Kuka puolustaisi äitiä?
Leena Sorvalin kirja. Lukekaahan te jotka käytte terapiassa puhumassa tiskivuoroista ja saamattomista farkuista.
Kommentit (647)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtava määrä on huonosti lapsena kohdeltuja ihmisiä tässä keskustelussa.
Ei vaan kyse on sun lapsellisesta oletuksesta. Tässä on moni yrittänyt asiallisesti kertoa, että on vanhempia jotka aiheuttaa oikeita traumoja eikä kyse ole mistään tiskeistä tms. vaan oikeasti pahoista asioista. Se, että osaa tällaisista keskustella ja kertoa ei tarkoita sitä, että oma lapsuus olis ollut huono. Jotkut kun osaa ymmärtää asioita oman napansa ulkopuolella.
En ollut lapsena huonosti kohdeltu ja mulla on edelleen hyvä äiti ja tämä olen kertonut tässä ketjussa moneen kertaan. Ei vain mene joillakin ymmärrykseen asiat mitä kerrotaan moneen kertaan vaan pitää pakkomielteisesti inttää omaa ähkyään.
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä vaikka sinä huutelet sivusta ettei asia koske sinua.
No eihän ole. Muutama on kertonut omakohtaisen kokemuksen, kun niputat kaikki tiskivuoroista valittaviksi rääkyjiksi.
Olet niin innokas keskustelija joten olet varmaan lukenut kymmenet " huono lapsuus" - keskustelut täällä. Eihän tämmöistä äitivihaa tässäkään olisi jos ei olisi huonoja lapsuuksia?
Tuo " hoidetaan vanhuksemme kuten he meitä" antaa kuvaa ihmisten huonosta kohtelusta lapsena.
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä
Ja sitten puhut muista keskusteluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä vaikka sinä huutelet sivusta ettei asia koske sinua.
En huutele sivusta vaan mulle on tultu soittamaan suuta, että pidän äitiäni huonona yms. Eikä ole monet kertoneet omakohtaisista kokemuksista vaan asiasta on moni keskustellut yleisesti. Yksi vain tollona jankuttaa omaan ähkyään, että tyttäret ovat huonoja.
Joku sinuun on kolahtanut nyt tyttärenä tai jotain. Terapioista tässä ( minun lukutaidollani) on enemmän kommentteja ja äideistä boomereita ja kansakouluja myöten.
Huoh. Ei ole kolahtanut yhtään mikään tyttärenä. Ärsyttää tuollainen sanojen vääristely ja typerien oletusten tekeminen sekä, että ei ei ymmärretä mitä toiset kirjoittaa. Ei vaikka ratakiskosta väännettäisiin monta kertaa niin ei vain mene jakeluun. Ihmeellistä meuhkaamista ja toisten sanomisten väheksyntää koko ajan tuo käytöksesi. Ei ole normaalia tuollainen käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä vaikka sinä huutelet sivusta ettei asia koske sinua.
En huutele sivusta vaan mulle on tultu soittamaan suuta, että pidän äitiäni huonona yms. Eikä ole monet kertoneet omakohtaisista kokemuksista vaan asiasta on moni keskustellut yleisesti. Yksi vain tollona jankuttaa omaan ähkyään, että tyttäret ovat huonoja.
Joku sinuun on kolahtanut nyt tyttärenä tai jotain. Terapioista tässä ( minun lukutaidollani) on enemmän kommentteja ja äideistä boomereita ja kansakouluja myöten.
Huoh. Ei ole kolahtanut yhtään mikään tyttärenä. Ärsyttää tuollainen sanojen vääristely ja typerien oletusten tekeminen sekä, että ei ei ymmärretä mitä toiset kirjoittaa. Ei vaikka ratakiskosta väännettäisiin monta kertaa niin ei vain mene jakeluun. Ihmeellistä meuhkaamista ja toisten sanomisten väheksyntää koko ajan tuo käytöksesi. Ei ole normaalia tuollainen käytös.
Miksi käytät aikaasi kun asia ei sinua mitenkään kosketa ja ärsyynnyt muista kommentoijista? Et ole saanut huomiota tarpeeksi?
Lohdutan, olen huomannut sinulla olleen hyvän äidin ja että itse olet hyvä äiti. Että sinulla on vähän nuorempi äiti kuin keskimääräisellä 50-vuotiaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä vaikka sinä huutelet sivusta ettei asia koske sinua.
En huutele sivusta vaan mulle on tultu soittamaan suuta, että pidän äitiäni huonona yms. Eikä ole monet kertoneet omakohtaisista kokemuksista vaan asiasta on moni keskustellut yleisesti. Yksi vain tollona jankuttaa omaan ähkyään, että tyttäret ovat huonoja.
Joku sinuun on kolahtanut nyt tyttärenä tai jotain. Terapioista tässä ( minun lukutaidollani) on enemmän kommentteja ja äideistä boomereita ja kansakouluja myöten.
Huoh. Ei ole kolahtanut yhtään mikään tyttärenä. Ärsyttää tuollainen sanojen vääristely ja typerien oletusten tekeminen sekä, että ei ei ymmärretä mitä toiset kirjoittaa. Ei vaikka ratakiskosta väännettäisiin monta kertaa niin ei vain mene jakeluun. Ihmeellistä meuhkaamista ja toisten sanomisten väheksyntää koko ajan tuo käytöksesi. Ei ole normaalia tuollainen käytös.
Miksi käytät aikaasi kun asia ei sinua mitenkään kosketa ja ärsyynnyt muista kommentoijista? Et ole saanut huomiota tarpeeksi?
Lohdutan, olen huomannut sinulla olleen hyvän äidin ja että itse olet hyvä äiti. Että sinulla on vähän nuorempi äiti kuin keskimääräisellä 50-vuotiaalla.
Mikä sulla on? Onko terapeuttisi tietoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtava määrä on huonosti lapsena kohdeltuja ihmisiä tässä keskustelussa.
Ei vaan kyse on sun lapsellisesta oletuksesta. Tässä on moni yrittänyt asiallisesti kertoa, että on vanhempia jotka aiheuttaa oikeita traumoja eikä kyse ole mistään tiskeistä tms. vaan oikeasti pahoista asioista. Se, että osaa tällaisista keskustella ja kertoa ei tarkoita sitä, että oma lapsuus olis ollut huono. Jotkut kun osaa ymmärtää asioita oman napansa ulkopuolella.
En ollut lapsena huonosti kohdeltu ja mulla on edelleen hyvä äiti ja tämä olen kertonut tässä ketjussa moneen kertaan. Ei vain mene joillakin ymmärrykseen asiat mitä kerrotaan moneen kertaan vaan pitää pakkomielteisesti inttää omaa ähkyään.
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä vaikka sinä huutelet sivusta ettei asia koske sinua.
No eihän ole. Muutama on kertonut omakohtaisen kokemuksen, kun niputat kaikki tiskivuoroista valittaviksi rääkyjiksi.
Olet niin innokas keskustelija joten olet varmaan lukenut kymmenet " huono lapsuus" - keskustelut täällä. Eihän tämmöistä äitivihaa tässäkään olisi jos ei olisi huonoja lapsuuksia?
Tuo " hoidetaan vanhuksemme kuten he meitä" antaa kuvaa ihmisten huonosta kohtelusta lapsena.
Mitä äitivihaa? Ja jos jossakin keskustelussa joku kertoo omakohtaisen kokemuksen, ärsyttääkö se sinua niin paljon todella, että toteat kaikkien kaikissa keskusteluissa joksikin? Se että oman äidin hoitaminen tuntuu raskaalta vaikkapa siksi, että hän on hankala tai ollut inhottava (tai täysi paska) ei liity mitenkään nyt keskusteltavaan asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä vaikka sinä huutelet sivusta ettei asia koske sinua.
En huutele sivusta vaan mulle on tultu soittamaan suuta, että pidän äitiäni huonona yms. Eikä ole monet kertoneet omakohtaisista kokemuksista vaan asiasta on moni keskustellut yleisesti. Yksi vain tollona jankuttaa omaan ähkyään, että tyttäret ovat huonoja.
Joku sinuun on kolahtanut nyt tyttärenä tai jotain. Terapioista tässä ( minun lukutaidollani) on enemmän kommentteja ja äideistä boomereita ja kansakouluja myöten.
Huoh. Ei ole kolahtanut yhtään mikään tyttärenä. Ärsyttää tuollainen sanojen vääristely ja typerien oletusten tekeminen sekä, että ei ei ymmärretä mitä toiset kirjoittaa. Ei vaikka ratakiskosta väännettäisiin monta kertaa niin ei vain mene jakeluun. Ihmeellistä meuhkaamista ja toisten sanomisten väheksyntää koko ajan tuo käytöksesi. Ei ole normaalia tuollainen käytös.
Miksi käytät aikaasi kun asia ei sinua mitenkään kosketa ja ärsyynnyt muista kommentoijista? Et ole saanut huomiota tarpeeksi?
Lohdutan, olen huomannut sinulla olleen hyvän äidin ja että itse olet hyvä äiti. Että sinulla on vähän nuorempi äiti kuin keskimääräisellä 50-vuotiaalla.
Tämä on keskustelupalsta ja täällä saa ihmiset keskustella asioista vaikka ei juuri itse olisi esim. kokenut huonoa lapsuutta. Miten tällainenkin asia on niin vaikea ymmärtää? Kyllähän se alkaa yhtä sun toista ärsyttää, jos itse yrität asiallisesti selittää kaikkea, mutta toinen vain inttää omaa ähkyään eikä suostu ymmärtämään mitä muut kirjoittaa.
Lopeta jo tuo toisten ihmisten asioista länkyttäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta monet on tässäkin kertoneet omakohtaisesta kurjasta lapsuudesta ja vaikeasta vanhusäidistä vaikka sinä huutelet sivusta ettei asia koske sinua.
En huutele sivusta vaan mulle on tultu soittamaan suuta, että pidän äitiäni huonona yms. Eikä ole monet kertoneet omakohtaisista kokemuksista vaan asiasta on moni keskustellut yleisesti. Yksi vain tollona jankuttaa omaan ähkyään, että tyttäret ovat huonoja.
Joku sinuun on kolahtanut nyt tyttärenä tai jotain. Terapioista tässä ( minun lukutaidollani) on enemmän kommentteja ja äideistä boomereita ja kansakouluja myöten.
Huoh. Ei ole kolahtanut yhtään mikään tyttärenä. Ärsyttää tuollainen sanojen vääristely ja typerien oletusten tekeminen sekä, että ei ei ymmärretä mitä toiset kirjoittaa. Ei vaikka ratakiskosta väännettäisiin monta kertaa niin ei vain mene jakeluun. Ihmeellistä meuhkaamista ja toisten sanomisten väheksyntää koko ajan tuo käytöksesi. Ei ole normaalia tuollainen käytös.
Miksi käytät aikaasi kun asia ei sinua mitenkään kosketa ja ärsyynnyt muista kommentoijista? Et ole saanut huomiota tarpeeksi?
Lohdutan, olen huomannut sinulla olleen hyvän äidin ja että itse olet hyvä äiti. Että sinulla on vähän nuorempi äiti kuin keskimääräisellä 50-vuotiaalla.
Tämä on keskustelupalsta ja täällä saa ihmiset keskustella asioista vaikka ei juuri itse olisi esim. kokenut huonoa lapsuutta. Miten tällainenkin asia on niin vaikea ymmärtää? Kyllähän se alkaa yhtä sun toista ärsyttää, jos itse yrität asiallisesti selittää kaikkea, mutta toinen vain inttää omaa ähkyään eikä suostu ymmärtämään mitä muut kirjoittaa.
Lopeta jo tuo toisten ihmisten asioista länkyttäminen.
Ihmisethän kertovat täällä asioistaan kuten sinäkin. Kai he olettavat että joku lukee ne ja huomioi.
Minä en ole kertonut itsestäni mitään henkilökohtaista. No äsken mainitsin että on ollut hyvä lapsuus ja äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo ilman rajoja -kirjan myyntipuheesta (Adlibris):
Olen mummo, joka ei tunnista tai halua tunnistaa ikä- tai muitakaan rajoja. En ole oikea pullantuoksuinen mummo. Minulle ei suotu lapsenlapsia, vaikka sellaisista haaveilinkin. Minulla oli ennen nousujohteinen ura, perhe, mies, kaksi lasta ja koiria. Nyt olen sinkku, joka sinnittelee pienellä eläkkeellä. Elän yksin ja ypönä, mutta en tunne itseäni yksinäiseksi.Kirjassani Mummo ilman rajoja kerron hiukan elämästäni ennen yksin jäämistä, mutta keskityn kertomaan ennen kaikkea elämästä sen jälkeen. Ikääntymisen ilmiöistä ja tuntemuksista, unelmista, peloista, pettymyksistä, iloista ja suruista. Olen päättänyt, että se mitä loppuelämässäni teen, sen pitää olla kivaa. Eihän se tietenkään aina kivaa ole, mutta siihen voi pyrkiä. Voi siivota vaikka kruunu päässä.
Itsesääliä, itsekeskeisyyttä ja huonoa kieltä. Kuka näitä lukee?
Joo kyllä nää vauvojen kirjoitukset on paljo laadukkaampia. Sun lausettakin luki kolme ihmistä.
Tämä on keskustelufoorumi. Emme yritä saada myytyä hengentuotteitamme.
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Niinpä. Ja tuon kirjan väite ettei tiedä MIKSI, on ihan paskaa. Kyllä se lapsi kertoo miksi ja jos ei muka kerro, se vanhempi tietää sen jo valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Jos kirjoittajat täällä valittavat hoitoon viemisestä, avainnauhoista, koulun jälkeen yksin olosta, äiti pakotti siivoamaan jne se siis on älykkään ihmisen lapsuusmuisto?
Tyhmä taas on ihminen joka ottaa tosissaan nämä lapsuusmuistot? Joka miettii mitä olisin voinut tehdä toisin? Jättää lapset tekemättä kun työssäkäyminen kuitenkin yksi tapa saada asumis-ja ruokakulut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Jos kirjoittajat täällä valittavat hoitoon viemisestä, avainnauhoista, koulun jälkeen yksin olosta, äiti pakotti siivoamaan jne se siis on älykkään ihmisen lapsuusmuisto?
Tyhmä taas on ihminen joka ottaa tosissaan nämä lapsuusmuistot? Joka miettii mitä olisin voinut tehdä toisin? Jättää lapset tekemättä kun työssäkäyminen kuitenkin yksi tapa saada asumis-ja ruokakulut?
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Luuletko, että ne, jotka kertovat noista kokemuksista, ovat niitä, jotka katkaisevat välit äitiinsä tai terapiassa noita käsittelevät? Vai siis mikä logiikka tässä on?
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Oletkohan henkilö joka kaikissa keskusteluissa on katkera äitinsä työnteosta? Että se on jäänyt katkerana asiana, isoilla kirjaimilla, mieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Jos kirjoittajat täällä valittavat hoitoon viemisestä, avainnauhoista, koulun jälkeen yksin olosta, äiti pakotti siivoamaan jne se siis on älykkään ihmisen lapsuusmuisto?
Tyhmä taas on ihminen joka ottaa tosissaan nämä lapsuusmuistot? Joka miettii mitä olisin voinut tehdä toisin? Jättää lapset tekemättä kun työssäkäyminen kuitenkin yksi tapa saada asumis-ja ruokakulut?
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Luuletko, että ne, jotka kertovat noista kokemuksista, ovat niitä, jotka katkaisevat välit äitiinsä tai terapiassa noita käsittelevät? Vai siis mikä logiikka tässä on?
Voisitko lukea tuon kommentin jossa kommentoija pitää tyhminä ihmisiä jotka hänen avainnauha yms juttunsa keskusteluissa ottavat tosissaan, uskoen noiden olevan hänen todellinen traumansa. Hän siis yrittää kertoa jotain syvällisempää, oma kotiavain hänelle joku hylkäämisen symboli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Jos kirjoittajat täällä valittavat hoitoon viemisestä, avainnauhoista, koulun jälkeen yksin olosta, äiti pakotti siivoamaan jne se siis on älykkään ihmisen lapsuusmuisto?
Tyhmä taas on ihminen joka ottaa tosissaan nämä lapsuusmuistot? Joka miettii mitä olisin voinut tehdä toisin? Jättää lapset tekemättä kun työssäkäyminen kuitenkin yksi tapa saada asumis-ja ruokakulut?
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Luuletko, että ne, jotka kertovat noista kokemuksista, ovat niitä, jotka katkaisevat välit äitiinsä tai terapiassa noita käsittelevät? Vai siis mikä logiikka tässä on?
Miksi joku vaikka keskustelusta toiseen kertoo että hänet vietiin kolmikuisena hoitoon, kouluaikaan avainnauha, kotiaskareita piti tehdä.
Lukijoiden siis pitäisi ymmärtää että nuo eivät olekaan tärkeitä asioita, hän yrittää kertoa muuta joita tyhmät ei ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Jos kirjoittajat täällä valittavat hoitoon viemisestä, avainnauhoista, koulun jälkeen yksin olosta, äiti pakotti siivoamaan jne se siis on älykkään ihmisen lapsuusmuisto?
Tyhmä taas on ihminen joka ottaa tosissaan nämä lapsuusmuistot? Joka miettii mitä olisin voinut tehdä toisin? Jättää lapset tekemättä kun työssäkäyminen kuitenkin yksi tapa saada asumis-ja ruokakulut?
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Luuletko, että ne, jotka kertovat noista kokemuksista, ovat niitä, jotka katkaisevat välit äitiinsä tai terapiassa noita käsittelevät? Vai siis mikä logiikka tässä on?
Voisitko lukea tuon kommentin jossa kommentoija pitää tyhminä ihmisiä jotka hänen avainnauha yms juttunsa keskusteluissa ottavat tosissaan, uskoen noiden olevan hänen todellinen traumansa. Hän siis yrittää kertoa jotain syvällisempää, oma kotiavain hänelle joku hylkäämisen symboli?
😂 Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Nimenomaan sanoo, että tyhmä luulee sen trauman olevan noita. Ei siis sano, että noita ei oteta tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Jos kirjoittajat täällä valittavat hoitoon viemisestä, avainnauhoista, koulun jälkeen yksin olosta, äiti pakotti siivoamaan jne se siis on älykkään ihmisen lapsuusmuisto?
Tyhmä taas on ihminen joka ottaa tosissaan nämä lapsuusmuistot? Joka miettii mitä olisin voinut tehdä toisin? Jättää lapset tekemättä kun työssäkäyminen kuitenkin yksi tapa saada asumis-ja ruokakulut?
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Luuletko, että ne, jotka kertovat noista kokemuksista, ovat niitä, jotka katkaisevat välit äitiinsä tai terapiassa noita käsittelevät? Vai siis mikä logiikka tässä on?
Miksi joku vaikka keskustelusta toiseen kertoo että hänet vietiin kolmikuisena hoitoon, kouluaikaan avainnauha, kotiaskareita piti tehdä.
Lukijoiden siis pitäisi ymmärtää että nuo eivät olekaan tärkeitä asioita, hän yrittää kertoa muuta joita tyhmät ei ymmärrä.
Ne ovat ihan tosia tietenkin. Mutta eivät se asia mistä tässä ketjussa puhutaan. Muut keskustelut on eri leskusteluja, kai sä sen tiedät?
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Ketään täällä ei oikeasti kiinnosta sinun ja äitisi välit. Jos ette näe toisianne ja vaikka haette lähestymiskiellot se ei tosiaan ole mitenkään merkittävä asia muille vauvapalstalaisille.
Olipa teidän kummankin ÄO mikä tahansa. Turha täällä kiukutella keskustelusta toiseen tuntemattomille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistisia piirteitä omaava, muita syyllistävä (itsessä ei koskaan vikaa) kaasuvalottaa, kun taas pienehköllä älykkyysosamäärällä varustettu äiti-ihminen ei taas mitenkään pysty käsittämään abstraktimpia asioita ja käsitteitä. Hänelle kaikki on vain turhaa valitusta tiskivuoroista, avainnauhoista tai muista konkreettisista asioista.
Ei tämä alhaisen ÄO: n yksinkertainen ihminen käsitä termejä lapsen syyllistäminen, turvattomuus, tuetta jättäminen ja henkinen hyväksikäyttö. Hänellä voi myös toki olla narsistisiakin piirteitä.
Kaikki on vain yksittäisiä konkreettisia tapahtumia, "olit silloin itse sellainen ja minulla oli sitä ja tätä ja KÄVIN TÖISSÄ".
Tällaisten alhaisen ÄO: n äitien kanssa ei voi keskustella rakentavasti. Ja älykkäämmät narsistit kaasuvalottavat tällä samalla konkretialla, mutta kehittyneemmin.
Joko tällaisia äitejä täytyy yrittää sietää hyvien hetkien muistojen voimin, velvollisuudentunnosta tai laittaa välit kertakaikkiaan poikki oman henkisen tasapainon vuoksi.
Äideillä ei ole tähän nokan koputtamista, jos lopulta irtiotto tapahtuu. Tyytyköön osaansa. Irtiotto on erittäin raskas prosessi myös lapselle, heppoisin perustein sille tielle ei koskaan lähdetä.
Jos kirjoittajat täällä valittavat hoitoon viemisestä, avainnauhoista, koulun jälkeen yksin olosta, äiti pakotti siivoamaan jne se siis on älykkään ihmisen lapsuusmuisto?
Tyhmä taas on ihminen joka ottaa tosissaan nämä lapsuusmuistot? Joka miettii mitä olisin voinut tehdä toisin? Jättää lapset tekemättä kun työssäkäyminen kuitenkin yksi tapa saada asumis-ja ruokakulut?
Miten nämä liittyvät toisiinsa? Luuletko, että ne, jotka kertovat noista kokemuksista, ovat niitä, jotka katkaisevat välit äitiinsä tai terapiassa noita käsittelevät? Vai siis mikä logiikka tässä on?
Miksi joku vaikka keskustelusta toiseen kertoo että hänet vietiin kolmikuisena hoitoon, kouluaikaan avainnauha, kotiaskareita piti tehdä.
Lukijoiden siis pitäisi ymmärtää että nuo eivät olekaan tärkeitä asioita, hän yrittää kertoa muuta joita tyhmät ei ymmärrä.
Ne ovat ihan tosia tietenkin. Mutta eivät se asia mistä tässä ketjussa puhutaan. Muut keskustelut on eri leskusteluja, kai sä sen tiedät?
Kerropa hänelle joka nuo avainnauhat toi keskusteluun. Avainnauhasta puhujien äo on alhainen kuten hän kertoo.
Aloituksen tekijän haukkuminen yksi keskustelun pääteema.