¤ LA huhtikuussa -08 ¤

Eudokia: Voi että, pääset töissä kattomaan vauvaa?! *kade* Vähän ihanaa! :)



Yksis: Pidetään peukkuja, et uus lääkäri on kiva!



Miulla sitten tuli parina iltana toisesta rinnasta sitä maitoa vähän ja sit se lopahti. En oo mitenkään huolissani tuon takia, kun kaikki muut oireet jatkuu. Meillä tuli se ensimmäinen virstan pylväs, eli 12 viikkoa, eilen täyteen, mut enpä tiiä, et onko olo yhtään huojentunut :(. Menin ajattelemattomuuttani lukemaan kauhutarinoita kaksosraskauksista. Miullekin piti veriseula viime ultran yhteydessä tehdä, mut kun selvis, että tuleekin tuplat, niin sitä ei sit kuulemma silloin tehä lainkaan. Ens keskiviikkona uus ultra eikä yhtään malttais oottaa! :)



Linnea & tyypit 12+1

Mukavaa torstaita kaikille!!Mites jakselette?Meillä täällä menee hyvin,yökkäilyä edelleen on ollu ja etenkin iltaisin.Edelleenkään en siis kunnolla ole oksentanu vielä kertaakaan!Ja välillä se jatkuva Nälkä =) Edellisestä syömisestä pääsee niin jo kohta tuntuu että eikö sitä jotain syötäis...Hih!!



Mutta...eilen siis nt-uä ja pikkutaaperolla siellä kaikki hyvin!Voi että oli taas huojentava käynti!Vaikka aika luottavaisin mielin sinne nyt mentiin kun kuitenkin selkeitä oireita koko ajan oli,mutta kyllähän se silti jännittää.LA varmentui nyt sitten 12.4 eli pari päivää aikasemmaksi. Pikkuinen oli jo 6,1 cm iso ja kyllä oli ihanaa nähdä ne pienen pienet varpaat ja nenä ja korvat ja se ennenkaikkea se sydän miten se siellä sytkytteli..oih!Niin ja tuo niskaturvotuskin oli siis normaalirajoissa,1,2mm.Eipä meinannu kätilö saada millään laskettuu koko nt:tä,kun vauveli ei halunnu sit millään paljastaa niskaansa...äitiinsä tullu jo nyt,pikkunen jääräpää!! ;)



Tuskis: Ei ultrasta ole mitään haittaa pikkuiselle,että käy toki vaikka molemmissa!!On sitä niin ihana kattella!



Yksis: Me ei olla hirveesti vielä isyyslomista puhuttu..Jotenkin tuntuu ettei vielä " uskaltais" aatella niin pitkälle,vähän päivä kerrallaan meininki..Mutta jospa sitä nyt kun tuo eka kolmannes on takana, uskaltais olla taas hieman luottavaisempi!!



Alona: Kyllä me on aateltu että sit rakenneuä:ssä halutaan tietää sukupuoli!Pystyy sit vähän vaatteita ym. osteleen siihen suuntaan...



Linnea: Mäkin olen kerran erehtyny lukeen kamalia juttuja jostain keskenmenoista ja kuolleista sikiöistä...Jäi ihan kamala olo!!Sen jälkeen oon päättäny lukee vaan ilosia juttuja!



Mulla seur. neuvola 15.10 ja rakenneultrakin varattiin jo marraskuun lopulle...Onnea kaikille muillekin ultraan menijöille!



T. Catz 12+5 (ihanaa kun mentiin välillä eteenpäinkin...)

Mua rupes täällä naurattamaan kun Hulda kehuskeli " lapsenteko" paikalla :D Pakko kertoa teille, että tämä meidän muksu on erittäin todennäköisesti saanut alkunsa Roomassa :D Mitenkäs sitä sanotaan, että usein irtiotto arjesta auttaa ;)



Meillä ei ole vielä isyyslomista puhuttu, kaipa tuo ukkokulta jonkin aikaa on lomalla kun on ennenkin ollut. Sukupuolesta en ole erityisen kiinnostunut, (toisin se saattaa selvitä vahingossa kuitenkin jos/kun ultrassa kuvaruutua itse katselen :D) molemmat kun jo on ja vaatteitakin piisaa kummalle vaan. Pääasia, että olis terve lapsi... Toissapäivänä viimeksi itketin itseäni lukemalla kaikenlaisia tarinoita kehitysvammaisista lapsista ja oireyhtymistä. Tyhmäähän se on mutta minkä sitä itselleen voi...



Mitään tavaroita ei olla vielä tulevaa vauvaa varten hankittu mutta yhdistelmävaunuja olen katsellut. Kahden aikaisemman muksun kanssa on käytössä ollut kolmet eri käytetyt vaunut/rattaat, joista kahdet Emmaljungat ja Emmaljungat aion nytkin ostaa. Ne sopivat mielestäni täydellisesti Suomen oloihin, ovat tukevat ja monipuoliset eikä niissä kuitenkaan ole mitään turhia hilavitkuttimia. Kun suurin osa tavaroista vauvaa varten jo on, ajateltiin nyt investoida ihan uusiin vaunuihin.



Huomenna ultraan!



E. 11+6

Juuri tänään plussannut;)

Tänään plussannut:) Aivan uskomaton olotila...

onks teillä ollu mitään tuntemuksia tai raskausoireita?



Kyllä se vaan heti alkuun on niin uskomaton fiilis kun siihen tikkuun se kaksi viivaa tulee. Meillä kun lapsettomuutta on takana jo vuosia, on tämä kyllä on niin hartaiden ja pitkäaikaisten toiveiden täyttymys. =)

Edelleen on kyllä sellainen epätodellinen fiilis ja välillä keskenmenon pelkokin hiipii mieleen mutta päivä kerrallaan kohti alkuraskauden ultraa joka mulla on 28.8. Se on siis mulle se tosi tärkee ensi etappi ja vasta sitten alan ajatella asiaa pidemmälle.



Aurinkoista kesäpäivää ja ONNEA teille molemmille plussista!

Myökin alettiin yrittää tammikuun alussa ja sitte nyt otettiin ekaa kertaa ovulaatiotestit käyttöön ja sit tärppäs. Lapsi on todella odotettu ja vieläkin on niin ihmeellinen tunne:) Ensimmäisenä itku tuli kun näki ne kaksi viivaa, toivotaan että kaikki menee hyvin:)



Ensimmäisenä oireena oli rintojen turpoaminen ja arkuus, tosin sitä miulla on aina ennen menkkoja mut nyt ne oli erikoisen kipeet. Pissittää melkein kokoajan...Muut oireet saattaa olla ihan miun omakeksimiä...Väsyttää, nenäkin on vähän tukkonen ja olo on välillä etova, mutta ei okseta, ainakaan vielä:)



Meillä laskettu aika on huhtikuun 13 päivä, en oo vielä soittanut neuvolaan, millä viikolla ootte soittaneet? Haluisin käydä ennen 12.vko ultrassa, sen joutuu ilmeisesti itse kustantamaan, mutta kyllä se on varmasti sen arvoista:)



Onnea kaikille plussille:) Jännitellään ja odotellaan innolla:)

En toki halua ketään häätää pois kun muutenkin meitä huhtikuisia ei paljon tunnu täällä olevan. Mutta viestistäsi käsitin että teillä kuitenkin tärppäsi tosi nopeasti (alle vuosi yritystä). Meillä tätä ihmettä on toisinaan" hartiavoiminkin työstetty" lähes viisi vuotta ja lapsettomuus on ollut tosi kova pala. Siksi en ole tuonne odottajiinkaan oikein osannut mennä kun siellä suurin osa on ei lapsettomuushoitoja tarvinneita ja suhtautuminen raskauteen ja kaikkeen tähän tunne mylläkkään hieman erilainen.

Toivottavasti en pahoita kenenkään mieltä tai ole käsittänyt väärin taustoja. Onnea odotukseen, on tämä niin ihameellistä!



Niin ja kysymykseesi alkuraskauden ultrasta: Siinä on tosi paljon paikkakuntakohtaisiakin eroja, mutta harvoin se kuuluu norm. alkaneissa raskauksissa kunnallisen palvelun piiriin. Eli jos siinä haluaa käysä on se silloin tehtävä yksityisellä. Hoitoalkuisissa raskauksissa taas hoitanut klinikka yleensä tekee alkuraskauden ultran.

Mie plussasin viikko sitten ja neuvolan tädin mukaan la on 4.4. Se varmaakin tulee kyllä pari viikkoa muuttumaan myöhemmäksi, tuo kun virallisesti lasketaan aina niin, että kuukautiskierto on 28 päivää ja ovis on 14. päivä (vrt. kierrot n. 40 pv ja nyt ovis kp 32!). Niin ja ensimmäinen on tulossa :).



Yritystä meillä on reilu vuosi, pyörin hetken vuosi sitten tuolla vauvakuume-palstalla, kunnes oli pakko todeta, ettei niitä lapsia niin vain " tehdäkään" ja oli pakko siirtyä " sivuun" setvimään ajatuksia itseni kanssa. Laihdutin 14 kg (BMI 28,5 --> 23) keväällä, tosin kesä varmaankin toi jokusen kesäkilon takaisin. Juhannusviikolla varasin ajan lapsettomuustutkimuksiin ja ajettiin sitten kesälomalla niitä varten n. 1000 km. Heinäkuun lopulla eräänä perjantaina mylläsi kovin vatsassa ja tein elämäni ensimmäisen positiivisen ovulaatiotestin. Seuraavalla viikolla kuulin tulokset tutkimuksista, lääkärin mukaan kaikki OK. Ja viime viikolla sitten tuli eka plussa, piti oikeen neljä kertaa testata, kun ei pystyny uskomaan (meinasin muuten tänäänkin käydä vielä ostaa lisää testejä, kun tuntuu niin uskomattomalta :) ).



Ensimmäisen neuvola-ajan varasin oman lääkärin ohjeistamana samantien ja tuo aika on 30.8. Miuta kans tuo alkuraskauden ultra vähän kiinnostais, mutta saa nähdä, josko malttais ilmankin.



Täällä myös oireina arat rinnat, lisäksi ne on niin turvoksissa, et tuntuu, että ne räjähtää ihan kohta. Vatsaa on hieman nipistellyt, etenkin viime viikolla, mut nyt näyttäis helpottavan ainakin vähän. Kahvi on haissut tosi pahalle joinakin päivinä. Muutamana yönä on pitänyt nousta vessaan. Vatsa on ollut viikon verran turvoksissa. Ja miulla myös nenä ollut tukossa. Jostain kumman syystä miulla tekee kamalasti mieli jäätelöä, maitoa ja jugurttia.

Eilen testasin kaksi viivaa ja vähän on pöllähtänyt olo edelleen. Välillä unohdan ihan olevani raskaana ja sitten pelästyn, että ei kauhea sentään minähän olen ihan oikeasti raskaana. Niin kauan ehti ajatella sitä niin päin, että olisimpa raskaana, niin ajatukset on sekaisin vieläkin.



Taustasta sen verran, että meillä on jo yksi clomeilla alkuun saatu lapsi, mutta toista olen toivonut melkein ensimmäisen syntymästä asti. Meillä käytiin kova kädenvääntö tästä toisen yrittämisen aloittamisesta ja olin senkin vuoksi jo ihan maissa välillä. Jos raskaaksi tuleminen on muutenkin hankalaa, niin vielä pitää vääntää kättä siitä yrittämään alkamisesta. Kävin hakemassa clomit ja terot jo huhtikuun lopussa ja siitä asti asiaa on väännetty ja käännetty vielä uudestaan. Toivo oli jo mennä, mutta sitten vihdoin pääsimme yhteisymmärrykseen clomien aloittamisesta ja kuinka ollakaan kierto venyi ja venyi ja päätin aloittaa jo terolutit, että saisin kierron aikaan ja pääsisin aloittamaan clomit. Joten oli pakko testata ja kaksi viivaa tuli tikkuun ennen kuin ehdin tikkua asettaa " tekeytymään" 5 minuutiksi. Joten onko se sitten se " vahva" plussa?! =)



Vähän oli ollut outo olo muutamia päiviä ja jotain hassuja oireita joita oli ekassa raskaudessakin. Kuten, että herään aamulla tosi aikaisin ja olen aivan pirteä vaikkapa viideltä. Kun yleensä en saa itseäni aamulla ylös niin millään. Rinnat oli arat ja turvoksissa, mutta ne on aina ennen menkkoja. Yhtenä iltana väsytti kauheasti, mutta ajattelin et kyllä hellekin voi uuvuttaa. Joten tämä oli täydellinen yllätys- luomuplussa.



Mulla on pco ja miehellä myös alle kaikkien viitearvojen normaalimuotoiset siittiöt. Kyllähän näitä aina muille tapahtuu, mutta en kyllä ikinä uskonut itse olevani tällaisten joukossa jotka saavatkin luomuplussan. Ehkäisyä emme ole käyttäneet ekan lapsen jälkeen yhteensä noin kahteen vuoteen, kun oli selvää ettei meille luomuna kuitenkaan mitään tapahdu. Mutta tässä sitä nyt ollaan.



Yksi raskausoire (myös tuttu edelliseltä kerralta) on tämä nälkä kahden tunnin välein. Ja mahaa koskee joka päivä jossain vaiheessa niin kuin menkat alkaisivat, niin ja illalla maha on turvoksissa ja aamulla turvotus on kadonnut.



Ultraan on pakko päästä ja yritän tänään vielä varata itselleni ajan. En ajatellut töissä kertoa tästä vielä pitkään aikaan, joten täytyy katsoa milloin saisin sopivaan aikaan sen ultran. Neuvolaan ajattelin mennä vasta sitten sen ekan ultran jälkeen.



Mutta kiva olisi vaihtaa ajatuksia, varsinkin kun tässä alussa ei viitsi asiasta kertoa kuin ihan muutamille ihmisille.



Ja toivottavasti meitä kertyy vielä lisää!



Alona

Nostellaanpa taas vähän, ettei aivan täysin hukuta :)



Huld@lle tervetuloa!



Noista tekopaikoista, meillä lapsi (joka sittemmin jakautui kahdeksi) laitettiin kotona tulemaan, mutta mitä ilmeisimmin hedelmöityminen tapahtui koiranäyttelyssä tai tottelevaisuuskokeessa :D



Catz: Jes, hyvä että niskaturvotus oli OK!



Eudokia: Mites ultra meni?



Täällä ei tunnu pahoinvointi vieläkään loppuvan... Viimeisetkin vanhat rintaliivit on jääneet nyt pieniksi.



Linnea & tyypit 12+6

Np-ultrassa tuli siis käytyä perjantaina, ei ollut ylimääräisiä turvotuksia vauvan niskassa, olikohan se mitta 1mm. Laskettu aika tarkentui, lääkärin tekemän alkuraskauden ultran mukaanhan se oli 21.4. ja nyt muutettiin 17.4. (omien laskujen mukaan oli 18.4.).



Seerumiseulan otatin myös, sitä en ole tehnyt kahdessa aikaisemmassa raskaudessa. Nyt tuntuu vaan, että tieto lisää tuskaa ja kun työssään katselee näitä raskauden nurjia puolia, niin ei enää uskalla luottaa siihen, että vois saada kolmannen lottovoiton = terveen lapsen.



Siitä tulikin mieleeni, tällaisessa osoitteessa kun www.verneri.net löytyy hyvin tietoa näistä sikiön kehityshäiriöiden seulonnoista.



E. tänään siis rv 12+4

Alona: Mie jo kaikkien erilaisten raskausoireitten lukemisen jälkeen olin huolissani, kun aina kerrotaan älytön väsymys oireeksi, ja ite oon myös heräilly aamulla/yöllä tosi aikasin pirteenä (tosin oon myös nukahtanut aikasin). Mut ei se sit niin outoa ookaan, jos jollain toisella samoja oireita :) Ja nälkä on ollut miullakin koko ajan, aamupalan ja ruokatunnin välissä pitää käydä kerran tai kaksi haukkaamassa jotain pientä.



Meillä vielä taustasta sen verran, että itse olen 26 v. ja avomies pian 24 v. ja yhteistä eloa takana pian kolme ja puoli vuotta.

Linnea...: Joo kyllä tuo aamupirteyskin on sitten laskettavissa raskausoireeksi. Viimeksi mulla kesti sitä kyllä läpi raskauden.



Sain varattua alkuraskauden ultran eilen ja se on ensi viikon torstaina, keskellä päivää. Ei ollut ilta-aikoja tarjolla, joten täytynee kehitellä joku " hammaslääkäri" tai " työtapaaminen" kun joudun töistä sinne livahtamaan.



Aluksi oli ihan luottavainen olo tästä raskaudesta, mutta nyt jotenkin jo alkoi taas tuntumaan, että onkohan se alkio oikeassa paikassa ja kaikkea muitakin kauhuskenaarioita. Viime raskaudessa olin puoliväliin asti hermona, että kestääkö raskaus loppuun asti ja sitten vielä loppupaniikit loppuraskaudessa päälle. Eli kyllä ne lapsettomuuden aiheuttamat tunteet jotain epävarmuutta saa aikaan tähän raskauden ajallekin. Ei vaan osaa olla niin luottavainen.



Alona

ja onnea teillekin plussista. =)



Mulla on muuten kanssa ollut tuota aamuvirkkuutta, normaalisti olen tosi aamu-uninen. Mutta nyt olen jo reilusti ennen kellon soimista hereillä ja pirteänä.

Mulla on tänään ollut vatsa hieman sekaisin ja kipeä, ja kyllä joka kerta vessareissulla kyttään paperiin että ei vaan oo punaista näkyvissä. Kerran jo keskenmenon kokeneena en todellakaan tiedä miten selviäisin toisesta ja se kyllä pelottaa. Aaltoilua on kyllä nämä tunteetkin sen suhteen tosiaan ollut, että välillä mäkin olen ollu tosi varma että kaikki menee hyvin, mutta kyllä se pelko kokoajan on jossakin taustalla. Pelko myös totaalisesta lapsettomuudesta on olemassa edelleen, vaikka nyt olenkin raskaana. Mitä jos meille ei KOSKAAN tulekkaan vauvaa...



Meidän taustaa vielä sen verran että ollaan molemmat 32v. ja tämä raskaus on saanut alkunsa pistoshormoonein tuetusta inseminaatiosta.

Täälläkin jännätään ja pelätään koko ajan pahinta ja toivotaan parasta. Välillä pelkää, että on tuulimuna tai sit on väärässä paikassa tai tulee kesken, sit toisaalta nyt ainakin muutama päivä ollu " henkisesti" hyvä ja varma fiilis siitä, että kaikki on ok (aamulla olin taas niin innoissani, että ostin työpaikan nettikirppikseltä rintarepun). Saa taas nähä, miten huomenna.



Neuvolaan soittaessa viime viikolla oli tosi epätodellinen olo, kun neuvolan täti kehotti miettimään jo synnytyssairaalaa (vastahan tässä on plussattu ja pelätään kaikkea mahollista ja yhtäkkiä pitäs jo melkeen synnyttää!!). Täällä HUS-alueella kun ollaan, niin noita vaihtoehtojahan riittää. Hyvinkäätä ollaan pohdittu, sinne kun on kotoa ehkä helpoin mennä.



Vatsa on taas turvoksissa kuin jalkapallon nielleellä, tosin ilmaa täynnä... Niin ja vielä muita todettuja oireita tässä on ainakin naama, joka kukkii näppylöitä.



Myö ollaan tässä vaiheessa ehitty kertomaan asiasta meiän kummankin vanhemmille, miehen sisaruksille, miun kahdelle parhaalle kaverille sekä miun esimiehelle. Vanhemmille heti ekana, et on useempi käsi pitämässä peukkuja pystyssä, miehen sisaruksille vähän myöhemmin, koska toinen onnistui järkyttämään meiät raskausuutisellaan aika pahasti kesällä, niin ei tarttee ainakaan enää potea siitä huonoa omaa tuntoa (näin ymmärsin tehneen) ja toiselle, koska kerrottiin toisellekin, sitten omille parhaille kavereille oli pakko kertoa muuten vaan ja esimiehelle lähestyvän (vaikkakin tosi hitaasti) neuvolakäynnin takia... Sitä on niin innoissaan, että tekis vaan oikeesti mieli huutaa koko maailmalle tästä onnesta, mut sit kuitenkin pelottaa, jos jotain tapahtuukin.

Heippa kaikille!! Mielelläni liittyisin tänne teidän joukkoonne! Tein ensimmäisen (ja toisenkin..) testin jo viime viikolla ja plussaa näytti! Eilen oli pakko vielä varmistaa että voiko tämä olla totta ja tein siis kolmannen testin ja oikein vahva plussa sieltä tuli! Olo on aivan uskomaton,niin epätodellinen...ja niin onnellinen! Meillä yritystä takana lähes kaksi vuotta ja clomeilla sitten onnistuin ovuloimaan. Juuri ennen joulua sain ihka ensimmäisen plussan,mutta sitä iloa ei sitten kovin kauaa kestänyt,raskaus meni kesken aivan alussa. Nyt viikkoja meillä siis 8+1 ja LA laskettuna viim. menkoista olisi 3.4. Molemmat olemme 27v.



Voisimpa allekirjoittaa melkein teidän kaikkien tuntemukset!! Fiilis on todellakin niin epätodellinen,ei millään voi uskoa tätä todeksi kun tästä jo niin pitkään on haaveillut.Ja silti jossain taka-alalla kummittelee pelko siitä et mitä vaan voi tapahtua...Mutta pitäis vaan koittaa osata iloita tämän hetkisestä tilanteesta!Ja olipa kiva lukee että muillakin on ollu ainakin tähän asti suht oireetonta odottamista,mullakin ehkä ainoina oireina ajoittain alamahan nipistely ja rintojen arkuus/turvotus. Ei siis minkäänlaista pahoinvoinnin oiretta...Ehkä senkin takia tätä on niin vaikee uskoo todeksi!!



Meillä eka neuvolakäynti tulossa 31.8 ja lääkärille aika 5.9 ultraan...ei malttais millään odottaa!!On tämä vaan niin uskomatonta!! Ihanaa odotusta teille kaikille!!

Catz ja onnittelut plussasta! Mukavaa että saadaan lisää väkeä huhtikuisiin. Vielähän tähän pinoon ehtii, meidän kaikkien la:t taitaa olla ennen huhtikuun puoliväliä.



Mulla la on vielä epäselvä, koska kierrot on olleet koko ajan eripituisia ja ainakin Oulun laskurissa yhdenkin kiertopäivän heitto muuttaa myös laskettua aikaa. Se lienee kuitenkin jossain 10.-14.4. paikkeilla, mutta ultrassa sen saa sitten selville niillä mittauksilla. Joten katsotaan mihin päivä sitten asettuu, kun ensi viikolla pääsen ultraan. Tänään olisi jo tehnyt mieli soittaa neuvolaankin, mutta kun nyt päätin että soitan vasta ultran jälkeen (etten turhaan menisi jos jokin onkin pielessä...), niin yritän sinnitellä. Kun on toinen tulossa, niin käyntejä taitaa olla muutenkin vähän vähemmän, tai mistä sitä tietää. Asutaan eri paikkakunnalla kuin ensimmäisen raskauden aikana, joten käytännöistä täällä en tiedä.



Töissä tuntuu hassulta kun nytkin suunnitellaan jo ensi vuoden juttuja ja minä olen kuitenkin vain alkuvuoden paikalla. Yritän nyt esittää innokasta ja olla aktiivinen. Mulla on vielä määräaikainen työsuhde, niin katsotaan mitä sen jatkolle tapahtuu sitten kun joskus ilmoitan olotilastani...



-A-

Syksy se alkaa auttamatta viedä voiton kesästä täälläkin... mutta toisaalta onhan tuo vaahtera tuossa ikkunan takana aika upean värinen ;)



Catzille onnitteluita hyvin menneestä ultrasta! Hienoa, että kaikki oli kunnossa :) Meillä meni nt-ultra vähän penkin alle, kun ei lapsukainen pysynyt hetkeäkään paikoillaan, joten eivät saaneet mitattua... uusinta yritys on ensi maanantaina.



Linnealle vilkutuksia ja onnittelut 12 viikon rajapyykin ylityksestä!



Huldalle tervetuloa mukaan! ...vai on sitä käyty Mainessa saakka lapsia tekemässä ;) Olitteko lomalla, vai ihanko asuitte siellä? Hummeria olisin kyllä ¿normaalioloissa¿ syönyt oikein mielelläni, mutta kun ei maistu niin ei maistu eikä noita saksiniekkoja kannata tuijoteltavaksi tilata...



Eudokiallekin huiskutukset! ...sellaista se lomailu on, sieltä saattaa tarttua ylläreitä mukaan ;) Vaunuja on meilläkin katseltu, mutta taidan odotella äiteen vierailua ja antaa sen ostaa vaunut, kun kuitenkin jotakin haluaa meille ostella. Onnittelut myös hyvin menneestä ultrasta, veriseulan meinaan ottaa minäkin :)



Huiskutuksia muillekin!



ON: Eilen oli siis nt-ultra, mutta eihän tuota nt:tä saatu mitattua, kun meidän vilpertti heitti volttia sellaista vauhtia, hih... ensi maanantaina sitten yritetään uudemman kerran, mutta pääasia oli, että vaavilla ainakin silmämääräisesti oli kaikki oikein hyvin :). Veriseula otetaan täällä nt-ultran yhteydessä eli jos saavat ensi maanantaina mitattua on samalla myös veriseula. Esimiehelle kerroin raskaudesta eilen ennen ultraan lähtöä, ajattelin että jos joku on pielessä on sitten helpompaa ilmoittaa ottavansa vähän huilia... innoissaanhan tuo oli meidän puolesta, kun itsellään on viidennestä IVF:stä alkunsa saanut kolmevuotias...



T.Yksis ja papu rv11+1

Eudokia: Hyvä, et niskaturvotus oli normaali! Mie oonkin joskus käyny tuolla verneri.netissä kattelemassa.



Yksis: Ihanaa, kun töissä otetaan asia hyvin! Meilläkin on tullut ihan ilosta kommenttia, tosin tuo tuplaraskaus on herättäny hilpeyttä. Onnea tulevaan ultraan, josko siellä sitten mittaus onnistuis!



Myö käytiin tänä aamuna kans ultrassa ja tällä kertaa ultraamassa oli lääkäri. Tyypit oli 62 ja 68 mm pitkiä, niskaturvotus 1 mm kummallakin ja kaikki näytti olevan kunnossa (meille ei seerumiseulontaa tehdä, kun on kaksi sikiötä, muuten kuulemma tuolla sairaalassa tehdään lähes rutiininomaisesti se). Lääkäri oli hieman huolissaan kokoerosta, mut totesi, et se ei kuitenkaan oo kasvanut, joten se lienee hyvä merkki. Kasvava kokoerohan voi noilla merkitä fetofetaalitransfuusiota, eli häiriöitä verenkierrossa niin, ettei toinen saa tarpeeks kaikkia tarpeellisia juttuja ja toinen saa kai sit liikaa. Tieto lisää tuskaa, kuten Eudokia tuossa sanoikin. Riski tuohon on meiän tyyppisessä raskaudessa 10 - 15 % ja jos tuo kohalle tulee, niin tässä vaiheessa sille ei oo mitään tehtävissä, mut rv 17 alkaen pitäs sit lähtee hoitoon Saksanmaalle. Pitää vaan pitää peukkuja, et kaikki menee hyvin. Meillä seurannat tästä eteenpäin kahden viikon välein, eli ultraan seur. kerran 24.10.



Linnea & tyypit 13+1