Yläastelaisella keskiarvo 9.0 ja ei halua lukioon eikä äiti vaadi!
Mitä mieltä olette? Todella monilahjakas lapsi, joka menee siis nyt yhdeksännelle luokalle, on ilmoittanut haluavansa ammattikoulun jollekin häntä kiinnostavalle linjalle. Tyttö pääsisi tosta noin yliopistoon jos haluaisi, on aina ollut luokan parhaimpia oppilaita ja siis todella lahjakas etenkin matematiikassa ja kielissä. Suren jo etukäeen tytön tulevaa ratkaisua, koska hänestä olisi paljon enempään mitä hän haluaa. Edes oma äiti ei kannusta jatkamaan opintoja vaan tukee menemään siitä mistä aita on matalin. Ei kai nyt 14-vuotias voi osata ajatella tulevaisuutta kovin järkevästi?
Kommentit (115)
Sukulaispoika pärjäsi myös koulussa vähän joka alueella tosi hyvin. Olisi mennyt heittämällä lukion läpi ja siitä jatkoon. MUTTA polte ravintola-alalle oli niin kamalan kova, että lähti opiskelemaan ravintolakokiksi ja on ihan omassa elementissään siellä. Sanoi aika kypsästi kyllä sukulaisille, että hän voi kyllä suorittaa lukion myöhemminkin, jos siltä alkaa tuntumaan, mutta tämä on nyt pakko tehdä näin.
suoritti sitten molemmat huippu arvosanoin
Eikä 9.0 keskiarvo vielä ole mitenkään kummoinen. Oli mullakin, kävin lukion ja nyt kaduttaa etten mennyt ammattikouluun.
Ammattikoulunkin jälkeen voi jatkaa opiskelua. Tai vaikka olisi työelämääkin jo takana vuosia.
Lukio ei ole nykyaikana enään mikään ehdoton asia.
Ysi ei ole kovin kova keskiarvo vielä, ei sillä parhaimpien lukioiden ovet aukene.
Amiksesta saa kelpoisuuden hakea yliopistoon ihan kuin lukiostakin.
ja nyt oon lääkiksen viime metreillä. Enkä kadu yhtään.
sitäpaitsi jos tyttö on monilahjakas hän varmasti itse tietää mitä haluaa. Viisas äiti hänellä kun ei painosta! Ihan tarpeeksi olen nähnyt näitä miellyttäjätyttöjä jotka sitten ovat terapiassa myöhemmin, sairastuvat anoreksiaan jne kun yrittävät vanhempiensa haaveita toteuttaa.
ja menin ammattikouluun. Nyt olen yksityisyrittäjä ja lukio on vieläkin käymättä. Ja taatusti tienaan kuussa enemmän kuin moni akateemisen loppututkinnon suorittanut.
Luulisi jo omastakin nuoruudesta muistavan, että jos vanhempi johonkin pakottaa siitä ei tule mitää. Nuorenkin on saatava tehdä omat ratkaisunsa.
Ei lukioon kannata mennä, jos siihen ei ole kiinnostusta. Moni ei tätä tajua, mutta oikeasti asia on niin, että hyvillä pk-papereilla pääsee paljon parempiin opiskelupaikkoihin kuin heikoilla lukion papereilla. Ja jos motivaatio ei ole kohdallaan, niin lukiosta ei ihan helposti lukematta saa hyviä papereita.
Ja sitä paitsi, sen lukion voi suorittaa myöhemminkin.
En todellakaan ymmärrä niitä vanhempia jotka eivät anna lapsen itse päättää koulutuksestaan!
No, siinä kävi sitten niin, että meikäläinen, jonka keskiarvo peruskoulusta päästessä oli 7,9 on käynyt lukion ja yliopiston. Siskoni, perheemme nero, haki viiteen kertaan yliopistoon ja kauppakorkeaan, muttei päässyt, mikä masensi häntä todella paljon. Ylioppilaskirjoituksetkaan ei menneet kovin hyvin, C ja M oli arvosanoina, minulla tyhmemmällä L ja E. Siskosta tuli merkonomi.
ei lukio ole autuaaksi tekevä asia eikä älykkyyden mittari. Ja jos tytöllä on muita mielenkiinnon kohteita kuin lukio niin miksi ihmeessä pitäisi mennä lukioon? Hulluinta on mennä kouluun johon ei halua ja johon ei luultavimmin ole motivaatiota.
Vanhemmat eivät kuitenkaan viime kädessä määrää lastensa uravalintoja, jokaisen ihmisen pitää tehdä ne itse.
t- perinteisen putken läpikäynyt (peruskoulu - lukio - yliopisto)
Minä kyllä olen tyytyväinen, että olen käynyt lukion ja painostaisin omaakin lastani sinne. Jos lukion jälkeen edelleen haluaa ammikseen, niin sitten sinne. Luultavasti lukiovuosien aikana kuitenkin mieli muuttuu.
Ollaan nyt kuitenkin rehellisiä: hyvällä koulutuksella on helpompaa löytää töitä, jotka ovat monipuolisia, joiden sisältöön voi itse vaikuttaa, on eri tavoin painottuvia tehtäviä joista voi hakeutua sopivimpiin (kun sekin usein selviää vasta työkokemuksen kautta) jne.
mutta en edelleenkään ymmärrä miten joku haluaa siwan kassalle aivottomaan työhön sen sijaan että käyttäisi niitä älykkäitä aivojaan ja pääsisi korkeammalle. Vähän kärjistettyä, mutta kuitenkin...ap
Itsekään en halunnut tuossa iässä lukioon. Enkä halunnut ysin keväälläkään. Menin kymppiluokalle, vaikka keskiarvoni oli yli 9, koska en tiennyt mitä haluan tehdä. Kymppiluokalla päätin, että haen lukioon, ja viihdyinkin siellä hyvin. Sain hyvän yo-todistuksen. Nyt opiskelen yliopistolla, minkä lapsenhoidolta ehdin.
ei lukio ole todellakaan mikään älykkyyden kehto - olisi ehkä enemmän jos kaikki oppilaat olisivat oikeasti motivoituneita, mutta joukossa on liikaa näitä, jotka eivät oikeasti siellä haluaisi olla.
Ja väitän, että hyvässä ammattikoulussa saa paremman opin kuin huonossa lukiossa. Kovatasoiset lukiot ovat asia erikseen, siellä on jo eri meininki.
nimimerkillä " opettaa lukiolaisia päivittäin"
Ehkä näin oli joskus 50v sitten. Mutta ei enää. ihan amiksestakin pääsee yliopistoon jos sinne välttämättä haluaa.
Eiköhän se ole tärkeämpää että opiskelee itselle mieluista alaa. Toki jos tähtää lääkäriksi niin sitten on lukioon mentävä. Mutta jos vaikka haaveilee kokin urasta niin mihin sitä lukiota tarvitsee? yhtä ajan haaskausta vain.
Ja yleissivistyksen kannalta. Suurinosakin sielläkin opiskeltavista jutuista vanhenee muutamassa vuodessa. Ja jos kiinostusta riittää niin historiaa yms voi lukea ihan kotona.
löytyy...
viisas päätös, jos mieleinen linja löytyy =)