Söitkö sinä lapsuudessasi Jekovit-suklaata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ja siskolleni syötettiin myös tätä herkullista suklaata, jota sanoimme lääkesuklaaksi. Olemme syntyneet - 76 ja - 79. Olisimme varmaan syöneet koko paketin, ellei sitä olisi piilotettu.

Muistan myös, että meillä oli salmiakin makuista yskänlääkettä. Kulauttelin sitä salaa menemään, kun se oli niin hyvää. Äiti tuli nappaamaan pullon pois.

Mahtoiko olla Codesania?

Ehkäpä oli Munkki-yskänlääkettä? "Munkki - lasten ystävä yskässä". Pullo oli pappismunkin muotoinen ja maistui tosi hyvälle. Apteekeissa oli myös usein ns. Apteekin oma yskänlääke ja niitä löytyy vieläkin. Turussa Nummen apteekin yskänlääke oli silkkaa salmiakkia, slurps. :D

En ole syönyt, saisiko sen nykyaikana myyntiin, voisin maistaa?

Kyllä me syötiin d vitamiinit kellertävinä palloina lasipurkista. Jonossa seistiin myös ja ruokalusikalla mölleriä suuhun. Ei maistunut valkosuklaa ei. 

Olen syntynyt 1954. Kolme vuotta vanhemman siskoni kanssa ostimme apteekista ( olimme silloin n. 7 ja 10 vuotiaita) valkoista Jekovit lääkesuklaata. 

Maksoimme suklaan puoliksi ja syötiin se tosi nopeasti. Ainakin saimme nuorina tarpeeksi vitamiineja, ellei jopa liikaakin. Terveitä kyllä oltiin nuorina.

Muistan!

Todella hyvää valkosuklaata, jossa oli D-vitamiini.

Kelta-ruskea pakkaus.

80-luvulla.

Olen syntynyt v.1951 ja muistan että ainakin ennen kuin olin koulussa meille annettiin Jekovit suklaata eli siis 50- luvun lopulla ....muistan tarkkaan sen maun...nam !

-53 syntynyt. Hyvin muistan valkoisen suklaan. Muistan myös Mellisatinin.

Vierailija kirjoitti:

Hyvää oli.

Jep, valkosuklaata.

Olen syntynyt 1984  ja minäkin söin ihan pienenä Jekovit-suklaata, kuten myös isoveljeni. Joskus mekin menimme salaa jääkaapille ottamaan lisää, kun se oli niin hyvää.

Syntynyt v. -58 ja olin kateellinen naapurin lapsille, jotka saivat Jekovitia päivittäin. Jos satuin olemaan paikalla (ja - hmmn - aika usein taisin olla) sain minäkin oman osuuteni. Ai että se oli sitten hyvää! :) Meidän perhe oli todella köyhä, ei ollut varaa ostaa vitamiineja tuolloin.

Oliko teilläkin sitä Ovomaltinea ? Oranssissa purkissa sveitsiläistä vitamiinijauhetta tms, jota seloitettiin kuumaan maitoon ? Ei maistunut suklaalta tai kaakaolta, mutta joltain kauhean hyvältä.

Itse söin kyseistä valkosuklaata. Olisi voinut syödä enemmänkin. 1 pala vain aamuisin. Olikohan tumman vihreä kapea pahvi kotelo, jossa foliopaperi sen alla. 

Vierailija kirjoitti:

sen valmistus lopetettiin (kiellettiin?) kai joskus kasikytluvun puolivälissä siksi kun lapsoset nappailivat niitä suklaita enemmän kuin olisi saanut...

Siinähän oli A-vitamiinia jonka yliannostus on oikeasti vaarallista.

Eikä sitä D-vitamiiniakaan kannata ihan määtättömästi ottaa.

Söin, joskus löydettiin levy ja syötiin useampi olla, äiti oli pahana. 1955 syntynyt.

Söin, sitä sai vain sen yhden palan päivässä.

Vierailija kirjoitti:

joskus tuli käytä salaa jääkapilla nakertamassa lisää.



vm-72 olen.

Sulla ei mennyt niin huonosti, että oisit makeanhimoissa imeskellyt vitol-tipat suoraan pullosta, kuten mä

terv vm -74

Joo, Jekovit! En olisi muistanut nimeä, mutta nyt täällä näin. En olisi voinut kuvitellakaan, että olisin ottanut enemmän kuin palan päivässä. Olen syntynyt -57, että aika kauan sitä oli ollut.

Kuulen ensimmäistä kertaa. Talousuklaan tiedän.

En ollut kuullut, mutta on tuo ollut markkinoinnin neronleimaus. Vanhemmille se oli terveystuotetta ja lapsille karkkia.

Vierailija kirjoitti:

Jekovitiako se oli?? Meillä sitä sanottiin "lääkesuklaaksi" ja sitä sai yhden palan päivässä.

Jekovit-niemellä sen muistan. Joka päivä harmitti, kun sai ottaa vain yhden palan.

Kalanmaksaöljy taas vei naaman väärään. Nykyään sitäkin saa makeutettuna tai kapseleina.