja jokin siinä itsensä tälläämisessä hiertää mieltä.
Vierailija:
ottaa pultteja jokin siinä itsensä tälläämisessä hiertää mieltä.
Turha tästäkään vetää mitään johtopäätöksiä. Ihan samalla tavalla minua hiertää, jos esim. joku tosi kaunis vanha rakennus on päästetty rapistumaan tai vaikka töhritty spraymaalilla. Harmittaa se menetetty potentiaalinan kauneus. Vai väitätkö että tämän perusteella olenkin kateellinen siitä rapistuneesta talosta, että haluaisin oman talonikin olevan töhritty ja vailla huolehtimista, mutta en vaan kehtaa myöntää?
näköiset misut" ?!:)
Nuo " susirumat" kun tuntuu kääntävän jopa teidän naisten päät eikä vain miesten:D
Harva nainen on täysin sinut kroppansa tai ylipäänsä ulkonäkönsä kanssa. Siitä seuraa epävarmuutta koko minuudesta, ja sitä sitten peitellään milloin milläkin vippaskonstilla. Itse ainakin myönnän, että tuntisin oloni epämukavaksi, jos EN meikkaisi yhtään enkä kiinnittäisi huomiota pukeutumiseeni jopa kauppamatkalla... Oikeasti siis olen kateellinen niille harvoille naisille esim. uimahallissa ja jumppasalien pukuhuoneissa, jotka uskaltavat olla oma peittelemätön itsensä pää pystyssä! Siinä on asenne kohdallaan :)
Nuorempana minäkin varmaan mielessäni kauhistelin näitä ei-niin-kauniita, aikuisia naisia. Nyt nostan heille hattua ja toivon, että vielä jonain päivänä itsekin kehtaan elää täysillä ja unohtaa turhan stressin ulkonäöstäni - edes lenkkipolulla tai kauppareissulla... Elämä ilman ulkonäkökomplekseja on se pohjimmainen kateuden syy siis, ei suinkaan toive näyttää samalta sinänsä.
Yrittäkää nyt hyvät ihmiset oppia hyväksymään itsenne, ehkä sen jälkeen ette enää ahdistu muidenkaan " rumuudesta" :D Itse ainakin yritän.
Kyllä minullakin on pokkaa kulkea meikittä ja huonoissa vaatteissa ihmisten ilmoilla. En vaan käsitä, miksi PITÄISI niin tehdä, kun viihdyn paremmin huoliteltuna eikä minulle esim. meikkaaminen ole mikään raskas velvollisuus, vaan mukavaa.
Siis tuo kateus-kortti pitää ilmeisesti vetää joka keskusteluun mukaan. Olen oppinut av:lta, että jos olen hoikka, olen pohjimmiltani kateellinen lihaville, jos olen hyvätuloinen olen kateellinen persaukisille kotiäideille ja jos näytän hyvältä, olenkin kateellinen hiirulaisnaisille. Jep jep.
Vierailija:
Harva nainen on täysin sinut kroppansa tai ylipäänsä ulkonäkönsä kanssa. Siitä seuraa epävarmuutta koko minuudesta, ja sitä sitten peitellään milloin milläkin vippaskonstilla. Itse ainakin myönnän, että tuntisin oloni epämukavaksi, jos EN meikkaisi yhtään enkä kiinnittäisi huomiota pukeutumiseeni jopa kauppamatkalla... Oikeasti siis olen kateellinen niille harvoille naisille esim. uimahallissa ja jumppasalien pukuhuoneissa, jotka uskaltavat olla oma peittelemätön itsensä pää pystyssä! Siinä on asenne kohdallaan :)Nuorempana minäkin varmaan mielessäni kauhistelin näitä ei-niin-kauniita, aikuisia naisia. Nyt nostan heille hattua ja toivon, että vielä jonain päivänä itsekin kehtaan elää täysillä ja unohtaa turhan stressin ulkonäöstäni - edes lenkkipolulla tai kauppareissulla... Elämä ilman ulkonäkökomplekseja on se pohjimmainen kateuden syy siis, ei suinkaan toive näyttää samalta sinänsä.
Yrittäkää nyt hyvät ihmiset oppia hyväksymään itsenne, ehkä sen jälkeen ette enää ahdistu muidenkaan " rumuudesta" :D Itse ainakin yritän.
Vierailija:
Monet kaverini pyytääkin makutuomariksi vaateostoksille ja kyselee millaiseksi kannattaisi värjätä hiukset. Monella ei tosiaan ole mitään hajua mikä näyttää hyvältä. Ostoksilla ollessa joudun rautalangasta vääntämään että älä ystävä hyvä osta tuota ällöä lilaa hupparia vaan vaikka hiekanruskea pusero, ja älä please värjää hiuksiasi pinkiksi tai postilaatikonpunaiseksi, vaan ota tummahko pohjaväri ja siihen vähän vaaleampia raitoja.
Yhtä suuri vaiva ja rahanmeno (nykyisten halpaketjukauppojen aikana) on ostaa nätti kuin rumakin vaate. Mutta jos ei jotakuta yhtään kiinnosta, vaan kauppaan mennään ja ostetaan verkkarit 19,90 kun vois ostaa vaikka polvipituisen hameen 19,90, niin ei se tietty minun asiani ole. Tai ostaa ne sporttisandaalit 19,90 kun vois ostaa naisellisemmat nätit sandaalit 19,90... Mutta tää ei oo mikään tärkeä asia minulle, ei raivostuta yhtään kenenkään tyyli tai tyylittömyys. Itse kun olen kiinnostunut vaatteista ja käytän aikaa esim. kirppareilla löytääkseni sekä halpaa että hyvännäköistä, niin kai se on mulle itsestäänselvä, ettei rumaan ja/tai tylsään tarvi tyytyä.
ja siisteys ovat jokaisen niin miehen, kuin naisenkin perusasioita. Minä olen jo kuitenkin aikuinen nainen ja teen mitä tykkään! ;D Pukeudun silloin kun jaksan ja viitsin laittaa ja tiedän silloin kääntäväni päitä, mikäli se on tavoittelemisen arvoista ylipäätänsä? Silloin kun en viitsi, niin en vain viitsi. En ole enää teini-ikäinen tyttö ja tiedän sen itsekin, sen sijaan painosta kannattaa huolehtia, ihan jo terveydellisistäkin syistä, ettei sitä kerry tolkuttomasti. Ja siksi toisekseen, en todellakaan tarvitse muiden miesten katseita, kun saan omaltani huomiota niin se merkitsee eniten.
Ja lisää, ettei kuitenkaan koskaan ole kulkenut karjakkohuivissa ja t-paidassa, eikä kyllä myöskään ole itse ylipainoinen. Mutta ei minua haittaa, jos joku ei viitsi. Ei ole minulta pois ja samanlaisia ajatuksia kuin aplla minulla oli ehkä murrosiässä.
olet nyt siis henkiseltä iältäsi pikemminkin 67?
Eri kulttuureissa on arvostettu täysin päinvastaisia kauneusihanteita- ja voisi sanoa että sulla on aika kapea käsitys- länsimainen, pinnallinen. Jota mä esimerkiksi en kovinkaan paljoa arvosta.
Mua ärsyttää naiset jotka tuhlaavat energiansa ulkonäkökysymyksiin ja jättävät henkiset arvot ihan retuperälle. Ei sellaisten mustavalkoisten mallikanojen kanssa jaksa kovin kauaa aikaansa tuhlata. Sen sijaan olen viihtynyt lukuisen kokeneiden, viisaiden, lämpimien naisten seurassa, jotka eivät ole panostaneet ulkonäköönsä sen kummemmin, mutta ovat todella hienoja ihmisiä.
Eli varsin pinnallinen ärsytyksen aihe on sulla. Musta on surullista että naiset ajattelee toisistaan noin. Ja onhan näitä kulttuureja missä lapsetkin on jo laitettu pikkumisseiksi jatkamaan äidin visiota siitä millainen naisen pitäisi olla.
Etkö ole tavannut ketään meikkavaa ja kampaajalla käyvää lämmintä, kokenutta ja viisasta naista? Onpa erikoista!
arvostan huomattavasti enemmän hänen viisauttaan ja lämpöään kuin hänen kampaustaan tai meikkiään. Joten sillä onko hän käynyt kampaajalla ei ole vähäisintäkään väliä. Mutta sillä on mitä hän ajattelee ja suustaan päästää. Oli meikkiä tai ei, keskityn ihmisessä joka tapauksessa ihan muuhun. Eli se huolittelu on melko yhdentekevää.
Jos nään todella retuperällä olevan naisen, ajattelen, että hänellä on kenties huolia. Niinkuin monta kertaa on. Ei tule mieleenkään ärsyyntyä siitä. Päinvastoin, toinen ihminen on sitä varten että huoliaan voi jakaa. Mutta jos keskustelu pysyttelee ulkonäkökysymyksissä, ei todellista keskustelua oikeista asioista voi edes syntyä.
Mut arvonsa kullakin. Etköhän säkin löydä helposti kaltaistesi seuraan, miksi siis mitätöidä muita?
terv. 55
vaan ennemminkin yleisestä asenteesta. Minä käännän ihan riittävästi katseita (positiivisessa mielessä), vaikka ikää on kohta 50, ylipainoakin kertynyt, vanhoihin kierrätyskeskuksen verkkareihin pukeudun usein ja meikkiä laitan ehkä pari kertaa vuodessa. Uskon että laittautumista tärkeää on yleinen positiivinen elämänasenteeni, reipas olemukseni ja se että olen itseni kanssa sinut. Hapan ja tyytymätön naama ei laitettunakaan katsojan silmää ilhduta, ei myöskään avuton ja lösähtänyt olemus.