Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten pitkät hoitoajat
09.10.2008 |
Palasin juuri töihin vanhempainvapaalta ja meidän 11kk ja 2,5 vuotias lapsi menivät tarhaan. Meillä mies pääsee hyvin harvoin viemään tai hakemaan lapsia tarhasta. Joten kun itse teen 8 tuntista työpäivää + puolen tunnin ruokatunti ja matkat puoli tuntia suuntaansa, tulee lasten hoitopäivistä usein lähes 10 tunnin mittaisia.
Esikoinen näyttää pärjäävän hyvin, mutta hänelle tarha on jo ennestään tuttu. Oli äitiysloman aikaan hoidossa 2pvä viikossa, joten tarhassa on tutut hoitajat ja leikkikaveri. Kuopus vaan roikkuu koko ajan isosiskossaan kiinni, kun on tietysti ainoa tuttu henkilö. Tarhaan jäämiset on tosi vaikeita ja on kuulema välillä aika itkuinen. Tuntuu että iltaisin purkaa stressiään ja
En oikein tiedä mitä tässä tilanteessa tehdä. Olemme laskeneet tarkkaan, että jos haluamme pitää asuntomme ei kumpikaan meistä voi jäädä kotiin. Molemmilla tulot on suunilleen yhtä suuret. Molemmilla on lisäksi vielä opintolainaa jäljellä ja lisäksi lainaa on autosta, joka jouduttiin hankkimaan miehen työmatkoihin. Isovanhemmat asuvat kaukana, eikä ketään muutakaan "tuttua ja turvallista" aikuista ole lähellä.
Miehellä siis melko pitkät työmatkat mitkä tekevät hänen päivästään pitemmän. Hän on kyllä nyt alkanut etsiä töitä lähempää, mutta se voi kestää jonkin aikaa. Toisen auton hankkiminen saattaisi lyhentää vähän minun työmatkoihin menevää aikaa, mutta ei merkittävästi.
Työnantajan puolesta minulla olisi mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan niin että teen 4 päiväistä viikkoa, mutta pelkään että silloin muut päivät venyisivät vielä pitemmiksi, koska työmäärää on vaikea vähentää. Työpäivien lyhentäminen esim. 6 tuntisiksi ei onnistu. Tänään olen kotona koska kuopus on sairaana, joten todennäköisesti huomenna menee taas tosi pitkään töissä. Tai jos huomennakin sairaspäivä on kai käytävä toimistolla viikonloppuna. Periaatteessa tykkään työstäni tosi paljon, mutta välillä toivoisi enemmän joustavuutta.
Onko muita joilla on tai on ollut samankaltainen tilanne. Ja miten olette siitä selvinneet? Ovatko lapset sopeutuneet hoitopäiviin jne? Pahinta tässä on että tuntee jatkuvaa syyllisyyttä ja riittämättömyyttä äitinä... Tuntuu että päiväkodissakin katsotaan pahasti, kun meidän lapsilla niin pitkät hoitopäivät ja kuopus aika vaativaa sorttia.
Kommentit (63)
"pakko mennä töihin, kun ei rahat muuten riitä".... nämä mammat kirjoittelevat täällä vain paikatakseen huonoa omaatuntoa siitä, että haluavat lähteä aikaisin töihin ja pitää lastansa pitkää päivää hoidossa. Heiltä puuttuu ns. "emovaisto" kokonaan. Oikea emo haluaa olla mahdollisimman lähellä lapsiansa ja mahdollisimman paljon! Harvoinpa näiden uranaisten joukossa on oikeita emoja.... Ei lapselle riitä pelkkä laatuaika vaan lapsi tarvitsee omia aikuisia koko ajan. Lapsi on pieni vain pienen pienen hetken. Voi kun edes yksi äiti tälläkin hetkellä tulisi ajatelleeksi tätä ennenkuin lykkää pienokaisensa vieraan hoidettavaksi 9-10 tunniksi päivittäin viitenä päivänä viikossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset ovat 3v ja 5v. Minulla on matkatyö ja olen yh. Lasten hoitoajat vaihtelevat 8-48 tuntiin. (pitkien hoitojaksojen jälkeen pitkät vapaat, noin 3-7 päivää yleensä).
Mun mielestä jonkun 10 tunnin päivän stressi on naurettavaa ja ihan turhaa syyllistämistä. Onhan se tietty rankkaa 5 päivänä viikossa, mä en jaksaisi niin. Mulle sopii, että teen 2-3 pitkää päivää ja olen sitten kunnolla kotona. Eipä nuo lapset mitenkään turvattomia tai kärsiviä ole, mukavia lapsia.
Terv lentoemäntä
Mun lapset aloitti hoidon, kun olivat 2v ja 4v. Ja teen lyhennettyä työaikaa.
Lentoemäntä
Joidenkin on vaan käytävä töissä ja elämä on tätä: työtä ja kotielämää. Lasten on pakko sopeutua. Paremmin lapsilla kuitenkin nykyään on asiat kuin koskaan ennen esim vuosisadan alussa lapset olivat vaan ilmaista työvoimaa.
Ei ne lapset sinne hoitoon kuole. Kuka teistä mammoista on aikuisena muistellut katkerana sitä, kun piti mennä hoitoon?? En mä ainakaan. Normaalia elämää. Ei tää yhteiskunta pyöri, jos ei ihmiset käy töissä. Kuka elättää teitä kotiäitejä veromarkoillaan?? Oisko me mammat, jotka käydään töissä?
Mä olen yh ja mun on pakko käydä töissä. Ja haluan käydä. Enkä tunne syyllisyyttä YHTÄÄN. Nämä on ne mun kortit, joilla pelaan parhaani mukaan. Kyllä me pärjätään ja lapsetkin pärjää.
Terv Lentoemäntä lapset 3v ja 5v
Mulle lapset tulee tärkeysjärjestyksessä ekana, varsinkin kun he ovat pieniä, 2v ja 4v. Teen töitä, mutta 50% työaikaa. Olen erittäin tyytyväinen tilanteeseemme, saan käydä töissä, mutta aikaa jää runsaasti myös perheelle ja lapsille. Elämme hyvää elämää, tosin emme omista omaa asuntoa, vaan asumme vuokralla. Tuttavapiirissämme olemme outolintuja, sillä suurimmalla osalla on se omakotitalo ja rutkasti velkaa. Olen ajatellut, että työhön panostamisen aika on sitten kun lapset kasvavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhaan tästä asiasta selittelee! Se on päivänselvää että töissä pitää käydä ,velat maksaa jne., MUTTA kiistaton tosiseikka on se että PIENI lapsi saa taatusti parhaan hoidon kotonaan, joko äidiltään tai isältään. MIkään eikä kukaan voi olla parempi hoitaja lapselle kuin oma vanhempi.
Sen jos tajuaa ja sisäistää niin jokainen tietää mitä kannataa tehdä, hoitaa pieni kotona tai viedä hoitoon!
Eikä autonkaan tarvitse olla uuden karhea.
Sympatiat sulle, ap! Meillä myös molemmat täydet päivät töissä, mutta toinen vie ja toinen hakee. Se on oikeastaan ainoa tapa, millä homman saa toimimaan. Joten keskustele miehesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se ahdistusta lisää jos lapsi ei viihdy hoidossa ja vieminen on aina yhtä taistelua Omaksi onneksi molemmat lapset odottavat innolla joka aamu hoitoon pääsyä. Meillä on ihan mahtava pph joka keksii paljon ohjelmaa ja virikkeitä koko päiväksi.
meidän perheestä. Kummallakin vanhemmalla n tunnin työmatka. Toinen lähtee töihin 6.00 mennessä (työt 7-15) ja on näin hakemassa lapsia klo 16. Toinen vie lapset 8 aikaan hoitoon ja tekee sitten työpäivän 9-17, tai tarvittaessa pidempäänkin. Mutta meillä on myös tajuttu se, ettemme olekaan niin korvaamattomia töissä kuin olemme kuvitelleet. Lapsillemme olemme korvaamattomia. Valitettavasti kummallakin on tilanne se, että tuon pidempään liukumaan emme pysty.
Näin siis työpäivinä, meillä on toki vielä molemmilla yhdet hoitovapaapäivät viikossa lasten kanssa, mutta se tuskin oli ratkaisu, jota ap hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hommataan se talo, uudenkarhea auto, vakipaikka ja tyylikäs elämä ENNEN lapsia.
Ainoastaan siinä AP on harvinaisuus,että potee huonoa omaatuntoa pienten(!!) lastensa pitkistä päivistä. Suurin osa kun vaan hehkuttaa, kuinka "meidän Niilo 10kk viihtyy niiiiin hyvin päiväkodissa kaikki 11t päivässä ja kuinka tuon ikäinen jo kaipaa virikkeitä ja kavereita".
Neuvo ap:lle: Ensinnäkin, vaihtakaa autoa! UUs auto pois, joku vanha tilalle, johon ei tarvi lainaa (itse ostimme esim. kesäkuussa isomman auton, maksoi 2400€ ja toimii täysin)
Toiseksi: Mieti,mistä pystytte tinkimään. Vaatteet kirppareilta, ruuat tarjousten mukaan. Meikit voi jättää ostamatta, tukan leikata ammattikoululla.
Ja sitten vielä muille neuvoksi: Älkää ostako /rakentako taloa, johon teidän LAPSILLA ei ole varaa! Eli jos vedetään talous liian hulppean talon takia liian tiukalle, käy juuri näin.
Meillä asuntolaina laskettiin VAIN miehen tulojen mukaan. Niinpä minä pystyin nyt vauvan synnyttyä jäämään rauhassa kotiin. Sitten taas, kun minäkin saan palkkaa, voidaan maksaa lainaa enempi takaisin.
me asumme vuokralla, ajamme erittäin halvalla autolla ja mies tekee pitkiä päiviä jotta mä voin olla kotona, muutkin maksut maksetaan miehen palkasta, mutta periaatteessa velkaa ei tehdä.
mies joutuu tinkaamaan kaikesta ns vapaa-ajasta, nukkuu n.4h että saa olla illalla meidän kanssa. Silti hän on sanonut ettei tule olemaan Mitään kiirettää töihin.
on vaikea sanoa kellekkään mitä pitää ja ei pidä tehdä.Mä en halua lähteä töihin vielä pitkään aikaan, mutta mulla on kokemus esikoisen kanssa.JOUDUIN viemään sen päiväkotiin 1v.Se itki ekat 2kk ja sitten se oli kipeenä lähes kokoajan.Vaihdoimme perhepäivähoitajalle 6kk jälkeen ja se oli silloin hyvä ratkaisu.Pieni ryhmä ja kiiretön ilmapiiri auttoi niin sairasteluun kuin itkuunkin.
Päiväkotiin meni sitten 3v ja sitten jo sujui.
Mä olen ollut päiväkodissa itse 7 vuotta töissä.Suurimman osan pienten ryhmissä.Itkevä lapsi on eniten raskas itselleen ja jotkut lapset ei vaan sopeudu isoon lapsiryhmään.virikkeitä pienet saa toki, mutta kyllä se perushoitoa pääosin on.
Jokanen perhe tekee oman ratkasun ja ei kukaan voi sanoa mikä teille on parasta, mutta silloin jos on kamala syyllisyys siitä työstä tai koko tilanteesta ni toki itse miettisin eri vaihtoehtoja.Töissä on kuitenkin jonkun käytävä meilläkin jotta saadaan leipä pöytään ja mies maksaa ison hinnan siitä.
Voimia ja jaksamista kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ryhmä lamaantuu. Kaikki hoidokit itkevät sitten kuorossa. Itkevä lapsi kun on poissa hoidosta niin ryhmämme nauttii!
Eikö se järkikin sano, että tuollainen hoitopäivä on aivan liian pitkä! Ja varsinkin tuolle kuopukselle. Eikä iso ole sinun esikoisesikaan. Mieti nyt vielä mikä on oikeasti tärkeää.... Etkö voisi jostain pihistää, elää vähän köyhemmin? Vai uhraatko lastesi lapsuuden vain omien halujen mukaan?
Itse olen työskennellyt pk:ssa ja tiedän tasan tarkkaan millaista se pienen arki siellä on. Vaikka hoito olisi kuinka hyvää niin pk on silti LAITOS..... ei ollenkaan pienen ihmisen paikka :(
Mutta jos omatuntosi antaa myöten niin vie ihmeessä lapsesi sinne ja huomaat, kuinka vähiin oma yhteinen perheen keskeinen aika jää :(
Joo, on tosi pitka, mutta eihan se asiaa auta jos vanhempia siita viela yyllistaa, kai on jo itsellaankin paha mieli siita, etta paivista tulee pitkia, ja perheenkeskeinen aika jaa tosi vahiin!
Asun ulkomailla ja joskus todella kadehdin lukiessani taalla juttuja tyyliin 'mita voin tehda lapsen kanssa iltapaivisin, kun jaa aina 4 h aktiiviaikaa' tai 'onko klo 8.30-16.30 tosi pitka paiva' (niin ja siihen vastaukset etta 'ehka 5 v. jo kestaa'), jne.
Omat lapsemme ovat olleet 3 kk iasta paivakodissa, ja ovat siella aina noin klo. 8-17.30. Tahan ollaan ^paasty vahenmpie tyoaikoja sumplaamalla (toinen vie, toinen hakee), muuten paivista tulisia ainakin 30-45 min pitempia.
Illalla on aikaa laittaa ruoka, syoda, ehka leikkia 20 min isomman kanssa, ja tehda iltatoimet....
Ei ole ihanteellista ei, mutta ei aina ole kyse siita etta uhraa lasten lapsuuden 'omien halujen' vuoksi! Minakin haluaisin Suomen sos. turvan ja aitiysloman, minakin haluaisin joustavat tyoajat, minakin haluaisin asua ymparistossa jossa on normaalia lahtea toista kotiin neljalta, eika vasta reilusti kuuden jalkeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos markkinat ovat tyontekijan, niin on helpompi myos sanella ehdot!
oon 28v. ammattikorkean käynyt ja teen koulutustani vastaavaa työtä toimihenkilönä, töissä olen ollut 4,5 vuotta, josta vajaa 3 vuotta nykyisen työnantajan leivissä
meillä töissä liki 70 naista ja vain 3 miestä. meillä ilmeisesti sen verran hyvä työpaikkakulttuuri, että halukkaan pientenlasten äidit saavat tehdä lyhennettyä työaikaa, vaikka työntekijäpula vaivaa alalla. alallamme suuri osa on juuri näitä nuoria naisia ja siksi myös perheenperustamisasiat ovat pinnalla jatkuvasti.
OK. Mä olen isossa tyäpaikassa ja naisvaltaisessa myös, mutta kyllä meillä ihmetellään niitä pienten lasten äitejä, jotka tekee pitkiä päiviä (ja tiedetään, että ei mihelläkään asiat toisin ole) ja säälitään heidän lapsiaan, kun joutuvat pitkään hoidossa olemaan.
Nyt teen ne tuntini ja yritan vieda toita eteenpain niin paljon kuin pystyn siina ajassa (ja nyt huomaan miten huonosti kaytin aikaani aikaiseemin! Saan oikeastaan saman veraan tehtya nyt 8 h kuin ennen 9-10h!). Mutta vaikka toita teen 'vain' ne 8 h (aj ehka joskus otan 30 min lounastauon), niin 2 x 30 min matkoihin (joka on jo aika hyvin), niin paivat venyy kuin venyykin lahemmaksi 10 h (lapsilla hoidoossa)...
Mutta tosiaan, se oli mulle iso askel, mutta ihan oikeaan suuntaan, etta paatin tehda 'vain' tyoni, en aina iltamyohaan ja viikoloppuja. Ja onnkeseni nainkin parjaa!
Esim. muutama vuosi sitten valmistunut, uran alkuvaiheessa oleva, ja kilpailuhenkiseen työpaikkaan ajautunut nuori nainen ei ihan noin vaan sanele "omia ehtojaan". Se on fakta.
Kyllä työpaikkakulttuuri vaikuttaa paljon. Eikä työpaikan vaihtaminen aina ole helppoa - ja silloin ei AINAKAAN SAA edes lain mukaan!! tehdä lyhennettyä työaikaa ekaan puoleen vuoteen!
tehdä lyhennettyä työaikaa. Siihen ei työnantajalla ole mitään urputtamista. Jos saat hommasi tehtyä 6tunnissa niin ok. Jos et saa niin se on työantajan asia hoitaa asia niin että saat. Jos työantaja alkaa siitä jotain mumisemaan niin se kertoo kyllä jo aika paljon siitä työpaikasta/esimiehestä.
Asiat on vain valinnoista kiinni. Jos ei uraputkestaan ole valmis joustamaan muutamaa vuotta lasten hyväksi niin ei voi mitään. Kyllä sitä uraa ehtii varmaan tekemään parinkin vuoden päästä.
ei todellakaan ole heti oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen. Ja aika moni meistä äideistä tekee pätkätöitä.
Työnantajalta toivoisi hieman enemmän ymmärrystä. Esimehellä on itsellään neljä lasta, mutta koska hänellä vaimo kotona hän pystyy tekemään millaisia päiviä tahansa. Hän on ymmärtävinään sanomalla, että tottakai työajoissa voidaan joustaa kunhan työt vaan hoidetaan ajallaan. Niinpä... töitä on koko ajan enmmän kuin ehtii tehtä ja kollegatkin on ylityöllistettyjä ettei niiltäkään juuri saa apua.
oikeuksistasi kiinni. Onhan noita nähty. Sanot sille esimiehellesi että teet 6tuntista päivää ja työsi suunnitellaan niin että ehdit ne tekemään siinä ajassa. Mä en ymmärrä että jotkut viitsii tollasten joustamattomien kusipäiden alaisina ja pompoteltavina olla.
Mun lapset ovat 3v ja 5v. Minulla on matkatyö ja olen yh. Lasten hoitoajat vaihtelevat 8-48 tuntiin. (pitkien hoitojaksojen jälkeen pitkät vapaat, noin 3-7 päivää yleensä).
Mun mielestä jonkun 10 tunnin päivän stressi on naurettavaa ja ihan turhaa syyllistämistä. Onhan se tietty rankkaa 5 päivänä viikossa, mä en jaksaisi niin. Mulle sopii, että teen 2-3 pitkää päivää ja olen sitten kunnolla kotona. Eipä nuo lapset mitenkään turvattomia tai kärsiviä ole, mukavia lapsia.
Terv lentoemäntä