Kiva aina nolostuttaa eräs virikelapsen äiti ;).
Kysyn aina, kun tapaamme, että missäs teidän Nico-Petteri on. Kiva katsella, kun äippä nolona vauva sylissä selittää, että meidän Nico-Petteri on nyt tarhassa ja ne tekee siellä sitä sun tätä... Hirveät selittelyt ja defenssit iskee aina päälle. Huvittavaa ;D.
Kommentit (164)
Vierailija:
etkä huolehdi lapsistasi. Tehtailet vain niitä.
kun notkuu päivisin kotona hänkin? Ja missäs hän oli silloin, kun hylkäsit ne edelliset? Mikäs estää teitä hylkäämästä uudestaan?
Ja 11-kuinen ei ole varsinaisesti " vauva" ...
mulla esikoinen oli 1,5 v. kun kuopus syntyi. olisi pitänyt viedä hänet jo silloin päiväkotiin pariksi tunniksi, koska vauvan kanssa ei aina pysty lähtemään leikkipuistoon muiden kanssa puuhastelemaan. kuopus oli sen verran vaativa vauva, että vei kaiken huomion 27/7 koko ajan piti roudii sylis ja roikku tiissis. tuntu pahalta esikoisen puolesta kun hän halusi mennä puistoon leikkimään kavereiden kanssa, mutta äitin piti koko ajan tyydyttää vauvan tarpeitä. kadutti myös ensin kun tein poitsut noin pienellä ikäerolla, olis ekä pitäny keskittyä esikoiseen ennenkuin pyöräyttää uuden, mutta nyt ovat kuin paita ja peppu, viihtyvät yhdessä leikkien.
Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen
" Huolissaan pitäisi olla siitä, että Suomessa niin harvat yli kolmivuotiaat ovat varhaiskasvatuksen piirissä."
PENTTI KOSKINEN / HS
Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen
Vauhdikkaasti.
Hallituksen kehysriihessä on kaavailtu luopumista maksuttomasta päivähoidosta (HS 25. 5.). Vaikka esitys ei lopulta saisikaan tukea, on tärkeää keskustella ehdotuksesta.
Subjektiivista päivähoitooikeutetta on haluttu aiemminkin rajoittaa: kaikki poliitikot ja päättäjät eivät näytä ymmärtävän, että varhaiskasvatus on yhtä tärkeä asia kuin maksuton peruskoulu tai opiskelijoille ilmainen yliopisto-opetus. Parempi olisi kysyä: miksi varhaiskasvatuksesta ylipäänsä pitää maksaa?
Yli kolmivuotiaiden varhaiskasvatus on useissa Euroopan maissa maksuton ja niin pitäisi olla meilläkin. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhemmilla taas turvalliseen, korkeatasoiseen ja maksuttomaan tai julkisen vallan vahvasti subventoimaan päivähoitoon.
Päivähoidon ja kasvatuksen tutkijoina emme hyväksy ehdotusta poistaa nollamaksuluokka. Seuraukset olisivat erittäin raskaat, ja sitä kautta Suomi erkanisi entisestään Euroopan maiden lastenhoitopolitiikasta. Jo nyt lapsia hoidetaan meillä enemmän kotona kuin muualla Euroopassa.
Varhaiskasvatukseen käytetään vähän yhteistä rahaa. Huolissaan pitäisi olla siitä, että Suomessa niin harvat yli kolmivuotiaat ovat varhaiskasvatuksen piirissä.
Valtiovarainministeriön moraalinen närkästys ei saa ohjata lastenhoitopolitiikan suuntaa. Taloudelliset rangaistukset motivoisivat vain niitä vanhempia hoitamaan lapsensa kotona, joiden lapset tarvitsisivat eniten päivähoitoa.
Mitä yhteiskunta hyötyisi siitä, että pienituloisimpien lapset olisivat osa- eikä kokopäiväisessä hoidossa? Entä mitä hyötyisimme siitä, että vaikeuttaisimme entisestään opiskelijoiden tai yksinhuoltajavanhempien elämää?
Oikeuden rajaaminen puolipäiväiseen hoitoon johtaisi lasten ikävään luokitteluun. Näin palaisimme kymmenen vuotta taaksepäin aikaan, jolloin tarvittiin asiantuntijalausunto, jos vanhemmista toinen tai molemmat olivat kotona esimerkiksi työttömyyden vuoksi.
Asiantuntija oli yleensä perheneuvolan tai terveyskeskuksen psykologi. Lausunnolla lapsi määriteltiin ongelmatapaukseksi ja päivähoito kuntouttavaksi toiminnaksi.
Pienituloisten tai vailla tuloja olevien vanhempien tulisi näin alistua kuriin ja kontrolliin. Jo entisestään kuormitetut lasten ja perheiden psykososiaaliset palvelut ruuhkautuisivat. Suomi saisi kyllä tilastoihin lisää " erityislapsia" .
Päivähoito-oikeuden rajaaminen puolipäivähoitoon johtaisi muihinkin ongelmiin. Jotta varhaiskasvatuksen pedagogista tehtävää voidaan toteuttaa mielekkäästi, tulisi puolipäivähoidossa olevat lapset sijoittaa omiin ryhmiinsä. Voi vain ihmetellä, miten päivähoidon fyysiset tilat riittäisivät ja miten henkilöstöresurssit ja työaikakysymykset järjestettäisiin.
Oletettavasti suuri osa puolipäivälapsista olisi kokopäiväryhmissä. Tästä seuraisi todennäköisesti ryhmäkokojen kasvua, jotta käyttöaste saataisiin mahdollisimman lähelle sataa prosenttia.
Päiväkoti on lapsille yksi elämän merkityksellisistä yhteisöistä. Päiväkodissa eletään lasten muodostamissa vertaisyhteisöissä.
Näissä ryhmissä toimiessaan lapset saavat kokemuksen yhteisön jäsenyydestä ja harjoittelevat monia sosiaalisen elämän kannalta keskeisiä taitoja, kuten toisten ystävällistä kohtelua, itsensä ilmaisua ja vuorovaikutustaitoja.
Eivätkö nämä ole taitoja, joita työelämäkin kipeästi tarvitsee? Miksi osalle lapsista näiden taitojen opettelu tulisi tehdä muita vaikeammaksi?
Virallisen politiikan tasolla varhaiskasvatusta on luvattu kehittää eikä heikentää. Tästä esimerkkinä valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (annettu 28. 2. 2002) ja Stakesin julkaisemat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003 ja 2005).
Toiminnan tavoitteeksi on määritelty varhaiskasvatuspalvelujen yhdenvertainen toteuttaminen sekä palvelujen laadun ja sisällön kehittäminen.
Varhaiskasvatuspalvelujen yhteiskunnallinen tehtävä on jo muuttunut. Päiväkoti ei enää ole paikka, joka huolehtii lapsista vanhempien ollessa töissä. Se on palvelua, jolla on tärkeä pedagogis-kasvatuksellinen rooli lasten elämässä.
Ehdotus heikentää tätä palvelua, perustuu talouden ja rahan logiikkaan ja on ristiriidassa viime vuosien kehittämispyrkimysten kanssa, jossa yhtenä lähtökohtana on lapsen mahdollisuus osallistua vertaisryhmään ja lapsen yksilöllisten kehitystarpeiden huomiointi.
Kaikki askeleet kohti tarveharkintaa ja selektiivistä sosiaalipolitiikkaa heikentävät pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja lapsiperheiden elämää.
MAARIT ALASUUTARI
tutkijatohtori
ANNA RAIJA NUMMENMAA
professori
varhaiskasvatuksen yksikkö
ANNELI ANTTONEN
professori
sosiaalipolitiikan ja
sosiaalityön laitos
Tampereen yliopisto
Hyvin ne lapset on selvinneet " hylkäämisestään" . Ovat aina olleet iloisia ja reippaita lapsia. Varsinkin ulkomaalaisilta saa paljon kehuja, että meidän lapset ei ole sellaisia pelokkaita ja sulkeutuneita niin kuin suomalaislapset yleensä. Ja kyllä 11-kuinen on vauva.
Vierailija:
kun notkuu päivisin kotona hänkin? Ja missäs hän oli silloin, kun hylkäsit ne edelliset? Mikäs estää teitä hylkäämästä uudestaan?Ja 11-kuinen ei ole varsinaisesti " vauva" ...
Kun me laitoimme kaksospoikamme 3-vuotiaina päiväkotiin varhaiskasvatuksen piiriin. Sitä ennen hoidimme kotona, joka taitaa olla nykyisin suositus. Sen sijaan tämä tuttavaäippä laittoi alle kaksivuotiaan virikkeistymään ja nolona aina selittelee, missä lapsi on, kun kysyn ;D. Että jaksaa naurattaa :DDD
ap
mut sitten kyllä vituttaa kun teidän kotihoitofanaatikkojen idarikakarat tulee meidän lapsen koululuokalle ja häiriköi ja terrorisoi kaikkea tai autististisena ja apaattisena tuijottaa seinään.
On lapsen paras oppia yhteiskunnan tavoille jo nuorena, tai sitten pysyä koko ikänsä neljän seinän sisällä tai jossain landepellolla. Nih.
Kannattaisko tässä ketjussa useammankin " täydellisen äidin" hakeutua hoitoon? Tiesittekö, että kunnon persoonallisuushäiriöiset ei itse useinkaan koe omassa käytöksessään/ajattelussaan mitään vikaa vaikka terrorisoivat muiden elämää mielin määrin? Hyi!
Ja tähän hienoon aloituskommenttiin: Mitäpä jos kyseessä onkin ap:n tarve nähdä tuttava nolona ja selittelemässä, koska kyse onkin tämän omasta defenssistä vierasta ja pelottavaa (siis tuomittavaa) käytösmallia kohtaan?
Muutaman tyypin mielipide.
Ei kaikki mikä painetaan sanomalehteen ole mitään faktaa. Siellä on myös tamponimainoksia ja tv-sivut, eikä nekään silti mitään _tosiasioita_ ole.
vielä sairastumisensa jälkeen ja riskinsä tietäen tietoisena siitä, että lapsi voi pian menettää äitinsä.
Ja syöpäpotilas voi sentään olla sen jäljelläolevan ajan ihan kelpo äiti, tuo tyyppi ei ole sitä koskaan.
Vierailija:
Kun me laitoimme kaksospoikamme 3-vuotiaina päiväkotiin varhaiskasvatuksen piiriin. Sitä ennen hoidimme kotona, joka taitaa olla nykyisin suositus. Sen sijaan tämä tuttavaäippä laittoi alle kaksivuotiaan virikkeistymään ja nolona aina selittelee, missä lapsi on, kun kysyn ;D. Että jaksaa naurattaa :DDDap
jeps, kinusi koko ajan, että halusi mennä puistoon liisan ynnämuiden kavereiden kanssa peuhaamaan. harmitti kun piti ensin hoitaa vauva siihen kondikseen et voi lähtee, imetykset sun muut perspyykit. pk:ssa olis saanut paljon enemmän virikkeitä. mitään askarteluja sun muuta en kerenny järkkää ku vauva huus koko ajan tissiä.
74
niin se on " muutaman tyypin mielipide" , mutta kun Keltikangas-Järvinen jyrähtää naisten lehden artikkelissa raikuu aplodit palstalla.
Vierailija:
vielä sairastumisensa jälkeen ja riskinsä tietäen tietoisena siitä, että lapsi voi pian menettää äitinsä.Ja syöpäpotilas voi sentään olla sen jäljelläolevan ajan ihan kelpo äiti, tuo tyyppi ei ole sitä koskaan.
_mielipidekirjoitus_. Jos se olisi fakta tai uutinen, eiköhän Hesarin ammattitoimitus osaisi sijoittaa sen toisaalle.
siinä äidit tekevät virheen, kun rupeavat selittelemään. itse en kommentois asiaa jollekkin naapurille, vaikka asiaa kysyisikin.
kuinka niin naurettava? totta se on! kuopus oli niin vaativa vauva ettei oikeen ollu aikaa kehitellä tarpeeks virikkeitä esikoiselle. parempi sen olis ollu pk:ssa sosiaalistumassa. nykyään kumpikin poitsu nauttii pk:sta, esikoinen oli 2,5 v. ja kuopus 1 v. 1 kk kun alotti. vain positiivisia kokemuksia.
Vierailija: