19v liian nuori äiti !!!!

19 -vuotiaitakin on todella monensorttisia. Nykyisin täysi-ikäiset ovat kieltämättä hieman lapsellisempia kuin silloin kun itse sain oman esikoiseni 19 -vuotiaana. Ja mielestäni olen olllut lapselleni paras mahdollinen äiti.

Itse sain lapseni 18-vuotiaana enkä todellakaan ollut liian nuori. Musta 30-vuotias on liian vanha äidiksi!

Aloituksesi loukkaa minua. Sain esikoiseni ollessani 19. Minusta tuntuu, että nuoret äidit joutuvat tekemään enemmän sen eteen, että olisivat hyviä äitejä. Tietynlaiset stereotypiat pääsevät ihmisten mielissä valloilleen ja niitä on hankala osoittaa vääriksi.



T: nyt jo 25-vuotias äiti (edelleen liian nuori?)

Olen silloin 33. Mitäs luulette, millaista kommenttia tulisi, jos pistäisin tuosta aloituksen av:lle? Miksi nuori äiti saa tehdä elämäntilanteensa mukaan jne, mutta vanha äiti on auttamattomasti aina vaan vanha.

Ymmärrätte ,että äitiyttä varten EI TARVITSE KOULUTUSTA? ei vaadita edes että osaisi lukea tai kirjoittaa,se riittää että kykenee huolehtimaan lapsesta..

Joopajoo.



Joku sanoi täällä, että ei todellakaan ole yhtä lapsellinen kuin minä, ja kasvoi odotusaikana jo. noh, niin kävi mullekkin, se minkä kuvan te saatte musta netin kautta, ei välttämättä ole se oikea minä. Se että päiväkirjassani valitan jostain, ei tarkoita sitä, että koko ajan vain kiroilisin. Ihan normaalia pienen lapsen perheen elämää meillä vietetään. Minä siivoilen, hoidan lasta, kavereita käy kahvilla, ja kaipaan kultaani. Väsymys on suuri vauvan silmätulehduksen ja niiden mahavaivojen takia SEKÄ muutamista muista syistä, mitkä eivät kuulu teille. Te ette ihan oikeasti tiedä millaista elämää vietän, ja miten sitä vietän, joten mitä ihmettä te oikein valitatte?

Mullekin sairaalassa sanottiin sitä kuinka hyvin osaan hoitaa lastani, ja heidänkin mielestään on parempi, että lapsia tekee tämän ikäisenä kuin 30+... Ja muutkin aikuiset ihmiset jotka ovat käyneet katsomassa, ovat kehuneet taitoani hoitaa lastani. Se on ehkä ihan inhimillistä, että mullakin menee välillä hermot.



Mielestäni tärkeintä on, että rakastan lastani ja teen niin paljon kuin kykenen.





Ja btw. miten niin me olisimme eroamassa? mitä helvettiä? tuo meni jo aika naurettavan lapselliseks sanoa tuommosta.







Conte

älä välitä =)



Täällä palstalla ihmiset ovat kovin kärkkäitä tuomitsemaan muutaman valokuvankin perusteella. Yhdessäkään kuvassa et puhaltanut tupakansavuja tyttösi (joka muuten on mielettömän suloinen!) kasvoille, ja sehän on tärkeintä. Jos poltat, se on oma asiasi. Et taatusti ole maailman ainoa tupakoiva äiti! Itse en polta, mieheni polttaa, mutta ei lasten vieressä vaan ulkona. Ei tupakointi tee hänestä yhtään sen huonompaa isää kuin jostain tupakoimattomasta.



Uskon, että pärjäät lapsesi kanssa siinä missä minäkin, joka sain esikoiseni 27-vuotiaana ja avioliitossa. Tottakai joskus väsyttää, kaikkia äitejä väsyttää! Paitsi tietysti näitä superäitejä, joihin ei koskaan oikeassa elämässä törmää, näillä palstoilla vaan. Oikeassa elämässä ne varmaan itkee verkkarit ja miehensä ylisuuri t-paita päällään väsymystään.



Kyllä minultakin joskus kirosana pääsee =/ Esimerkiksi tänään, kun kuopukseni (1,5 v) oli avannut keittiön kaapin ja kaatanut murot, jauhot ja puurohiutaleet lattialle sillä aikaa kun olin vessassa :D Nyt jo naurattaa, kuvankin nappasin muistoksi, mutta ensireaktio oli kyllä " voi vitun vittu!" . Esikoinen 3 v tietysti ennätti heti paikalle torumaan äitiä: äiti sä sanoit ruman sanan! Niin sanoinkin, ja selitin myös lapselle että sanoin tuhmasti. En ole täydellinen, joskus suusta pääsee sammakoita, mutta ei se kuitenkaan tarkoita sitä että kiroilisin lasteni kuullen koko ajan... Eikä lapsetkaan kiroile, onneksi =)



Toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää. Te pärjäätte hyvin. Mitä tuohon eroamiseen tulee: ehkä eroatte joskus, ehkä ette. Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Minä tiedän monta paria, joilla oli ensin koulutus ja työpaikka hankittuna, sitten mentiin naimisiin ja saatiin lapsia " soveliaassa iässä" , ja kas kummaa, erottiin kuitenkin jossain vaiheessa. Teillä menee hyvin nyt, turha stressata tulevasta.



Sinä olet oikein hyvä äiti ihanalle vauvallesi, vaikka oletkin nuori. Nuoruus ei ole rikos.



Terveisin kahden lapsen 30-vuotias äiti

Kuule, niin voi käydä myös kolmekymppisille, nelikymppisille, jopa kuuskymppisille yhtä lailla!

ja se on typerää, että koulutustasolla katsotaan onko ihminen hyvä äidiksi vai ei. Opiskella voi vaikka koko loppuelämän. Ei kaikkien mielestä tarvi olla hyvä koulutus ja iso talo + muuta mammonaa ennen lapsia. Jotkun kun hankkii niitä samoja asioita lasten ja perheen ohessa. Tajuatteko? Kaikki ei ole mustavalkoista!



Itsekin aloitan nyt syksyllä opinnot AMK:ssa iltaopiskeluina ja hoidan lapsiani kotona.



Terveisin 19-vuotiaana esikoisen saanut ;)

Ikä on luku,ja kuka on tässä maailmassa sanomaan millainen on hyvä äiti? Jokainen ihminen on yksilö,joka kasvattaa lapsensa niinkuin kasvattaa.. En ymmärrä miksi äidit ovat niin julmia toisilleen..Tiedän muutaman kaverin,jotka on haukuttu lyttyyn erilaisten päätösten takia. Mielestäni jokainen äiti on parastaan omalle lapselleen,olkoon sitten 15 tai vaikka 45.. Ajatelkaa joskus muitakin kuin itseänne!

Minun mielestäni tämä YLEISTÄMINEN, että 19v tai ylipäänsä alle 20v on liian nuori äidiksi johtuu siitä, että ihanteena pidetään sitä että ennenkuin lapsia aletaan tehdä ollaan naimisissa, molemmilla vakityö ja omatalo ja auto, mutta harvalla nuorella alle 20v parilla on näin. Harvemmin edes koulutusta ja muutenkin taloudellisesti voi olla tiukkaa tai elellään kelan etuuksilla.

Mutta rakkaan kanssaäidit, kyllähän me kaikki tiedämme, että se että on oma talo, auto, ollaan naimisissa, ei se tee kenestäkään parempaa äitiä!! Toki hyvä taloudellinen perusta on aina hyvä, mutta sen kerkeää rakentaa myöhemminkin eikä se vähennä rakkauden määrää omaa lasta kohtaan tai huononna taitoja kasvattaa ja tukea lapsen kehitystä ja kasvua!



Toki minun korvaani(silmääni) kävivät nuo kirosanat Conten päiväkirjassa, mutta mitäs niistä, kyllä minäkin mielessäni lennättelen välillä ärräpäitä, mutta lapsilleni en kiroile.



Itse olen nyt 27 vuotias. Esikoiseni sain 21 vuotiaana, tokan 23 vuotiaana ja kolmannen 25 vuotiaana. Naimisiin mentiin kun olin 25 vuotias. Olen ollut kotiäitinä esikoisen äitiyslomasta lähtien, eli kelan etuuksilla elellyt. Miehelläni on vakituinen hyvätuloinen työ (hän on samanikäinen kuin minä) ja meillä on oma uusi omakotitalo ja auto. Silti koen olevani nyt yhtähyvä äiti kuin 21 vuotiaana kun asuimme vuokralla ja mies pääsi juuri armeijasta hieman ennen esikosien syntymää ja miehellä ei ollut töitä tiedossa, mutta koulutus oli kummallakin....



Tsemppiä Contelle ja muille nuorille äideille, nenukka kohti tulevaisuuden tuulia, elkää välittäkö ahdasmielisistä arvostelijoista. Nauttikaa lapsistanne <3

nuoresta äidistään? Vastasi että ei, kamalaa olisi jos äitini olisi 50 vuotias harppu. 16 vuotta ollaan tsempattu toisiamme

Saa lukea näitä niin " täydellisten" äitien kommentteja, kun elämä kulkee, vauvan kanssa ei ole mitään ongelmia, ollaan naimisissa ja plaa plaa. Mitäpä helvetin väliä sillä on polttaako äiti ja onko minkä ikäinen jos itse tuntee olevansa valmis vastuuseen ? Monta kertaa oman raskauteni aikana kuulin siitä miten näillä palstoilla muut äidit syyttelee juuri nuorempia äitejä, ja muiden äitien tapoja toimia, tottahan se näköjään olikin, kyllä ihminen niin säälittävää juttua voi näköjään selittää. SAIRASTA !

Itse HALUSIN lapsen nuorena, ajatus siitä että olisin 30.v raskaana esikoisesta, ei oikein houkuttanut.



Ja etsipääkä galleriasta, kyllä sieltä löytyy muitakin, niitä vähän sitten VALMIIMPIA ja AIKUISEMPIA äitejä, jotka myös käyttävät kirosanoja ja polttavat yms. Mutta jättäkää nyt helvetti ihan tuore äiti (Conte) rauhaan, ja jatkakaa sitä ns. täydellistä perhe-elämää !

Eli jättäkää Conte rauhaan!!



Hän on pienen lapsen äiti ja se alku ei muutenkaan ole helppoa aikaa. Joten on todella ikävää, että ne AIKUISET naiset täällä kehtaavat haukkua häntä huonoksi äidiksi, kun teidän ennemmin kannattaisi kannustaa häntä jaksamaan ja olemaan paras äiti (niin kuin onkin!!!) omalle lapselleen!!



jo aiemmin numerolla 75. kirjoittanut.

Reilu 3-kymppisenä on hyvä aloittaa. Opinnot takana ja hyvä jalansija työelämässä mahdollistavat riittävän (=3-vuotiaaksi asti) kotihoidonkin, kun ei tarvitse jokaisen euron perässä enää juosta. Parikymppisille suosittelen koulun penkkiä.

Siis antakaa nyt näiden nuorien äitien olla ja elää!!!



Mitäs teette sitten, kun oma tytär tulee masu pystyssä ja ikää on VASTA 18v??? Sanotko et nyt teet abortin??? HÄ???



Miettikää ensin ennenkuin alatte tuomita toisia, et miltä teistä tuntuisi jos olisitte samassa tilassa?!! Menkää itteenne!!!



Minä puolustan nuoria äitejä vaikka siis itse tulin äidiksi " vasta" 28 vuotiaana. Kyllä he ovat jo aikuisia.



Vai etkö itse jo silloin tuntenut olevasi aikuinen??

Vierailija:

Vierailija:

ei sitä enäää 30 jaksa niitten kanssa touhottaa koko päivää... !!!!!!!!!!

Sitäpaitsi, näin kolmekymppisenä osaa myös jo kirjoittaa suomen kieltä kunnolla. Sitä opetettiin koulussa, siis siellä, mikä jäi sinulta kesken kun sait lapsen.

no miten kirjoitus nyt liittyy äityteen,jas mietippäs,peruskoulussa opetetaan kirjoittaan ja 19 vuotiaana niinkun 16 vuotiaana niinkun itse sain esikoisen on peruskoulu takana

on aivan varma, että toi Conte jossain vaiheessa vikisee päiväkirjassaan, kun miehensä jätti ja tulevaisuus yh:na ottaa päähän.

Niin se vaan menee, lyön vaikka vetoa. :D itse olem kahdenm lapsen yh ja mitä sit?

Itse olen kohta 21v mies ja saimme lapsen n.3kk sitten. Lapsen äiti on 18. Minusta on väärin haukkua nuoria äitejä(ja isejä), pelkän iän takia. Kaikissa ikäluokissa on ihmisiä, joiden ei pitäisi hankkia lasta.



Eiköhän se ole jokaisen oma päätös, milloin lapsen haluaa? Kätilöt sanoivat synnytyksessä, että 18-22v naisten synnytykset sujuu paljon paremmin kuin esim.30-40v. Ja miksi äidillä pitää olla työpaikka? Kyllä siellä töissä ehtii varmasti olemaan ihan tarpeeksi sen jälkeenkin,kun pieni kasvaa.



Ei raha ole tärkeintä, vaan lapsen hyvinvointi. Iltalehdessä oli artikkeli, jossa käy ilmi, että ne äidit jotka käy töissä, heidän lapsensa kärsii paljon enemmän masennuksesta kuin niiden, ketä on kotona hoitamassa lasta.



Onneksi oma tuttavapiiri on ollut positiivisella asenteella, vaikka nuoria ollaan. Ja Conte, ei kannata välittää, itse tiedät parhaiten mikä on parhaaksi itsellesi ja vauvalle.





KostajaS