Mistä johtuu että ADHD ynm. tapaukset lisääntyy koko ajan?
Tossa 45min ohjelmassa oli aika hurjia lukuja, mutta mistä tää johtuu että ylivilkkautta on nykyään niin paljon. Mä olen käsittänyt että noissa kuitenkin on joku lievä neurologinen vamma taustalla.
Kommentit (73)
Olen törmännyt joihinkin lähteisiin joissa on mainittu äidin raskauden aikaisen ravinnon vaikuttavan adhd:n syntyyn. Aika loogistahan se on, aivot on suurimmaksi osaksi rasvaa ja odotusaikana pitäisi äidin syödä kalaa ja käyttää muutenkin normaalisti ravintorasvoja että sikiön aivot ja hermosto saa rakennusaineita.
Mutta tuntuu nykyaikana olevan ulkonäkö tärkeämpää niin halutaan pysyä laihana ja ettei tule yhtään ylimääräistä painoa äidille, karsitaan ne vähätkin rasvat ja syödään vaan rasvattomia jogurtteja jne. Itse katsoin raskausaikana tarkkaan että en niitä myrkkyjä syönyt koska mistä rasvat/sokerit on otettu pois, on laitettu makeutusaineita tilalle.
Ainakin aspartaamista olen myös nähnyt tutkimuksia että on selvitelty yhteyttä adhd:n kanssa. Tuotteen tietää sisältävän sitä jos siinä lukee "sisältää fenyylialaniinin lähteen." Tuosta googlettelemalla luulis löytävän niitä tutkimuksia.
Ei 30vuotta sitten ollut näin ulkonäkökeskeistä eikä mitään rasvattomuus-buumia, odottavat naiset söi terveellisemmin ja sai terveitä lapsia!
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 21:08"]
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=111
"ADHD-potilaita – niin lapsia kuin aikuisiakin – tutkittaessa on löydetty suuri määrä eri ravintoaineiden puutoksia, vaikka heidän ruokavalionsa ei välttämättä eroa terveiden ruokavaliosta. Erityisesti ADHD:ssa nayttää olevan puutetta omega-3-rasvahapoista, vaikka niiden saanti ravinnossa ei poikkea muiden lasten saannista, osoittaa kanadalainen tutkimus. Puutoksen syynä ADHD-lapsilla ovat entsyymitoiminnan häiriöt, erityisesti rasvahappoja muuntavissa desaturaaseissa."
[/quote]
Ja nämä entsyymitoiminnan häiriöt ovat voineet syntyä kun on pienestä pitäen saanut huonoa ravintoa? Juuri esim sellaisia teollisia kasvirasvoja, joita elimistö ei pysty hyödyntämään. Niiden sijaan pitäisi syödä kalaa, pähkinöitä, voita ja oliiviöljyä.
Luulin tämän olevan aloitus holtittomasti lisääntyvistä ihmisistä, joilla on adhd :P
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:11"]
Vanhemmuus rempallaan, ja sen sijaan että perhettä autettaisiin ja/tai lapsen traumoja hoidettaisiin, on helpompaa vain lääkitä lapsi. Ns. oikeita ADHD tapauksia on vain pieni osa diagnoosin saaneista.
[/quote]
Perusteluja kiitos!
Kerropa vielä, että onko sinulla käsitystä siitä miten diagnoosipolku kulkee?
[/quote]
On käsitystä. Olen nähnyt sellaisenkin tapauksen, jossa diagnoosipolku kulki niin, että kokeiltiin Ritalinia, ja diagnoosi tuli lähinnä siltä pohjalta että koettiin lääkkeen auttavan. Siksi toiseksi ympäristötekijöillä on usein aivan valtavan suuri merkitys lasten ylivilkkauteen ja keskittymisvaikeuksiin, ja jos hoidossa keskitytään näihin tekijöihin, niin "ADHD":kin saattaa hävitä. Ja ihan niin kuin yllä jo mainittiin, prevalenssissa on käsittämättömän suuria eroja eri maiden välillä, eikä tunnu oikein uskottavalta että tietyissä maissa oltaisiin vain taitavampia tekemään diagnooseja. Enemmänkin niin, että mitä enemmän diagnoosiin ja lääkityksen ihmeitä tekevään voimaan uskotaan, sitä enemmän niitä tapauksia löytyy.
[/quote]
Ei liity adhd:hen vaan aspergeriin, toiseen autismin kirjon häiriöön. Tiedän läheltä tapauksen, jossa eron jälkeen lapsi asui kroonisesti mielisairaalla äidillään, alkoi oireilla ja tarjottiin autistista diagnoosia aspergerin piirteillä ja lääkkeet tulivat kuvaan hyvin nopeasti. No, äidillä petti hermo täysin, lapsi muutti isälleen, lääkitys ja koko diagnoosi purettiin ja menee hyvin (siis yllättävän hyvin noihin kokemuksiin nähden). Olen kertonut tämän esimerkin monta kertaa, mutta vaikka se on vain yksittäistapaus, tämän yhden lapsen kohdalla merkitys on tietysti mullistava. Ympäristötekijät olivat tässä se juttu, ei mikään synnynnäinen neurologinen häiriö. Niin kauan kuin ei ole simppeliä veritestiä tms. aukotonta, vääriä diagnooseja varmaan tulee, koska diagnosoijat ovat ihmisiä siinä missä mekin. Mistä voit tietää, mistä jotkin oireet johtuvat, kun pitää vain luottaa siihen, mitä esim. vanhemmat kertovat. Surullista.
Luin just lehdestä, että liian vähäinen uni saattaa aiheuttaa suuren osan ADHD-diagnooseista. Eli lapset nukkuvat liian vähän ja ovat sen takia ylivilkkaita ja saavat väärän diagnoosin. En löytänyt artikkelia äkkiä googlettamalla. Tais olla juttu hesarissa viikon sisällä.
En yhtään ihmettele, jos ylivilkkaus on lisääntynyt, koska lapsethan nukkuvat tänä päivänä vähemmän kuin me omassa lapsuudessamme. TV:ssa oli 2-3 kanavaa, iltaisin ei juuri tullut katseltavaa, ei ollut nettiä ja perheellä oli yhteinen lankapuhelin, josta ei voinut edes lähettää tekstiviestejä..
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 21:31"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 20:50"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 17:11"]
Vanhemmuus rempallaan, ja sen sijaan että perhettä autettaisiin ja/tai lapsen traumoja hoidettaisiin, on helpompaa vain lääkitä lapsi. Ns. oikeita ADHD tapauksia on vain pieni osa diagnoosin saaneista.
[/quote]
Perusteluja kiitos!
Kerropa vielä, että onko sinulla käsitystä siitä miten diagnoosipolku kulkee?
[/quote]
On käsitystä. Olen nähnyt sellaisenkin tapauksen, jossa diagnoosipolku kulki niin, että kokeiltiin Ritalinia, ja diagnoosi tuli lähinnä siltä pohjalta että koettiin lääkkeen auttavan. Siksi toiseksi ympäristötekijöillä on usein aivan valtavan suuri merkitys lasten ylivilkkauteen ja keskittymisvaikeuksiin, ja jos hoidossa keskitytään näihin tekijöihin, niin "ADHD":kin saattaa hävitä. Ja ihan niin kuin yllä jo mainittiin, prevalenssissa on käsittämättömän suuria eroja eri maiden välillä, eikä tunnu oikein uskottavalta että tietyissä maissa oltaisiin vain taitavampia tekemään diagnooseja. Enemmänkin niin, että mitä enemmän diagnoosiin ja lääkityksen ihmeitä tekevään voimaan uskotaan, sitä enemmän niitä tapauksia löytyy.
[/quote]
Ei liity adhd:hen vaan aspergeriin, toiseen autismin kirjon häiriöön. Tiedän läheltä tapauksen, jossa eron jälkeen lapsi asui kroonisesti mielisairaalla äidillään, alkoi oireilla ja tarjottiin autistista diagnoosia aspergerin piirteillä ja lääkkeet tulivat kuvaan hyvin nopeasti. No, äidillä petti hermo täysin, lapsi muutti isälleen, lääkitys ja koko diagnoosi purettiin ja menee hyvin (siis yllättävän hyvin noihin kokemuksiin nähden). Olen kertonut tämän esimerkin monta kertaa, mutta vaikka se on vain yksittäistapaus, tämän yhden lapsen kohdalla merkitys on tietysti mullistava. Ympäristötekijät olivat tässä se juttu, ei mikään synnynnäinen neurologinen häiriö. Niin kauan kuin ei ole simppeliä veritestiä tms. aukotonta, vääriä diagnooseja varmaan tulee, koska diagnosoijat ovat ihmisiä siinä missä mekin. Mistä voit tietää, mistä jotkin oireet johtuvat, kun pitää vain luottaa siihen, mitä esim. vanhemmat kertovat. Surullista.
[/quote]
Olen niin täsmälleen samaa mieltä tästä! Vanhemmat voivat tietysti aina valehdella, mutta kyllä usein turhan kiivaasti hypätään antamaan ADHD diagnoosia tai etsitään vain vikaa siitä lapsesta, sen sijaan että tutkittaisiin kunnolla taustoja ja perheen sisäistä vuorovaikutusta. Yllättävän moni diagnoosin saanut on kokenut laiminlyöntiä tai muuten vajavaista vanhemmuutta, vaikka ei tietenkään kaikki. Joskus kyse voi olla ihan vaan rajojen puutteesta perheessä ja heikoista arjen rutiineista. Ja joskus se ADHD ihan oikeastikin voi olla neurologinen häiriö.
Diagnoosia ei kyllä yleensä saa leimasimella, vaan sitä edeltää laajat, jopa vuosien mittaiset tutkimukset. Monihan on saanutkin adhd-diagnoosin aikuisiällä - eli ei tapaukset ole lisääntyneet, vaan diagnosointi. Ennen myös vilkkaat pärjäsivät paremmin, sillä silloin oli paljon oli fyysisiä töitä, joihin pystyi purkamaan energiaa.
Aito adhd ei häviä, sillä pelkkä ylivilkkaus ja keskittymiskyvyn puute ei vielä ole adhd. Siinä on paljon muutakin, esimerkiksi fyysisiä oireita. Veljeno sai tuon mbd-diagnoosin aikuisiällä. Hänen ongelmansa on valtava hikoilu. Pojan kaveri on taas sellainen kiltti tapaus, hän mm. käy vessassa vähintään kerran tunnissa. Tuo pojan kaveri on mukava, eikä riehu, mutta hän, kuten veljenikään, eivät pysty olemaan aloillaan kun esim. kertovat jotain. He kävelevät edestakaisin, kohtalaisen rauhallista vauhtia. Molemmilla on vaikeuksia hienomotoriikassa; eipä sellaistakaan voi kasvatuksella tai sen puutteella aiheuttaa. Aineenvaihduntahäiriöt ovat käsittääkseni yleisiä, eli joku varmaan pystyy tähänkin esittämään jonkun vian vanhemmista. Myös puhe on sellaista, että yhden lauseen kertominen kestää pitkään. Sitten kun pitää siivota, se tapahtuu erittäin verkkaan ja järjestelmällisyys puuttuu täysin.
Adhd ei häviä, mutta tekemällä ympäristön rauhalliseksi, oireita voi saada hetkellisesti lievennettyä. Minä muistan kouluajalta useitakin ylivilkkaita tapauksia. Yksi tyttö yhtäkkiä vain ekaluokan jouluna "muutti", mutta tosiasiassa oli laitettu johonkin erityiskouluun kaupunkiin. Yksi poika oli täysin hallinnan ulkopuolella ja kerran hän kolmasluokkalaisena puri erästä tyttöä; hän siirtyi jossain vaiheessa apukouluun. Oli erittäin vilkas. Monta muutakin tapausta muistan, jotka eivät olleet ihan tavallisia käytökseltään, sekä omalta luokaltani, että muilta luokilta. Nämä 70-luvulta. 80-luvulla taisi olla tapana laittaa tarkkikselle aika herkästi; suurin osa taisi olla adhd-tapauksia, vaikka harvalla varmaan diagnoosi.
Unohdin viestistä 23 tärkeimmän: Veljeni adhd:n on arveltu johtuvatn synnytyksen aikaisesta hapenpuutteesta. Tiedän yhden adhd-tytön myös, mutta häntä en kovin hyvin tunne, jonka taustalla on vaikea synnytys. Tämän tytön taustan kuulin toisen tuttavan kautta.
Loppujen lopuksi aika harva saa diagnoosin aikuisena.
Ja lapsilla ne tutkimukset eivät tosiaan kestä useita vuosia.
Se on muuten myös sillälailla, että sitä löytää mitä hakee. Oma ohjaajani yhdessä neuropsykan harjoittelupaikassa oli tällainen ADHD-ekspertti, jonka mukaan lähes mikä hyvänsä oire oli tyypillistä ADHD oiretta. Ja jos sitä oiretta ei ollut, niin sekin oli tyypillistä ADHD:ta, kas kun ADHD on niin monimuotoinen häiriö että saattaa näyttää hyvinkin erilaiselta eri ihmisillä. Diagnoosimanuaaleissa on tietty kriteerejä vaikka mille oireyhtymille, mutta niitä sitten tulkitsevat erehtyväiset ihmiset, ja tässäkään tapauksessa ei siis ole mitään testiä tai labrakoetta joka antaisi selkeän vastauksen. Ja koko ajanhan näitä diagnooseja tulee ja menee.
Törmäsin juuri mielestäni hyvään videon pätkään ADHD:sta:
http://www.youtube.com/watch?v=5M-HC5GOHRs
Aina ADHD-tyyppisiin oireisiin ei tarvita lääkitystä, on muitakin keinoja hoitaa oireita. Lisäksi hoitoon ei tarvita aina edes varsinaista diagnoosia. Tunnen erään perheen, jossa lapsen oireet on saatu loistavasti kuriin pelkästään arjen hallinnan keinoin.
Viime viikolla Lääkärilehdessä oli juttu että valproaatti lääke epilepsiaan ja masennukseen lisää huomattavasti autismin riskiä sikiölle.
- Ihmiset syövät muovimargariinia ja heksaanirypsiöljyä pienestä pitäen, ei voita eikä hyviä rasvoja esim kalasta ja pähkinöistä.
- Lapset kärsivät unenpuutteesta pienestä pitäen. Jossain vaiheessa "menee yli" ja alkaa tosissaan reagoida siihen. Lapsi menee ylikierroksilla eikä osaakaan enää rauhoittua ja nukahtaa ajoissa. Aikuinen luulee, että lasta ei väsytä kun se on ylikierroksilla vaikka asia on juuri päinvastoin. Moni aikuinen ei tajua, että lapsi tarvitsee unta Paljon.
- Liikaa virikkeitä, liikaa harrastuksia, liikaa iltaohjelmaa, liikaa kiirettä, liikaa aikatauluja, liikaa ruutuaikaa.
- Vanhemmat eivät laita rajoja pienestä pitäen. Epäjohdonmukainen kasvatus. Ei opeteta itsehillintää pienestä pitäen, vaan lapsi saa heti ja sen mitä haluaa.
- Kaikki epämääräiset lisäaineet ja niiden yhdistelmät, joiden yhteisvaikutuksista ei voi kukaan tietää. Ravinneköyhä ravinto, jossa paljon glukoosi-fruktoosisiirappia ja tärkkelyksiä.
- Lääkkeitä pitää saada myytyä, joten Suomi menee mukaan Jenkkitouhuun eikä esim. fiksumpaan meininkiin, joka Ranskassa on. Uskotaan lääkkeiden voimaan eikä muihin "hoitomuotoihin" eli siis hyvä ravinto, riittävä uni, rauhallinen elämänrytmi, johdonmukainen kasvatus.