Suostutteko seksiin vaikkei haluta?

Se on helpompi tapa hoitaa tilanne.

-Mies

Mies ei näe tätä päällepäin. Olen hyvä feikkaamaan. Nyt tosin en kohta jaksa sitäkään :-(

Ja siitä on seurauksena se, että seksiä on kerran kuussa.

Ei kivaa.Eikä todellakaan mitään mitä voisi kutsua seksielämäksi.

Olen sitä mieltä, että seksi on olennainen osa parisuhdetta, ja kun sitä on vähän/tai harvoin, näkyy se myös muissa suhteen osa-alueissa.

Ai niin. En ole itsekäs paska, vaan ainakin pyrin tekemään oman osani yhteisistä asioista.

Jos olisi sellainen tilanne, että mä haluaisin, mutta mies ei, niin toivon, ettei hän suostuisi "säälistä"/muodon vuoksi.

Mutta niin päin tuskin koskaan tulee tapahtumaan. Mies tuntuu haluavan aina, kun vähänkään siihen suuntaan vinkkaan. Hän haluaisi ehdottomasti useammin kuin minä.

Totta kai ihmisellä on oikeus kieltäytyä, jos ei huvita. Mutta olen myös valmis tekemään työtä sen eteen, että molemmat haluavat. Samoin annan toiselle edes mahdollisuuden vietellä minut, vaikkei minusta ensin täysin siltä tuntuisikaan. Stressaantunutta puolisoa voi pehmitella hieronnalla jne. Meillä on hyvä ja aktiivinen seksielämä.

se ero, että seksistä ei kertakaikkiaan tule mitään, jos mies ei halua, siis konkreettisesti ei ole erektiota? Vaan miehelle ehkä tulee erektio helpommin fyysisellä stimulaatiolla, vaikkei mieli niin haluaisikaan? Liukuvoiteen kanssa naiseen voi työntyä vaikkei hänellä halua olisikaan. Minusta sellainen seksi vain on niin valtavan surullista, että mieluummin olisin ilman.

Kamalaa toisaalta sekin, jos kaksi eri libidolla varustettua ihmistä joutuu elämään yhdessä ja olemaan jatkuvasti tyytymättömiä. Yleensä kai kuitenkin se selviää ennekuin perhettä perustetaan. Vaan kai voi käydä niin, että seksin tarve vain muuttuukin esim. lapsen tulon myötä -kuten itselläni toistaiseksi.

ap

ole koskaan tullut vielä tilannetta vastaan, että vastapeluria haluttaisi mutta itseä ei haluttaisi. Päinvastaista taas tuntuu olevan liikkeellä useamminkin. :(



- mies, 41 v -

muiden ajattelevan sinua itsekkääksi paskaksi? Yhteisten asioiden tekemisellä toki mielestäni on suuri vaikutus parisuhteeseen ja siten myös seksielämään, samoin toisin päin kuten sinäkin sanoit = seksittömyys näkyy suhteen muissa osa-alueissa. Meillä se ei näy suhteen muissa osa-alueissa, mutta suhteemme onkin kai harvinaislaatuinen ja ajattelemme asioista tässä suhteessa samalla tavalla. Olen siitä suunnattoman kiitollinen ja pyrin huomiomaan mieheni muulla tavalla positiivisesti. Välillä suhde tosin alkaa muistuttamaan kaverisuhdetta, mutta olen ymmärtänyt, että sekin on pitkissä suhteissa tavallista ja ohimenevää. Tietysti jos seksittömyys ei johda kaveruuteen vaan kyräilyyn ja kiukutteluun, niin huomattavasti ahdistavampi juttu. Siitä ei ole kokemusta, normaaleista riidoista vain.

Pitääkö suostua kaikkeen muuhun epämiellyttävään jos ei tee mieli? Kuten vaikka tiskamiseen siivoamiseen tai lastenhoitoon? Ei kai ne ole sen kummempia aviovelollisuuksia kuin seksikään, tämä iänikuinen vallankäytön väline josta pihtariämmät ei ikinä suostu luopumaan.

M42

se aataminaikainen kuvitelma, että naiset pihtaavat vallankäytön vuoksi. En tunne yhtäkään sellaista naista! Seksi nyt on hitusen henkilökohtaisempaa omaan yksityisyyteen kajoamista kuin vaikkapa imurointi, onko se sinulle jotenkin samanarvoista tai muuten vain vaikea käsittää? Luoja paratkoon. Vai vielä aviollinen velvollisuus? No, jos kuulut sellaiseen kirkkoon, niin minkäs sille voin. Ja lastenhoitokin on epämiellyttävien asioiden listalla tiskaamisen kanssa ;) Just, onnea vaan sinun lastesi äidille.

Seksi nyt on hitusen henkilökohtaisempaa omaan yksityisyyteen kajoamista kuin vaikkapa imurointi.

Aijaa? sinä kuulut sitten sellaiseen kirkkoon. No onnea vaan.

Seksi ei vaan jaksa kiinnostaa saman ihmisen kanssa jatkuvasti.

Vaikka libido olisi hyvinkin voimakas.

Kamalaa toisaalta sekin, jos kaksi eri libidolla varustettua ihmistä joutuu elämään yhdessä ja olemaan jatkuvasti tyytymättömiä.

onkin viisainta olla sinkkuna ja jakaa ilosanomaansa mahdollisimman monelle. TURVALLISESTI TIETENKIN!

ap

Ysille.



Yleensä vaan aina tähän seksiä/ei seksiä -keskusteluun tulee joku näkemys siitä, josko puutteessa eläjä ottaa puolisonsa huomioon muutenkin kuin seksin suhteen. Vastasin siis jo etukäteen.



Enkä pidä seksiä aviovelvollisuutena, mutta itsekästä on, että vähään seksiin tyytyväinen ei suostu ymmärtämään sen puutteessa elävän ahdinkoa.



Seksi on ainoa asia, johon todellakin tarvitsen omaa puolisoani. Kaiken muun voi hoitaa muiden kanssa tai itsekseen. Oli sitten kyse siivoamisesta tai keskustelusta. Minulla on ikävä puolisoani fyysisesti ja tuntuu ikävältä, että minä en saa vastaavaa tunnetta aikaiseksi puolisossani.



Porno, pettäminen jne ovat vaihtoehtoja panetuksen poistamiseksi, mutta ei niistä ole tärkeän ihmisen korvaajaksi.

melkein aina, saattaa omat fiilikset muuttua siinä samalla päinvastaiseen suuntaan.

Et sänkyä lämmittämään, viereen nukkumaan? Osallistumaan rahoitukseen ja tulevaisuuden suunnitteluun?

Aika kylmä suhtautuminen.

-eräs mies

Seksi on ainoa asia, johon todellakin tarvitsen omaa puolisoani. Kaiken muun voi hoitaa muiden kanssa tai itsekseen. Oli sitten kyse siivoamisesta tai keskustelusta.

9 on kanssasi samaa mieltä ja sympateeraa kyllä. Mutta miten sen vähään seksiin tyytyväisen puolison pitäisi ymmärtää enempää haluavan ahdinkoa? Tarkoitan siis ihan käytännössä, jos se voi olla jotain muuta kuin haluttomana seksiin ryhtymistä? Sanoin ja ymmärtävällä asenteella? Mutta riittääkö se? Voi olla, että puolisollasi on toisaalta yhtä ikävä sinua, mutta jotenkin tilanne on mennyt sen verran pattiin, että ajattelee, ettei ole ulospääsyä. Hän ei ilmeisesti suosutuisi menemään kanssasi jollekin ammattiauttajallekaan, kuten perheneuvola tai seksuaaliterapeutti? Olen pahoillani puolestasi. Kauanko tilanne on jatkunut tällaisena?

Jos viestin noin pikkutarkasti lukee, niin kylmähän tässä tulee. Vaan en sitä tarkoittanut.

Selkokielellä. Seksi on minulle ainoa fyysinen tarve, jonka toteuttamiseen kaikessa laajuudessaan tarvitsen henkisesti läsnäolevaa puolisoani.

Se, että puoliso nukkuu vieressä ja on täysin mukana yhteisessä elämässä muilta osin, on tekijä, joka saa minut onnelliseksi. Erittäin onnelliseksi.

(Jos mulla on nälkä, niin syön vaikka yksin. Jos haluan harrastaa seksiä vaimoni kanssa, niin miten se onnistuu yksin? Ymmärrätkö pointin?

Et sänkyä lämmittämään, viereen nukkumaan? Osallistumaan rahoitukseen ja tulevaisuuden suunnitteluun?

Aika kylmä suhtautuminen.

-eräs mies

Seksi on ainoa asia, johon todellakin tarvitsen omaa puolisoani. Kaiken muun voi hoitaa muiden kanssa tai itsekseen. Oli sitten kyse siivoamisesta tai keskustelusta.

Vastaus ap:lle on helppo: Minusta vaimo/mies joka rakastaa puolisoaan, kunnioittaa tämän tarpeita ja haluaa huomioida ne voi halutessaan suostua seksiin "rakkauden lahjana" vaikka ei aina itse niin innostunut olisikaan. Tämä on kuitenkin lahja jota vastaanottavan puolison tulee osata kunnioittaa ja jota ei saa käyttää väärin.



Sama asia yksinkertaistettuna: Jos vaimo tarjoaa pillua en yleensä jää kyselemään "haluuksää nyt IHAN varmasti itsekin ja saathan sä sitten lopuksi orkun...". Yleisestikin ottaen on pitkässä parisuhteessa aika iso vaatimus että molempien on pakko nauttia yhtäaikaa.



M



Ps. Aika usein käy myös niinkin että antajastakin tulee saaja ;)

Sama asia yksinkertaistettuna: Jos vaimo tarjoaa pillua en yleensä jää kyselemään "haluuksää nyt IHAN varmasti itsekin ja saathan sä sitten lopuksi orkun...". Yleisestikin ottaen on pitkässä parisuhteessa aika iso vaatimus että molempien on pakko nauttia yhtäaikaa.



No jos TARJOTAAN, niin silloinhan kyse ei kai olekaan haluttomuudesta? Eikä tarvitse edes tulla yhtäaikaa tai ollenkaan, kunhan siihen itse asiaan molemmat haluavat ryhtyä alunalkaen. No ehkä halon hiuksia, mutta musta ne on ihan eri asioita. Mäkin olen ollut tässä suhteessa jo 15 vuotta, ja tiedän, että kaikenlaisia vaiheita tämä elämä ja parisuhde pitää sisällään, mutta paremmin nautitaan toisistamme kun tunnetaan ja tiedetään mistä toinen tykkää. Tämmöisen ajan jälkeen on myös aika helppo huomata milloin toinen haluaa ja milloin ei kiinnosta.