Lue keskustelun säännöt.
Eikö ketään muuta ole hävettänyt kotona oleminen?
10.08.2007 |
Olin lasten kanssa kotona 4,5 vuotta. Minua hävetti. Tunsin olevani toisen luokan kansalainen. Aina, kun tapasin uuden ihmisen, huomasin selittäväni sitä, miksi olen lasten kanssa kotona. (Syy on siis se, että olin kasvatustieteilijä, ja kaiken tietämäni faktan perusteella hälusin olla kotona pienten lasten kanssa - vaikka en oikeastaan viihtynyt edes).
Olenko ainoa, jonka on pitänyt selitellä tekemisiään?
Kommentit (44)
ja alkoi keskittyä muihin asioihin, esim. kotona olemiseen ja hyväntekeväisyystyön tekemiseen.
Eli siinä teille uraäideille idoli! ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on tyyppiesimerkki naisesta, joka valitsi uran perheen sijaan. Ts. toimii esimerkkinä siitä ettei kaikkea voi saada...
töihin. Ja sitten kun olen vastannut aloittavani työt, niin hyväksyvä hymy ollut vastauksena. Kyllä siinä saattaa kotiäideille tulla painetta ja selittelyn tarvetta ihan muualta kuin oman päänupin sisältä. Minä jouduin lähtemään töihin nyt, kun kuopus on vasta 1,3 v. Olisin halunnut mielelläni olla kotona siihen saakka, kunnes hän täyttää kolme, vaan taloudellisesti ei resurssit anna myöten. Työ on minulle (vaikka mielekäskin) vain tulonlähde ja jos olisin varakas, jäisin mielelläni kotiin. Mielenkiinnonkohteita ja harrastuksia riittäisi kyllä ihan työksi asti.
Repikää tästä: jos vaan rahaa jostakin muuten tulisi, voisin mieluusti jättää työnteon ja heittäytyä vallan oloneuvokseksi tai jonkin sortin vapaaksi taiteilijaksi. Työ on mulle vain tulonlähde. Ainakin tämä työ.