*Suurperheelliset ja viikko 41*

Oikein paljon onnea Tannille, koko perheelle ja pienelle prinssille! Ihanaa kuulla että olet voinut hyvin.



Kyllä alkoi itseäänkin jännittämään tuleva leikkaus. Mutta kun Tanni jaksat taas tulla kirjoittelemaan meille niin kysyisin että tiedätkö tai siis sanoiko lääkäri miksi teki leikkaus haavan toiste päin. Mulla on kaikki neljä ekaa tehty poikittain ja nyt en tosiaan tiedä miten tehdään. Tai olen ajatellut että kai se saman päin tehdään.



Hui ihanaa, näin se aika menee kuin siivillä. Kohta on enään kaksi kuukautta jouluun ja silloin jo alkaakin äippäloma. :)

Ja nyt odotellaan äitiyspakkausta. Sen pitäisi kuulemma tulla kahdessa viikossa ja tein hakemukset tällä viikolla. Tää onkin pelkkää odotusta.

Ja kai sitä sitten jo saakin alkaa laittamaan tavaroita valmiiksi ja pesemään vauvan vaatteita valmiiksi. Ettei ainakaan isän tarvitse alkaan niitä laittamaan vaikka sängyt ja muut osaakin laittaa. Kun sen tiedän varmuudella että leikkaavat jo tammikuun ekoilla viikoilla ettei päästä laskettua aikaa lähelle kun pelkäävät että paikat ei kestä tai siis pelkäävät kohdun kestämistä.

Ja pitää nyt nauttia tästä ihanuudesta kun viimeinen tämä tulee olemaan, meidän että lääkäreidenkin mielestä.



Mutta nyt sateista lauantai päivää kaikille.



Arkuli 23+6 ja viides masu asukki, tyttö kait. :)

lun tuo meidän matosyöppö kerrankin nukkuu. Aikamoinen tisuttelija on. Mukavasti on kuitenkin mennyt tää paluu kotiin ja isommat sisaruksetkin alkaa pikkuhiljaa tottua.



Kyselitte haavan suunnan vaihdosta; minulla siis kolme ekaa vaakaan, vaikkakin ekasta kyllä kohdussa se jonkin mittainen pystyviilto (ei kuitenkaan vatsan päällä). Jo kolmannen sektion kohdalla totesivat että vatsanpeitteet olivat todella arpiset ja kiinnikkeisetkin, joten nyt lääkäri sanoi, että voisi olla helpompaa tehdä pystyviilto. Jos se ei minua haittaa; no ei todellakaan, enpä bikineissä julkisella paikalla löntystele.



Tuntuikin että sujui sukkelampaan koko operaatio kuin edellisessä joten varmasti piti paikkansa ettei ollut niin paljon arpisuutta kohdussa.



Haikein mielin jätän teidät, siirtykäähän turvallisin viikoin sitten tuonne odottajien puolelle. Varmasti joskus käyn teitä kukkimassa.



tanni ja poika 6vrk

Itse odottelen eka ultraan pääsyä.. Kylläpä odottavan aika onkin pitkä! :)

Onnittelut TANNILLE ja perheelle!



Synnytysten kestot on minulla olleet:

24h - lopulta sektio otsatarjonnan takia

3h (käynnistetty)

vajaa 6h

2h (käynnistetty)

45 min (käynnistetty)

vajaa 4h (käynnistetty)

2h (käynnistetty)



Ei ole tullut ehdittyä palstailemaankaan tällä viikolla kun 8v toi tiistai-iltana lapun että heillä on luokassa täiongelma. Ikävä kyllä se ongelma oli jo tarttunut meillekin :P . Nyt on tiistai-illasta asti saanut pestä pyykkiä hulluna ja syynätä päitä ja itselläni on koko ajan kutiseva tunne päässä kun yksi täi minultakin löytyi. AARRRGGHHH.



Joskus aikoinaan kun kaksi ekaa oli pieniä, täisotaa jouduttiin sotimaan. Viimeksi kun olin raskaana, saatiin päiväkodista kihomadot - ja niillä kokemuksilla sanoin heti että mielummin ottaisin madot kuin täit ja nyt kun uudelleen tätä hemmetin täisotaa vedän niin vahvistuu vain tuo mielipide. Ötökkäkammoisen ihmisen elävä painajainen menossa siis täällä :D



Taidanpa mennä jatkamaan pyykkisavottaa joka moninkertaistui.

Mekin varmaan alamme nykymittapuun mukaan olla pian suurperhe. Odottelen viidettä syntyväksi marraskuun lopulla. Sitä ennen olisi vielä muuttopuuhat edessä, mutta ajatus tuntuu kovin raskaalta kaikkien raskauskipujen vuoksi. Vanhin lapsistamme on kuusivuotias eskarilainen, nuorin täyttää keväällä 2v.Sutinaa riittää, mutta nyt voi jo huokaista. Töihin ei tartte ainakaan vähään aikaan mennä...



Että sopiiko mukaan?



uupu rv 33+5