Läpsäytys ja lastensuojelu

Jokainen äiti tietää ettei lasta saa lyödä ja varmaan suuressa osassa perheitä joskus menee yli tyyliin puristaa vähän lujemmin tai antaa tukkapöllyn. En missään nimessä hyväksy tällaista- mutta kukaan ei ole täydellinen. Jos joskus menee yli- lapsi kaiketi selviää siitä ilman traumoja toisin kuin virkaintoisten sosiaalitätien pyörityksestä. On eri asia jos läpsii lasta viikottain tai edes kuukausittain.



Siinäkin mielessä vähän hölmöjä ovat että sen sijaan että tarjoaisivat keskusteluapua että onko ongelma todellinen vai onko kysymys vahingosta ja äidistä joka nääntyy syyllisyydentunteen alle- uhkaavat vallankäytöllä. Jos vastassa olis ongelmavanhempi, tajuaisi varmaan pitää mölyt mahassaan.



Mun mielestä päiväkodin henkilökunta on hysteeristä/pätemisentarpeista/ vallanhaluista.

päiväkodin henkilökunnalla ON VELVOLLISUUS ilmoittaa lastensuojeluun, jos kuulevat lasta satutettavan millään tavalla. Siihen kuuluu läpsäytys, nipsietly, töniminen.. ja tietysti pahemmat tapaukset. Toimivat siis oikein sanoessaan asiasta sinulle.

Lasta ei saa lyödä. Ei vaistomaisestikaan. Se pitää tutkia ja asian tulla tietoon. Jos ajattelet yleisesti kaikkia lapsia (et siis itseäsi ja omaa tapaustasi), pitäisikö sinusta lastaan läpsäyttävän vanhemman teko salata?



Sinun olisi hyvä puhua aiheesta esim. neuvolassa. Voiko vastaava tilanne toistua?

tekevät oikein, kun muistuttavat, että heillä on velvollisuus ilmoittaa, jos epäilevät lasta lyötävän.

Vaikka ottaisivatkin nyt sitten yhteyttä lastensuojeluun, niin ei sekään ole maailmanloppu. On niillä todellisiakin tapauksia siellä hoidettavana.

päiväkodissa, että häntä on lyöty, henkilökunta on rohkeaa, jos mainitsee asiasta vanhemmille ja muistuttaa ilmoitusvelvollisuudestaan.

lastensuojelulla ei läheskään aina oo käsitystä siitä mikä asia on tärkeä ja mikä ei. Vaikka itse tietysti lukuisien asiantuntijajoukkojen kanssa niin ajattelevatkin.

Asia ei oo ollenkaan yksinkertainen.

Lastensuojelun on hyvin vaikeaa nähdä kaikkea sitä todellista tunnetason laiminliyöntiä mitä tapahtuu ja niinpä on paljon helpompi ruveta kyttäämään jotain yhtä läpsäystä.

Yhden ystäväni lapsi joutui puoleksi vuodeksi käsittämättömään syyniin (joka taatusti oli hänelle ahdistava) koska hänen jalastaan löytyi mustelmia jotka tulkittiin mahdolliseksi pahoinpitelyksi. mitään pahoinpitelyä ei ollut. Juttu raukesi, mutta lapsi ei oo entisensä. Ja kun katson omien lasteni jalkoja, ne ovat ihan täynnä mustelmia koska he kiipeilevät utntikausia kiipeilytelineissä. (Eivät tietenkään puissa, vaan jonkun eu-asiantuntijan standardein määritellyissä turvatelineissä.)



On hyvä että on olemassa lastensuojelu niitä oikeasti kamalia tapauksia varten, mutta mä en koe kovinkaan suurta luottamusta sosiaalitoimen avostelukykyä kohtaan. Onneks ei oo tarvinnu olla tekemisissäkään.

"hukkuu massaan", eli siellä on oikeasti ihan toisenlaiset tapaukset, joihin otetaan kantaa.



Teillä taitaa olla aika vaaleanpunaiset lasit päässä, että missä mennään..

että älä ota tätä hirveetä syyllistämistä niskaasi mitä täällä täydelliset av-mammat puskee... et ole täydellinen äiti, ja minä olen syyllistynyt samaan kuin sinä. Vaikka en hyväksykään lapsen lyömistä missään tilanteessa.



Koeta saada arkeen tarpeeksi lepoa ja jotain mikä antaa sulle voimia, niin jaksaa paremmin uhmakohtauksen tullessa. Ja jos lapsi oikeesti satuttaa sinua, niin voisko olla paras ettei mene silloin lähelle? Antais lapsen karjua puhtinsa pois vaikka sängyn päällä (jos pysyy siinä)?



Olisipa mielenkiintoista kuulla, miten lastensuojelu auttaa perheitä, joissa on ongelmana tällainen läpsiminen. Vai halutaanko vanhemmat yksiselitteisesti vain maksamaan sakkoja tms.

Mutta lastensuojelun tarkoituksena on varmistaa, ettei lapsia kohdella kaltoin. He eivät tunne perheitä, joten ainoa tapa toimia on ilmoituksen pohjalta. Suomessa ilmoituskynnys on usein varsin korkea ja siksi toivon/uskon, että lastensuojelu ottaa kaikki ilmoitukset vakavasti. Virheilmoituksetkin on parempi tutkia kuin olettaa, että ihmiset valehtelevat toisistaan yleisesti.



Tunnen monta ihmistä, jotka työskenetelevät lastensuojelun eri sektoreilla. Heidän mukaansa ajoissa puuttuminen ehkäisi monta vakavaa tapausta, joissa lapsen koko elämä tärvääntyy ehkä lopullisesti. Itse kannatan matalankynnyksen ilmoittamista.

Lastensuojelun tarkoitus on suojella lasta. Jos häntä läpsitään kotona, on siihen syytä puuttua. Lastensuojelu pyrkii selvittämään perheen kanssa yhteistyössä perheessä vallitsevan tilanteen ja avun tarpeen. Eivät he ensisijaisesti vie lapsia pois tai tee rikosilmoituksia. Mutta jos siellä ei tiedetä perheen ongelmista ei niihin voi puuttua.

Enkä minäkään. Tässähän oli kyse vahingosta, vaistomaisesta reaktiosta. Se on mielestäni eri asia kuin se, että lasta lyödään, läpsitään, tukistetaan tai piiskataan säännönmukaisesti kun ei tottele tai muuten miellytä.



Lastensuojelulla on näköjään sellainen maine, että ihmiset mieluummin salaavat ongelmansa kuin reilusti hakisivat apua. Sitä ajan takaa, että lastensuojelua ei nähdä apuna, vaan häpeärangaistuksena. Onko näin tarkoitus olla?

Viittasin lauseesee: "Olisipa mielenkiintoista kuulla, miten lastensuojelu auttaa perheitä, joissa on ongelmana tällainen läpsiminen." Sain siitä sellaisen käsityksen, että läpsiminen jatkuvaa. Hyvä, jos ymmärsin väärin, etkä puhu omasta perheestäsi tässä tapauksessa.



Minun käsitykseni mukaan lastensuojelun tehtävä olisi puuttua jo ennalta, mutta ilman tietoa he eivät voi toimia ja toisaalta heidän määrärahansa ovat niin tiukilla, että ei ole varaa resurssoida ennaltaehkäisevään työhön.

jos tuntee yhden läppäisyn jälkeen huonoa omaa tuntoa. Ei varmaan ole tehnyt mitään traumoja lapsellesi, ja jos se tuntuu sinusta jälkikäteen pahalta, niin muistat varmaan olla tekemättä niin jatkossa. Ne ihmiset, jotka asiaa enemmän harrastaa, eivät taatusti kerro hekään.

henkilökunta voi mitään sille, että sillä on ilmoitusvelvollisuus. Tekevät virkavirheen, elleivät ilmoita.



Eivät voi koskaan sanoa tuntevansa perhettä niin hyvin, että voisivat olla varmoja siitä, mitä siellä tapahtuu. Yksi läpsäys voi olla jäävuoren huippu. Ajatelkaapa vaikka kaikkia insestitapauksia- niitä tapahtuu paljon perheissä, joissa kaikki näyttää ulospäin niiin hyvälle. Samoin alkoholisimia ja väkivaltaa (erikseen ja yhdessä) on perheissä, joista sitä ei ikinä uskoisi.

teit aika ison virheen kertoessasi. Siis tommosia ei ikinä saa kertoa päiväkodissa tai muuten ne viranomaiset tulee kyllä katsastamaan tilanteen tai kutsuvat käymään.Se on päiväkotitätien velvollisuuus ilmoittaa pienimmästäkin.Kannattaa tehdä mielessä päätös että lapseen ei kajota agressiivisesti vaikka mikä olisi. Muut keinot käyttöön.Uskon että kun sillä tiellä pysyy niin se parasta kaikille. Varmaan monet ovat joskus antaneet tukkapöllyä yms.lapsilleen vaikka se on kiellettyä.Silti kannattaa ajoissa lopettaa kokonaan koska se tekee lapselle kaikkea muuta kun hyvää.

jokainen ls ilmoitus kirjataan ja tutkitaan ja se jää huoltajien tietoihin ikuisesti. Se voi tutkinnan jälkeen "hukkua" eli ls toimien vireille tulo raukeaa, jos aihetta toimiin ei katsota olevan.



työntekijöiden ei välttämättä olisi tarvinut ilmoittaa ensimmäiestä kuulemastaan läpsäisystä, jos he eivät ole tulkinneet, että lapsi olisi vaarassa.

Tuolla on muutama vastaus, joihin yhdyn.



IKINÄ IKINÄ EI PIDÄ KERTOA KELLEKÄÄN NS. VIRANOMAISELLE JOS ON PERHEONGELMIA TAI EI JAKSA LAPSEN KANSSA,

ja edelleen omaa voimattomuutta ja syyllisyyttä ei pitäisi koskaan mennä kertomaan kellekään!!



ei terkkarille, ei kouluun, ei päiväkotiin jne.



Tottakai lapsen fyysinen kajoaminen on väärin ja rikos, mutta välillä ollaan kyllä ylihysteerisiä!

Ja kuten joku sanoi, päiväkodin työntekijät tuppaavat olemaan virkaintoisia, tärkeileviä, olevinaan enemmän kuin ovatkaan ja tietävänsä enemmän toisten lapsista kuin tietävätkään ja todellisuudessa he eivät kotonaan omien lastensa kanssa ole yhtään sen kummempia kuin me muutkaan.



Maalaisjärki on kadonnut.



Ls-ilmo ei välttämättä katoa massaan, heidän kuuluu tarkistaa aivna kaikki ja JOS sen ilmon tekee PÄIVÄKOTI, he tarttuvat siihen tiukemmalla otteella KUIN JOS sen tekisi vaikkapa naapuri!! he ottavat sen "tosissaan", mitä ei naapurin ilmoituksesta tehdä.



Me olemme olleet lastensuojelun syynissä. Apua tai tukea en tarvinnut enkä sitä saanut - minä olisin tarvinnut ystävän, meillä asuva lapsi, joka ei minun oma ollut, olisi tarvinnut pikaisesti terapiakeskusteluapua, minun oma lapsi olisi tarvinnut kavereita... nämä oli ongelmana, ja lopputulos oli, että perheestämme tehtii ls-ilmoitus aivan järkyttävän valeheellisin väittämin ja sen takia perheemme piti syynätä perustarkkaan.

Lopputulos oli ahdistus ja pelko, että lapset viedään pois, jos vaikka kompastuvat piharappusilla, joutuvat sairaalaan tikattavaksi: äiti tönäissyt.



Meilläkin on uhmakas 5 v, joka karjuu ja temppuilee. Viimeksi nostin pois ruokapöydästä niin napakalla otteella ja niin vauhdilla, että lapsi löi leukansa pöydän kulmaan, siinä on mustelma. En vie lasta hoitoon ennenkuin mustelma parantuu ja lapsi unohtaa. Ettei vahingossa puhu. Soittavat lastensuojeluun, vaikka se oli vahinko. Ja koska meillä on pohjalla tuo ilmoitus, multa viedään lapset välittömästi.



Mainittakoon, että lapsella oli jo valmiiksi mustelma leuassa, oli tullut päiväkodissa. Päiväkodin tapaturmat tms. eivät ole mitään, siellähän on vain Hyviä Ihmisiä.



Perheemme on toki tavalliseksi todettu, niin käsitin, mutten enää luota viranomaISIIN TAi LSn maalaisjärkeen.



AP

anna itsellesi anteeksi ylilyönti. Äläkä ikinä enää kerro syyllisyyttäsi missän. Et todellakaan tule saamaan keskusteluapua, että miten toimia, miten edetä , miten jaksaa ja jatkaa, tms., vaan just syyllistämistä ja uhkauksia.



JOS joskus päiv'äkoti tekee ilmoituksen, KIISTÄ KAIKKI muuten sulta viedään lapset.

Sano, että se oli vain se yksi kerta, ja tuli sinulta niin vaistomaisesti, ei ollut kova tai luja, ja että olet pyytänyt lapselta anteeksi eikä tapaus ole ikinä toistunyt eikä sitä ole ollut sitä ennen !!!!!!



vaikkei se olisikaan totta, sano silti!! Kiistä kaikki jos lapsesi haluat pitää, sillä lastensuojelun tukiperheet tms. eivät ole parempi kuin rakastava äiti, joka yhden kertran vahingossa menee yli omien rajojensa.

Se on lain mukaan virkavelvollisuus. Me emme tiedä, mitä läpsäisy oikeastaan tarkoittaa, mutta lapsen fyysistä koskemattomuutta on loukattu. Tällöin laki velvoittaa viranhaltijan ilmoittamaan lastensuojelulle, siinä ei ole sijaa viranhaltijan omalle harkinnalle.

Milloin on tarve olla niin "napakka", että lapselle tulee mustelma leukaan, kun nostetaan pois pöydästä? Miksi et kohtele lastasi hellemmin? Ja vielä kaiken huipuksi haluat tämän salailla.



Itsellänikin on kotona 2 voimakastahtoista uhmista, jotka heittäytyvät esim. pöydästä poistettaessa makaroniksi. Minulla on heidän äitinään velvollisuus huolehtia, ettei heitä satu. He myös lyövät minua testatessaan rajojaan. Minun velvollisuuteni on pitää heillä rajat, estää heitä satuttamasta muita tai itseään sekä vielä kasvattaa, miksi on väärin tehdä niin. Ei meillä tule lapsille mustelmia tai minulla ei ole tarvetta fyysisesti kajota lapsiini, vaikka välillä äidinkin hermo palaa ja kärsivällisyys on koetuksella. Mieti, mitkä ovat ne sinun muut keinosi ja toimi sitten johdonmukaisesti niiden mukaan. Ei päiväkodeissakaan lapsia kohdella rajusti ja silti siellä kaikki muksut elävät järjestyksessä (joskus tietenkin on levottomampia päiviä).