Onko räällä muita, joilla on ollut niin rankka elämä , että on siksi valinnut uskoa johonkin itseään suurempaan?

Me olemme universumi, joka kokee itsensä. Aika on illuusiota, ja tämä on todellakin vääjäämätön näytelmä, jota seuraamme. 

Vierailija kirjoitti:

Me olemme universumi, joka kokee itsensä. Aika on illuusiota, ja tämä on todellakin vääjäämätön näytelmä, jota seuraamme. 

No juuri näin. -ap 

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuutta pohtiville saattaisi olla kiinnostava tieto, että kasveillakin on tietoisuus. Ja sienillä, jotka eivät ole kasveja tai eläimiä. Eräs sieni osaa jopa tunnistaa etäällä olevan ravinnon ja liikkua sen luokse. 

Ei kasveilla ole tietoisuutta eikä sienillä. Ei kaikilla pieneläimilläkään ole tietoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Me olemme universumi, joka kokee itsensä. Aika on illuusiota, ja tämä on todellakin vääjäämätön näytelmä, jota seuraamme. 

Universumilla ei ole yhteistä suurempaa tietoisuutta, vaan osana sitä tutkimme eli tavallaan universumi tutkii itseään kauttamme. Se tietoisuus on vaan olemassa pelkästään erillisinä havaitsijoissa, ilman yhteyttä muihin tietoisuuksiin muuten kuin ulkoisen kommunikaation kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sattuma toimi tuolla tavalla, ei sattuma ole sidoksissa mihinkään tiettyihin yksittäisiin atomitason partikkeleihin tai vastaavaan. Sattumaan liittyy nimenomaan se satunnaisuus, ennustamattomuutta, asiat mitä ei voida etukäteen ennakoida.

Kun me lähdettiin Thaimaahan jouluksi niin eihän kukaan voinut ennakoida että just sen loman aikana tapahtuu merenalainen maanjäristys mikä taas aiheuttaa tsunamin. Oikeastaan jo matka itsessään, se että kohde sattui olemaan Thaimaa ja nimenomaan länsirannikko, oli sattumaa. Vanhemmat ajatteli että se voisi olla sopiva kohde ja sinne matkan varaaminen oli mahdollista, sinne siis. Sattumaa oli myös se että oltiin sinä päivänä rannalla, oltiin aiemmin käyty retkillä kauempanakin missä olisi ollut turvallisempaa. Sekin oli ihan sattumasta kiinni että kuka selvisi, riippui siitä että missä sattui aaltojen tullessa olemaan, ei sillä ollut mitään tekemistä kohtalon kanssa.

Hienoa, että sieltä ehjinä selvisitte. En minä ainakaan väitä, että kyseessä oli jokin metafyysinen, jumalolennon sanelema "kohtalo". Vaan ihan yksinkertainen tosiasia, että missään muualla ette olisi juuri silloin todellisuudessa voineet olla, vaikka se ihmiselle tietysti ihan satunnaiselta näyttääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sattuma toimi tuolla tavalla, ei sattuma ole sidoksissa mihinkään tiettyihin yksittäisiin atomitason partikkeleihin tai vastaavaan. Sattumaan liittyy nimenomaan se satunnaisuus, ennustamattomuutta, asiat mitä ei voida etukäteen ennakoida.

On kaksi eri asiaa, mitkä vaikuttavat meidän rajallisesta käsityskyvystämme johtuen satunnaisilta sattumilta, ja mitkä todella ovat sitä. Joku tuolla mainitsi dinosaurusten lopun. Tietenkin arkisesti ajattelemme, että "melkoinen sattuma", että sellainen julmetun kokoinen asteroidi osui juuri maapallolle. Mutta missä kohtaa se asteroidi olisi jotenkin ihmeellisesti muuttaa suuntaansa? Jossain se on syntynyt fysiikan lakien mukaan, ja lähtenyt fysiikan lakien määrittelemälle radalleen. Jos todellisuuden pohjimmaista olemusta mietitään, niin tämä jälkimmäinen on siinä se olennainen asia.

Mitä ne toiset sitten ovat jos eivät sattumaa?

Asteroideja kiitää tuolla avaruudessa sekä tunnettuja että varmasti tuntemattomia, tälläkin hetkellä, me tietty tunnemme vain ne mitkä on pystytty havaitsemaan. Asteroidien liikkeet ja radat, sekä mahdolliset törmäykset, on nimenomaan sattumaa, tuskin tuolla on mitään voimaa mikä määrää minne mikäkin menee. Tällä maapallolla on vaan huono väistellä niitä, vaikka esimerkiksi ilmakehä pieniltä suojaakin.

Vierailija kirjoitti:

Me olemme universumi, joka kokee itsensä. Aika on illuusiota, ja tämä on todellakin vääjäämätön näytelmä, jota seuraamme. 

Olemme osa universumia ennemminkin. Aika taas on käsite minkä ihminen on luonut esim valon takia. On jopa teoria tai hypoteesi että on neljännen dimensionin aika. me vaihtelemme aika janoja jatkuvasti ja vain menneisyys ja nykyhetki asettuu kohdilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuutta pohtiville saattaisi olla kiinnostava tieto, että kasveillakin on tietoisuus. Ja sienillä, jotka eivät ole kasveja tai eläimiä. Eräs sieni osaa jopa tunnistaa etäällä olevan ravinnon ja liikkua sen luokse. 

Ei kasveilla ole tietoisuutta eikä sienillä. Ei kaikilla pieneläimilläkään ole tietoisuutta.

Lähde tälle? Aina yhtä hauskaa, kun nämä "rationalistit" reagoivat asioihin ihan pelkällä tunteella, ja kieltäytyvät hyväksymästä itselleen pelottavilta tuntuvia tosiasioita. 

Kaikenlaista on sattunut elämässäni, siksi uskon ufoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme universumi, joka kokee itsensä. Aika on illuusiota, ja tämä on todellakin vääjäämätön näytelmä, jota seuraamme. 

Universumilla ei ole yhteistä suurempaa tietoisuutta, vaan osana sitä tutkimme eli tavallaan universumi tutkii itseään kauttamme. Se tietoisuus on vaan olemassa pelkästään erillisinä havaitsijoissa, ilman yhteyttä muihin tietoisuuksiin muuten kuin ulkoisen kommunikaation kautta.

Ihminen ei ole noin korkeassa asemassa. Väitätkö todellakin että jumalallinen tietoisuus tutkisi itseään kauttamme? Olet ihan pöpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuutta pohtiville saattaisi olla kiinnostava tieto, että kasveillakin on tietoisuus. Ja sienillä, jotka eivät ole kasveja tai eläimiä. Eräs sieni osaa jopa tunnistaa etäällä olevan ravinnon ja liikkua sen luokse. 

Viittaisikohan tämä kenties siihen, ettei tietoisuus synny aivoissa, vaikka joku sitä piti tässä ketjussa jotenkin "itsestäänselvänä"? 

Ei, vaan päinvastoin. Kasvien tietoisuus ei synny aivoissa, vaan solujen sisällä. Meillä ne tietoisuutta syntyvät solut vaan sijaitsevat aivoiksi kutsutussa elimessä, kuten eläimillä aina. Kasvien ja sienien tietoisuus on erilaista, mutta perustuu samaan pohjatasoon eli solujen reagoinnista ympäristöön. Ajattelin tämän olevan itsestäänselvä johtopäätös aloittelijallekin, mutta olin väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuutta pohtiville saattaisi olla kiinnostava tieto, että kasveillakin on tietoisuus. Ja sienillä, jotka eivät ole kasveja tai eläimiä. Eräs sieni osaa jopa tunnistaa etäällä olevan ravinnon ja liikkua sen luokse. 

Ei kasveilla ole tietoisuutta eikä sienillä. Ei kaikilla pieneläimilläkään ole tietoisuutta.

Lähde tälle? Aina yhtä hauskaa, kun nämä "rationalistit" reagoivat asioihin ihan pelkällä tunteella, ja kieltäytyvät hyväksymästä itselleen pelottavilta tuntuvia tosiasioita. 

Jumala. Kysy vaikka itse jos voit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sattuma toimi tuolla tavalla, ei sattuma ole sidoksissa mihinkään tiettyihin yksittäisiin atomitason partikkeleihin tai vastaavaan. Sattumaan liittyy nimenomaan se satunnaisuus, ennustamattomuutta, asiat mitä ei voida etukäteen ennakoida.

On kaksi eri asiaa, mitkä vaikuttavat meidän rajallisesta käsityskyvystämme johtuen satunnaisilta sattumilta, ja mitkä todella ovat sitä. Joku tuolla mainitsi dinosaurusten lopun. Tietenkin arkisesti ajattelemme, että "melkoinen sattuma", että sellainen julmetun kokoinen asteroidi osui juuri maapallolle. Mutta missä kohtaa se asteroidi olisi jotenkin ihmeellisesti muuttaa suuntaansa? Jossain se on syntynyt fysiikan lakien mukaan, ja lähtenyt fysiikan lakien määrittelemälle radalleen. Jos todellisuuden pohjimmaista olemusta mietitään, niin tämä jälkimmäinen on siinä se olennainen asia.

Mitä ne toiset sitten ovat jos eivät sattumaa?

Asteroideja kiitää tuolla avaruudessa sekä tunnettuja että varmasti tuntemattomia, tälläkin hetkellä, me tietty tunnemme vain ne mitkä on pystytty havaitsemaan. Asteroidien liikkeet ja radat, sekä mahdolliset törmäykset, on nimenomaan sattumaa, tuskin tuolla on mitään voimaa mikä määrää minne mikäkin menee. Tällä maapallolla on vaan huono väistellä niitä, vaikka esimerkiksi ilmakehä pieniltä suojaakin.

Täh? Miten sitten tunnettujen asteroidien radat osataan laskea hyvinkin tarkasti, jos ne voivat sinkoilla miten päin tahansa? Mikä niitä ohjaa jos ei gravitaatio ja muut fysikaaliset olosuhteet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ymmärtänyt logiikkaa, että sinua on hyväksikäytetty ja kaikki paska on kaadettu niskaasi... Ja että se saa sua uskomaan, että tuolla on joku jumala, joka on päättänyt tästä kaikesta ja muodostanut maailman, jossa kaadetaan kaikki paha ja paska sun niskaan. Ja sitten halutaan tuollaista jumalaa palvoa?

Eikös tuo kuulosta vähän enemmän siiltä tunnetulta satananaalta .

Ei Jumala/korkeampi voima/rakkaus ole minua satuttanut. Ne ovat olleet ihmisiä, jotka eivät ole tienneet mitä tekevät. Eivät nuo ihmiset ole eläneet sillä tietoisuuden tasolla, että kykenevät ymmärtämään tekonsa. Juuri sen takia me täällä elämmekin, jotta voisimme herätä ja silloin ei enää halua aiheuttaa pahaa toiselle. Oikeastaan ymmärtää, ettei ole "pahaa" eikä "hyvää". On vain sarja erilaisia tapahtumia tällä näyttämöllä, jotka katselemme ja elämme kunnes ymmärrämme, että me emme ole se näytelmä vaan sen mahdollistaja/lähde/alkuperä, jossa kaikki voi ilmentyä. Emme ole mitään ja olemme kaikki. Lopulta olemme yksi erottamaton osa kaikkea ja jokainen samasta lähteestä, erillisyyttä ei ole varsinaisesti vaikka erilaisissa muodoissa ja aikaleimoissa esiinnymmekin loputtomin eri ilmentymin. -ap 

Mutta Jumalahan ne ihmiset on luonut, Jumala on mahdollistanut kaiken tuon, eikä sinua miltään ole suojellut.

Jumalahan nimenomaan on kaiken tuon tehnyt sinulle, mutta haluat häntä palvoa

en voi ymmärtää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme universumi, joka kokee itsensä. Aika on illuusiota, ja tämä on todellakin vääjäämätön näytelmä, jota seuraamme. 

Universumilla ei ole yhteistä suurempaa tietoisuutta, vaan osana sitä tutkimme eli tavallaan universumi tutkii itseään kauttamme. Se tietoisuus on vaan olemassa pelkästään erillisinä havaitsijoissa, ilman yhteyttä muihin tietoisuuksiin muuten kuin ulkoisen kommunikaation kautta.

Ihminen ei ole noin korkeassa asemassa. Väitätkö todellakin että jumalallinen tietoisuus tutkisi itseään kauttamme? Olet ihan pöpi.

Sinä taidat olla niin pöpi, ettet yhtään ymmärtänyt kirjoitustani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sattuma toimi tuolla tavalla, ei sattuma ole sidoksissa mihinkään tiettyihin yksittäisiin atomitason partikkeleihin tai vastaavaan. Sattumaan liittyy nimenomaan se satunnaisuus, ennustamattomuutta, asiat mitä ei voida etukäteen ennakoida.

Kun me lähdettiin Thaimaahan jouluksi niin eihän kukaan voinut ennakoida että just sen loman aikana tapahtuu merenalainen maanjäristys mikä taas aiheuttaa tsunamin. Oikeastaan jo matka itsessään, se että kohde sattui olemaan Thaimaa ja nimenomaan länsirannikko, oli sattumaa. Vanhemmat ajatteli että se voisi olla sopiva kohde ja sinne matkan varaaminen oli mahdollista, sinne siis. Sattumaa oli myös se että oltiin sinä päivänä rannalla, oltiin aiemmin käyty retkillä kauempanakin missä olisi ollut turvallisempaa. Sekin oli ihan sattumasta kiinni että kuka selvisi, riippui siitä että missä sattui aaltojen tullessa olemaan, ei sillä ollut mitään tekemistä kohtalon kanssa.

Hienoa, että sieltä ehjinä selvisitte. En minä ainakaan väitä, että kyseessä oli jokin metafyysinen, jumalolennon sanelema "kohtalo". Vaan ihan yksinkertainen tosiasia, että missään muualla ette olisi juuri silloin todellisuudessa voineet olla, vaikka se ihmiselle tietysti ihan satunnaiselta näyttääkin.

Miten niin emme olisi voineet olla missään toisaalla? .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuutta pohtiville saattaisi olla kiinnostava tieto, että kasveillakin on tietoisuus. Ja sienillä, jotka eivät ole kasveja tai eläimiä. Eräs sieni osaa jopa tunnistaa etäällä olevan ravinnon ja liikkua sen luokse. 

Viittaisikohan tämä kenties siihen, ettei tietoisuus synny aivoissa, vaikka joku sitä piti tässä ketjussa jotenkin "itsestäänselvänä"? 

Ei, vaan päinvastoin. Kasvien tietoisuus ei synny aivoissa, vaan solujen sisällä. Meillä ne tietoisuutta syntyvät solut vaan sijaitsevat aivoiksi kutsutussa elimessä, kuten eläimillä aina. Kasvien ja sienien tietoisuus on erilaista, mutta perustuu samaan pohjatasoon eli solujen reagoinnista ympäristöön. Ajattelin tämän olevan itsestäänselvä johtopäätös aloittelijallekin, mutta olin väärässä.

Mitäs ainetta se tietoisuus on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme universumi, joka kokee itsensä. Aika on illuusiota, ja tämä on todellakin vääjäämätön näytelmä, jota seuraamme. 

Universumilla ei ole yhteistä suurempaa tietoisuutta, vaan osana sitä tutkimme eli tavallaan universumi tutkii itseään kauttamme. Se tietoisuus on vaan olemassa pelkästään erillisinä havaitsijoissa, ilman yhteyttä muihin tietoisuuksiin muuten kuin ulkoisen kommunikaation kautta.

Ihminen ei ole noin korkeassa asemassa. Väitätkö todellakin että jumalallinen tietoisuus tutkisi itseään kauttamme? Olet ihan pöpi.

Sinä taidat olla niin pöpi, ettet yhtään ymmärtänyt kirjoitustani.

Kyllä minä ymmärsin ja siksi halusin herätellä sinua. On aina hauskaa lukea oikkujanne kun itse tietää totuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuutta pohtiville saattaisi olla kiinnostava tieto, että kasveillakin on tietoisuus. Ja sienillä, jotka eivät ole kasveja tai eläimiä. Eräs sieni osaa jopa tunnistaa etäällä olevan ravinnon ja liikkua sen luokse. 

Ei kasveilla ole tietoisuutta eikä sienillä. Ei kaikilla pieneläimilläkään ole tietoisuutta.

Noin väittää vain totaalisesti perehtymätön ihminen. Miten kuvittelet kasvien reagoivan esimerkiksi sään muutoksiin, jos se sitä tunnistaisi eli olisi tietoinen muutoksesta? Tietoisuus kasveilla ei tarkoita ihmismäistä ajattelua, mutta tietoisuus se on silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuutta pohtiville saattaisi olla kiinnostava tieto, että kasveillakin on tietoisuus. Ja sienillä, jotka eivät ole kasveja tai eläimiä. Eräs sieni osaa jopa tunnistaa etäällä olevan ravinnon ja liikkua sen luokse. 

Viittaisikohan tämä kenties siihen, ettei tietoisuus synny aivoissa, vaikka joku sitä piti tässä ketjussa jotenkin "itsestäänselvänä"? 

Ei, vaan päinvastoin. Kasvien tietoisuus ei synny aivoissa, vaan solujen sisällä. Meillä ne tietoisuutta syntyvät solut vaan sijaitsevat aivoiksi kutsutussa elimessä, kuten eläimillä aina. Kasvien ja sienien tietoisuus on erilaista, mutta perustuu samaan pohjatasoon eli solujen reagoinnista ympäristöön. Ajattelin tämän olevan itsestäänselvä johtopäätös aloittelijallekin, mutta olin väärässä.

Mitäs ainetta se tietoisuus on? 

Voihan nyt... 😣