Söitkö sinä lapsuudessasi Jekovit-suklaata?

[quote author="Vierailija" time="14.05.2012 klo 21:07"]just siskon kans puhuttiin, kukaan muu ei tienny sitä! Minkä ikäsiä olette te, jotka tiedätte? Me synt. -74 ja -77.

[/quote]moi sisko

juu,syöty on jekovittia ja paljon! äiti piilotti suklaan millon mihinkin esim lihaliemi pakettiin ja aina löytyi!! hyvää oli ja pandan valkonen suklaa maistuu samalta. ja sitä saa syödä ihan niin paljon kun haluaa!!olen syntynyt 75- ja taisin olla 2-3 vuotias kun sitä herkkua sai.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 17:08"]

olivat muistaakseni nimeltään Vitol, niitä kai saa vieläkin. Sisältävät A- ja D-vitamiinia.

Jekovitia en muista, olen syntynyt 1965.

[/quote]

Sama minulla, Vitol tuttu, Jekovit-suklaa ei. Vm -75

olivat muistaakseni nimeltään Vitol, niitä kai saa vieläkin. Sisältävät A- ja D-vitamiinia.

Jekovitia en muista, olen syntynyt 1965.

Vitolia ja Jekovitiä molempia olen syönyt pikkulapsena. Syntymävuosi minullakin 1965.

Olen syntynyt 1942 . Yksi rkl kalamaksaöljyä oli kauheaa, mutta valkoinen Jekovit-

suklaapala oli palkinto ja Vitol-helmikin oli kaunia ja helppo niellä.

Kyllä; yksi pala päivässä.

Minäkin olen syönyt vm. 74 :) melkein samanlaista on joku vitamiini jota ostin, olisko Sana solin? Valkoista myöskin, siis ostin ihan vuosi sitten.

Se oli tuo maitohappobakteeri ja inuiini

http://www.lmsaatchi.fi/project/sana-sol/

moi. mä ainakin söin ja se oli niin hyvää, ettei sanotuksi saa, olisin syönyt enemmänkin, jos olis saanut.

nuo helmet muistan hyvinkin, syntynyt olen 1971. Mutta tuollaista valkosuklaajuttua en. Tosin olin äärettömän kranttu ruuan ja kait suklaankin suhteen. Kalanmaksaöljystä kieltäydyin kategorisesti, mutta jotain Ramavit(?) -vitamiinilitkua suostuin pitkin hampain ottamaan. Kamalaa kyllä muistaakseni sekin. Jestas, varmaan kaik nykyiset puutteet johtuu lapsuuden Jekovit -puutteesta...:D

Oltiin varmaan ylikilttejä lapsia, kun ei päähän pälähtänytkään mennä sitä jekovitiä omin päin ottamaan. Kaapin hyllyllä sitä säilytettiin. Äiti antoi palan päivässä ja sillä selvä. Kai hän oli selittänyt, että se on lääke. Saattoi myös olla, että hän oli laskenut palat.

Ramavit-litkua meilläkin juotiin ja Vitolia nappailtiin. Vitolit olivat niin hyviä että joskus otin hiljaa itsekseni lisää.

Äidillä oli jotain Vitolin näköisiä mutta vihreitä vitamiineja, ne olivat pehmeämpiä ja minusta herkullisia. Lapset eivät saaneet syödä niitä, mutta minä söin niitäkin salaa :D.

Me satiin Jekovitia joka päivä -50 luvulla, yksi pala oli D-vitamiini ja ainoa teollinen vitamiini, loput tuli luonnosta.

Šynnyin 1947 ja Jekovit oli ainoa ostettu lisäaine🙂. Maalla kaikki saatiin pellolta sekä navetasta. Äidillä oli levy piirongissaan piilossa.

Nimi on täysin tuttu! Eikö Jekovitia ollut vielä 15 v sitten vauvojen D-vitamiinitippojen muodossa? Mistään suklaasta en tiedä mitään.

Muistan kyllä. Lääkesuklaaksi sitä äiti nimitti. Samoin noista helmistä, itse muistan saaneeni pieniä vitamiinihelmiä myös, mutta olivat punaisia ei valkoisia. vm-70

En ole koskaan kuullutkaan mistään Jekovitistä.

Vm 1953

Meille ei kotiin ostettu, mutta kaverin kotona oli ja lääkekaapissa josta salaa käytiin napsimassa. Hyvää oli olevinaan.

Vitolia otettiin. "Vitol helmiä" sellasia keltaisia läpinäkyviä. 

Myöhemmin aikuisena olen ottanut kalanmaksaöljyä, ja äkkiä siihen tottuu. Ei ole ollenkaan pahaa sitten, jotenkin neutraalia.

-54 syntynyt.

Joo, muistan, se oli taivaallisen hyvää, pala päivässä, valkoista suklaata.

En ole kuullutkaan.

Vm -70