Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihme syö parisuhteessa naisen rahat?
10.11.2026 |
Tätä aloin pohtia, sillä olen ystävättären kanssa samassa tilanteessa sillä erotuksella, että hän on naimaton yhden lapsen adoptioäiti ja minä puolestani naimisissa oleva yhden lapsen äiti. Tulotasomme ja koulutuksemme on jokseenkin samaa luokkaa, mutta siinä, missä hän matkustelee lapsensa kanssa ja hemmottelee itseään ja jälkikasvuaan, minä vietän köyhän elämää. Hänellä on paljon itse hankittua omaisuutta, kun taas minä kärvistelen jatkuvassa rahan puutteessa. Olenkin alkanut miettiä, "syökö" mies hyvinvointiani. Parisuhteessamme kun on paljon sellaisia elementtejä, jotka ovat miehelleni prioriteetteja kuten kalapaikkojen perässä mökkeily, jonne lähdemme aina perheenä. Maksan myös suurelta osin taloutemme ruokahankinnat, vaikka mies syö noin 50 prosenttia kaikesta laittamastamme ruuasta. Tunnistatteko muut tätä samaa kuviota? Eli sen sijaan, että parisuhde olisi naiselle taloudellisesti kannattava ratkaisu, se onkin jotain aivan muuta.
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee, kun mies tienaa n. 6000€/kk nettona ja nainen vajaa 3000€.
Siitä kuudesta jää säästöön helpot pari tonnia vielä peruselämisen jälkeenkin. Vajaalla kolmella siinä johden jäädään vielä tonnin päähän omasta osuudesta.
Juurisyy on meillä ainakin liian suuret tuloerot ja pysyminen alkuperäisessä sopimuksessa, että menot puoliksi ja loput on omaa rahaa.
En näe asiaa näin. Tienaan naisena enemmän. Menot maksettiin tasan puoliksi niin kauan kun mies tienasi enemmän. Kun aloin saada häntä parempaa palkkaa, yhtäkkiä maksan huomaamatta enemmän laskuja ym. Ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elintason ja suhteen tekohengitys maksaa. Nainen saattaa rahoittaa yhteistä luksusta, matkoja, asumista, jne johon miehellä ei ole halua panostaa, vain näyttääkseen ulospäin tiettyä statusta ja onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee, kun mies tienaa n. 6000€/kk nettona ja nainen vajaa 3000€.
Siitä kuudesta jää säästöön helpot pari tonnia vielä peruselämisen jälkeenkin. Vajaalla kolmella siinä johden jäädään vielä tonnin päähän omasta osuudesta.
Juurisyy on meillä ainakin liian suuret tuloerot ja pysyminen alkuperäisessä sopimuksessa, että menot puoliksi ja loput on omaa rahaa.
En näe asiaa näin. Tienaan naisena enemmän. Menot maksettiin tasan puoliksi niin kauan kun mies tienasi enemmän. Kun aloin saada häntä parempaa palkkaa, yhtäkkiä maksan huomaamatta enemmän laskuja ym. Ärsyttää.
"Huomaamatta"?
Kai sinä nyt huomaat maksaessasi niitä laskuja omalta tililtäsi?
Eli aivan oma vika tässä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelin eron jälkeen. Jäi jopa säästöön, vaikka yksin maksan kaiken. Vaikka asumiskulut on samat, paitsi laina. Sitä on nyt vähemmän, ehkä pari sataa kuussa selittyy siinä. Mutta johan se menee sitten laskuihin, kun yksin ne nyt maksan. Mies kyllä söi enemmän, saman kuin minä ja 2 silloin pk ikäistä lasta. Eikä me käyty yhdessä missään tms, mikä selittäisi. Varmaan paljolti sitten ne ruokakulut, kun ex vihdoin maksaa omansa ja puolet lasten ruuista.
Itse totesin, että minä ja kaksi pientä lasta syötiin yhteensä paljon vähemmän kuin mies. Silti olisi pitänyt maksaa kaikki ruokakulut puoliksi. Vaikka minulla pienemmät tulot.
Komppaan tätä. Tein valtavia määriä ruokaa avioliiton aikana. Eron jälkeen meni jonkin aikaa ennen kuin opin tekemään puolet pienempiä annoksia. Lisäksi rahaa alkoi jäädä säästöön, kun ex alkoi maksaa elatusmaksuja, joilla katoin lasten kuluja. Oli aika silmiä avaavaa. Ja minä kun pelkäsin, etten pärjää taloudellisesti eron jälkeen.
Miehet syö oikeesti järjettömän paljon. Omat ruokakuluni ovat 200-250 euroa kuussa. Kaverimies juuri laskeskeli, että 800 menee kuussa ruokaan. Käsittämätöntä. Olemme molemmat yksinasuvia sinkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten epäreilulta kuulostaa että toinen saa nettona 6000 ja toinen 3000, silti menot maksetaan puoliksi. Täysin kestämätöntä. Onneksi en ole tuollaisessa hyväksikäyttösuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Miehet syö oikeesti järjettömän paljon. Omat ruokakuluni ovat 200-250 euroa kuussa. Kaverimies juuri laskeskeli, että 800 menee kuussa ruokaan. Käsittämätöntä. Olemme molemmat yksinasuvia sinkkuja.
Kai se nyt on muustakin kiinni kuin syömisen määrästä. Voi olla kiinni myös syömisen laadusta, elintarvikkeista, käyttääkö rahaa esim wolttaukseen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten rahankäyttö ja musta-aukko ovat samankaltaisia siinä suhteessa että kaikki mikä menee sisään, katoaa pysyvästi.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tuon ilmiön. Raha vain katoaa jonnekin, vaikka en ole hankkinut oikeastaan yhtään mitään itselleni.
Meillä on päinvastoin. Kokeilimme vaimon vaatimuksesta yhteistä tiliä, jonne laitoimme kuukausittain yhtä paljon rahaa yhteisten menojen maksuun. Palkkaamme ovat suurin piirtein samat vaimo ehkä tienaa vähän paremmin. Vaimon vaatimuksesta lopetimme rahan laittamisen sille tilille. Tai mitään vaatimuksia ei esitetty vaan hän kieltäytyi laittamasta milloin milläkin verukkeella. Vuoden kuluessa minulla oli jäänyt säästöön se parin kuukauden nettopalkka ja vaimolla ei yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
50-50-suhde on aina sitä että mies vaivihkaa höynäyttää naista lopulta maksamaan kaikessa enemmän. Ja suomalaiset pumpulipäänaiset maksavat ilolla, onhan se tasa-arvoista sentään 🌞 ja mies pitää täysin itsestäänselvyytenä ja tyhjäpäänä, kunnioitus nolla
Onneksi voi vapaasti tehdä myös toisin. En koskaan suostuisi moiseen järjestelyyn.
Naisten kulut esim jo henkilökohtaiseen hygieniaan ovat paljon suuremmat kuin miehillä. Samoin vaikkapa kampaaja maksaa helposti moninkertaisesti. Turha ihmtetellä jos naisella kuluu enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ilmiötä.Olen mies ja maksan 80 % kuluista.
Monella miehellä on tälläinen käsitys omasta roolistaan. Jopa katkeroituvat tästä syystä.
Tämän ketjun perusteella monella naisella on samanlainen käsitys. Osa tuntuu katkeroituvan myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kulut menevät puoliksi eurolleen, summan saan kirjanpidostani. Pienempituloisena minulla on päätösvalta sen suhteen, mitkä kulut laitetaan yhteisiin menoihin. Jos olen sitä mieltä, että joku miehen ostama juttu on turhake, en ota siihen osaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kulut menevät puoliksi eurolleen, summan saan kirjanpidostani. Pienempituloisena minulla on päätösvalta sen suhteen, mitkä kulut laitetaan yhteisiin menoihin. Jos olen sitä mieltä, että joku miehen ostama juttu on turhake, en ota siihen osaa.
Kertokaa naiset, miksi suostutte tällaiseen?
Me ollaan eletty hyvää perhe-elämää ja lapset ovat juuri muuttaneet omilleen. Rahat meilläkin yhteisiä, eikä riitoja rahasta ollut.
Paitsi nyt on muutama riita ollut lähellä. Mies haluaa nykyään hemmotella itseään ties miten. Hän nyttemmin tienaa enemmän, hänellä on oikeus myös käyttää rahaa itseensä.
Ok. Mutta antais säästöjen ja sijoitusten olla. Alkanut pelottaa, että kaikki eläkesäästöt kohta valuu hänen hemmotteluunsa. Jotenkin lähtenyt aivan käsistä tuo rahan käyttö.
Itse olen alkanut jarruttelemaan rahan käytössä.. Hän käy helposti kolme neljä kertaa ravintolassa syömässä per viikko, jos ennen käytiin kerran viikossa kahdestaan tai perheenä. Helposti menee 200-300€/ilta. Mä syön kaalilaatikkoa kotona vastaavat päivät..
Tullut ääripäät, vaikka ennen kultainen keskitie oli luonnollista.
Mies ajattelee, että hän elättää perheen, kun käy töissä ja tuo talouteen 25k-55k. Nainen tuo talouteen (ja käyttää sitä myös lapsiin/mieheen) lähes saman verran käymällä töissä. Lisäksi nainen on yleensä parisuhteessa ilmainen terapeutti, kokki, psykologi, lastenhoitaja, siivooja, opettaja, tuomari ja seksityöntekijä. Ja silti nainen kuvittelee, että hän maksaa 50/50, kun todellisuus jotain muuta.
Samoja kokemuksia. Eron jälkeen minulle jää satasia kuussa enemmän kuin yhdessäolon aikaan vaikka kuluja on enemmän yksin asuessa. Eksä taas valittaa, että rahaa ei enää ole eikä se riitä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kulut menevät puoliksi eurolleen, summan saan kirjanpidostani. Pienempituloisena minulla on päätösvalta sen suhteen, mitkä kulut laitetaan yhteisiin menoihin. Jos olen sitä mieltä, että joku miehen ostama juttu on turhake, en ota siihen osaa.
Kertokaa naiset, miksi suostutte tällaiseen?
Tuo on minulle toimiva ratkaisu. Haluan pitää raha-asiat omassa vallassa enkä halua yhteisiä rahoja. Meidän tuloero on satasia, ei tonneja.
Jos rahat vaan "menee" jonnekin, niin syynä on aina kulutus, eli tulee vaan osteltua jotain. Tämä loppuu sillä, että joka kuukausi ottaa nettipankista excelin ja alkaa syynätä menojaan. Takaan, että tästä kasvaa parempi tietoisuus kulutukseen ja ostelu alkaa pikku hiljaa vähentyä. Itse tein näin ja olen saanut turhan ostelun lopetettua käytännössä kokonaan. Ja yllätys yllätys, rahaa alkaa säästyä ihan eri tavalla.
Mitä tulee parisuhteeseen, niin ketään ei kannata elättää, ainakaan pitkiä aikoja. Jokainen terve aikuinen eläköön omilla rahoillaan. Olen tuon virheen itsekin tehnyt ja nyt myöhemmin voin todeta, että rahat olisi pitänyt säästää ja sijoittaa, eikä tunkea kumppaniin, joka ei oikeasti edes välitä.