Lue keskustelun säännöt.
Tytär vaatii myös toiselle lapselle kallista lahjaa
04.11.2026 |
Mitä ihmettä teen? Olen lahjoittanut joiakin vuosia sitten tyttären tyttärelle kesämökkini. Itselläni on hallintaoikeus mutta kuitenkin: mökki on lapsenlapsen.
En olisi ikinä tehnyt tuota jos olisin tiennyt: tytär tekeekin iltatähden. Iloinen uutinen muuttui huonoksi kun tytär kysyi mitä vastaavaa annan tälle toiselle lapselle? Ei mulla ole varaa antaa mitään! Mökki on noin 170 000€ arvoinen. Asun osakkeesta jonka arvo on noin 50 000€, taantuva kaupunki. Enkä mä tätä muutenkaan pois antaisi. Tilillä ei juuri mitään ole. Ei ole taidetta, ei sijoitusta.
Tytär on vihainen: tasapuolisesti pitäisi toisenkin saada tai tulee pahaa mieltä sisaruksille. No niin mutta en voi mitään.
Tältä kesämökin omistajalta ei voida siirtää pois mitään, kysytty on holhouksen viranomaisilta. On alaikäinen vielä kauan. Eikä olisi mun mielestä oikein vaatia antaa puolia sisarelleen vaikka olisi täysi -ikäinenkin.
Tässä se kiitos on kun jotain antaa. Lasten pappa on varaton, olemme eronneet.
Kommentit (622)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.
Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.
Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.
Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua.
Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.
Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂
No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.
No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa.
Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin.
Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.
No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin.
Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman.
On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla.
Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa.
Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.
Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂
jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet.Olipa vitsi.
Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.
Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok.
-eriMinä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe.
Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse.
Ni eihän tossa puhuttukaan nykyhetkestä. Ei tietenkään voi vaatia nyt vaan vasta kun ap kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lahjoittanut joiakin vuosia sitten tyttären tyttärelle kesämökkini. Itselläni on hallintaoikeus mutta kuitenkin: mökki on lapsenlapsen.
Eli ei ole lapsenlapsen. Ai mitä teet? Et mitään, asia hoituu perinnönjaossa riitauttamalla. Jos haluat säilyttää välit tyttäreesi ja lapsenlapsiin, se on sitten jo toinen juttu se. Vaikeaa varmasti on.Kyllä se on lapsenlapsen. Tuo lahja on pitänyt ilmoittaa myös verottajalle ja lapsenlapsi on joutunut maksamaan myös verot, jonka määrää alentaa mummolle jäänyt hallintaoikeus.
No ei se ole lapsenlapsen ennenkuin perintö on jaettu. Tuo on osa perintöä kuoleman hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.
Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.
Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.
Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua.
Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.
Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂
No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.
No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa.
Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin.
Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.
No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin.
Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman.
On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla.
Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa.
Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.
Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂
jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet.Olipa vitsi.
Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.
Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok.
-eriMinä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe.
Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse.
Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.
On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut.
Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi.
Ap.
No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.
Ei.
Olen jotensakin järkyttynyt. Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin. Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin. Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.
Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut. Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!
Johan nyt menee vallan mahdottomaksi. Mitä te oikein ajattelette?
Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.
Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa. Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään. Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä. Olivat sitten jo työelämässä, jo
kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen. Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään. Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.
Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän. Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot. Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä. Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä. Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.
Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen. Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.
Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon. Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.
Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä. Eikä tarvitse tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.
On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut.
Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi.
Ap.
No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.
Silloin ap ei voi myydä asuntoaan, jos vaikka haluaisi muuttaa. Toisen lapsen perintö ei ole ap:n ongelma.
Minkä toisen lapsen perintö? Apn tutär hänet perii, ei lapsenlapset. Ap on nyt lahjoittanut omaisuuttaan ohi lapsensa perinnön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin nuorelle lapselle jo pitänyt mökki antaa, jos on siis vielä pitkään alaikäinen. Eihän se lapsi siitä mitään hyödy nyt, kun ei yksin siellä käy. Lisäksi just tuo, että voi tulla vielä lisää lapsia. Olisit odottanut että on 18v.
Sille nuoremmalle lapselle varmaan tosi kiva, kun toinen saa mökin ja itse ei saa mitään. Vaikka eihän se sen isomman sisaruksen syy ole. Meilläkin isommat sisarukset sai enemmän, sitten kun itse olin isompi, en saanut vastaavaa, kun ei ollut varaa. Joo, tiedän, mutta silti todella epäreilua. Eikä ollut isoa ikäeroa meillä.
AP on toivottavasti provo, mutta tee testamentti sen nuoremman hyväksi.
Mulla on neljä lasta. Kun ekat kolme oli pieniä, rahatilanne oli huono, nuoria ja työelämässä aloittelijoita kun oltiin. Oli mahdotonta ostella kalliita juttuja koska niitä olis pitänyt ostaa sitten kaikille tasapuolisesti. Kun iltatähti syntyi, tilanne oli eri: rahaa oli enemmän eikä kalliita juttuja tarvinnut ostaa kuin yhdelle (ja kalliilla jutuilla tarkoitan oikeastaan ihan vain leffalippuja, raxissa syömistä, pleikkarin ostamista joululahjaksi, olenhan tavan työmuurahainen matalapalkka-alalla). Kolme vanhempaa lasta ovat aikuisia ja ymmärtävät tämän. Eivät ole katkeria eivätkä kateellisia siitä etteivät itse pieninä saaneet yhtä paljon aineellista hyvää. Itse asiassa he näkevät asian niin, että saivat itse kasvaa sisarusten ympäröiminä, oli ihanat lapsuudenleikit ja mielikuvitus yhdessä. Tämä nuorin taas koki yksinäisen lapsuuden sisarusten ollessa ensin teini-ikäisiä ja sitten nuoria aikuisia, jotka muuttivat pois kotoa yksi toisensa jälkeen. He tietävät, että heitä rakastetaan yhtä paljon. Raha ja omaisuus ei ole rakkautta.
Nuo on normaaleja perhe-elämän juttuja. Ei lapset koe epätasa-arvoa karkeista tai pizzoista ja tietenkin kussakin tilanteessa taloustilanne määrittää mitä perheenä tehdään ja jos lapsilla on ikäeroa, ei he välttämättä ole samaan aikaan niitä asioita tekemässä. Kaikki tuo on ihan perusasioita. Nyt puhutaan siitä, että vain vanhun lapsistanne olisi saanut lahjaksi mummoltaan 170000€ mökin. Olisko ollut ok?
Tytär katsokoon peiliin, ihan itse pyytänyt silloiselle ainoalle lapselleen lahjoituksen. Nyt sitä omaisuutta ei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.
On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut.
Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi.
Ap.
No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.
Silloin ap ei voi myydä asuntoaan, jos vaikka haluaisi muuttaa. Toisen lapsen perintö ei ole ap:n ongelma.
Minkä toisen lapsen perintö? Apn tutär hänet perii, ei lapsenlapset. Ap on nyt lahjoittanut omaisuuttaan ohi lapsensa perinnön.
Tytär itse pyysi ko. lahjaa ainoalle lapselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin nuorelle lapselle jo pitänyt mökki antaa, jos on siis vielä pitkään alaikäinen. Eihän se lapsi siitä mitään hyödy nyt, kun ei yksin siellä käy. Lisäksi just tuo, että voi tulla vielä lisää lapsia. Olisit odottanut että on 18v.
Sille nuoremmalle lapselle varmaan tosi kiva, kun toinen saa mökin ja itse ei saa mitään. Vaikka eihän se sen isomman sisaruksen syy ole. Meilläkin isommat sisarukset sai enemmän, sitten kun itse olin isompi, en saanut vastaavaa, kun ei ollut varaa. Joo, tiedän, mutta silti todella epäreilua. Eikä ollut isoa ikäeroa meillä.
AP on toivottavasti provo, mutta tee testamentti sen nuoremman hyväksi.
Mulla on neljä lasta. Kun ekat kolme oli pieniä, rahatilanne oli huono, nuoria ja työelämässä aloittelijoita kun oltiin. Oli mahdotonta ostella kalliita juttuja koska niitä olis pitänyt ostaa sitten kaikille tasapuolisesti. Kun iltatähti syntyi, tilanne oli eri: rahaa oli enemmän eikä kalliita juttuja tarvinnut ostaa kuin yhdelle (ja kalliilla jutuilla tarkoitan oikeastaan ihan vain leffalippuja, raxissa syömistä, pleikkarin ostamista joululahjaksi, olenhan tavan työmuurahainen matalapalkka-alalla). Kolme vanhempaa lasta ovat aikuisia ja ymmärtävät tämän. Eivät ole katkeria eivätkä kateellisia siitä etteivät itse pieninä saaneet yhtä paljon aineellista hyvää. Itse asiassa he näkevät asian niin, että saivat itse kasvaa sisarusten ympäröiminä, oli ihanat lapsuudenleikit ja mielikuvitus yhdessä. Tämä nuorin taas koki yksinäisen lapsuuden sisarusten ollessa ensin teini-ikäisiä ja sitten nuoria aikuisia, jotka muuttivat pois kotoa yksi toisensa jälkeen. He tietävät, että heitä rakastetaan yhtä paljon. Raha ja omaisuus ei ole rakkautta.
Nuo on normaaleja perhe-elämän juttuja. Ei lapset koe epätasa-arvoa karkeista tai pizzoista ja tietenkin kussakin tilanteessa taloustilanne määrittää mitä perheenä tehdään ja jos lapsilla on ikäeroa, ei he välttämättä ole samaan aikaan niitä asioita tekemässä. Kaikki tuo on ihan perusasioita. Nyt puhutaan siitä, että vain vanhun lapsistanne olisi saanut lahjaksi mummoltaan 170000€ mökin. Olisko ollut ok?
Tytär katsokoon peiliin, ihan itse pyytänyt silloiselle ainoalle lapselleen lahjoituksen. Nyt sitä omaisuutta ei enää ole.
Laitatko tähän sen kohdan, josta selviää hänen sitä pyytäneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.
On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut.
Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi.
Ap.
No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.
Ei.
Olen jotensakin järkyttynyt. Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin. Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin. Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.
Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut. Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!
Johan nyt menee vallan mahdottomaksi. Mitä te oikein ajattelette?
Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.
Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa. Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään. Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä. Olivat sitten jo työelämässä, jo
kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen. Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään. Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.
Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän. Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot. Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä. Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä. Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.
Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen. Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.
Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon. Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.
Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä. Eikä tarvitse tietää.
Vain pässi tekee tuollaisen siirron, joka on kaikella tapaa ihan typerä, ajattelematta tulevaa. Nuo tehdään vakaalla harkinnalla ja aina ajatellen sitä viimeistä omaisuuden jakoa (perintöä) eikä vain impulsiivisesti jaella vähän sinne ja tänne miten sattuu. Vai luuletko että silloin kun vanhin lapsi tyypillisesti ”sai kaiken” se ei ollut ihan suunniteltua tai ettei asioita järjestelty?
Apn touhussa ei ole ollut mitään järkeä ja varmasti hän on ajatellut tuon olevan jollakin tapaa jonkin hyvän osoittamista, mutta turha sitä on itkeä sen jälkeen kun selviää että persiilleen meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sekoillaan ihan totaalisesti.
Ihminen SAA ELOSSA OLLESSAAN VAPAASTI LAHJOITTAA OMAA OMAISUUTTAAN ihan mielin määrin minne tahansa!!!!
Kun se omaisuus on lahjoitettu tai myyty tai muuten hukattu vain jonnekin, vaikka pelattu kortilla pois, niin siitä ei voi enää tämän ihmisen kuoltua alkaa vaatimaan minkäänlaisia perintöosuuksia. Ei kukaan voi alkaa laskeskella sitä, mitä tällä kuolleella ihmisellä joskus oli. Vaikka miljoonkartano, kun se on laillista tietä annettu pois, silloin sitä ei enää ole.
Täällä höpistään lakiosista omaisuuteen, joka EI OLE VAINAJAN OMAISUUTTA.
Vainajalta jäänyt perintö on se, mitä hän omisti tasan kuolinhetkellään.
Tyytykää tähän. Muutakaan ette voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.
On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut.
Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi.
Ap.
No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.
Ei.
Olen jotensakin järkyttynyt. Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin. Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin. Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.
Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut. Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!
Johan nyt menee vallan mahdottomaksi. Mitä te oikein ajattelette?
Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.
Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa. Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään. Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä. Olivat sitten jo työelämässä, jo
kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen. Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään. Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.
Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän. Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot. Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä. Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä. Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.
Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen. Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.
Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon. Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.
Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä. Eikä tarvitse tietää.
Meillä on vanhempi veli 19 vuotta minua vanhempi. Koskaan ei ole asuttu samassa taloudessa. Täyssisaruksia olemme.
Me hännänhuiput, 9. Ja 10. lapsi, sodan jälkeen syntyneet olimme jo ainoina kotona enää. Me saimme käydä ammattikoulun.vanhemmat sisarukset kyllä itse aikuisina iltaopiskelivat tyyliin työteknikko, merkantti, jonkun lyhyen ammattitutkinnon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.
Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.
Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.
Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua.
Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.
Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂
No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.
No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa.
Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin.
Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.
No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin.
Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman.
On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla.
Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa.
Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.
Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂
jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet.Olipa vitsi.
Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.
Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok.
-eriMinä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe.
Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse.
Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon.
Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.
Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.
Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten joku voi olla niin tyhmä että lahjoittaa 170 000 pois ja jättää itselleen vain 50000!?! Eihän sitä tiedä mitä tulee eteen ja tarvis rahoja. En tiedä onko tätä jo aikaisemmin ihmetelty ketjussa, en jaksanut lukea. Enempää nyt ei ainakaan kannata jaella rahoja.
Ja kun nyt juuri pitäisi jaella enemmän. Ja se 50 000€ kämppä ei riitä. Tarttis pieraista jostain 170 000 - 50 000 eli 120 000 riihikuivaa jotka voisi antaa tyttären tyttärelle.
Saako eläkeläinen velkaa, tulothan ovat varmoja. Saisiko 20v maksuajalla vaikka 120 000€ lainan? Voisiko ekan lapsen lapsen mökin laittaa velan vakuudeksi? Siihen saattas saada luvan Dvv:stä. Kysyminen ei ainakaan maksa kuin lupamaksun verran. Lupamaksu otetaan tämän alaikäisen mökin omistajan varoista.
Siis voi jösses mikä ruletti tästä saadaan.
Löytyykö vauvan toiselta mummolta/papalta fyffeä? Kummit? Keräys näin joulun alla?
Mitäpä jos se ap;n tytär nyt vaan laittaisi hihat heilumaan ja kartuttamaan omaa omaisuuttaan, ettei iltatähti jää tyhjin käsin. Ja lopettaa sen mammonan kerjuun muilta ihmisiltä. Mitä jos hän vielä pyöräyttää kaksoset? Sitten saa olla kerjuulla jo kokopäivätoimisesti.
Kerjuulla? Miksi perintöä pitäisi kerjätä? Ja miksi oman äidin pitäisi antaa suosia jotakuta lastaan? Ihan sairas ajatus.
Vielä kerran pojat! Ei ole perintö. Mummi elää. Mummi oli antanut LAHJAN eli mökin tyttären tyttärelle.
On, se on nimenomaan apn tyttären tuleva perintö, jota ap nyt jakaa lapsenlapselleen (huom. ei monikko). Se loukkaa apn lakiosaa ja on täysin älytön.
Mitään lakiosia ei ole ennen kuolemaa. Eikä lapsen omaisuus ole hänen äitinsä.
Pitääkö tuollaisesta omaisuudesta huoltajan tehdä tilitys dvv vuosittain? Jos alaikäinen perisi 170 000 omaisuuden pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä sekoillaan ihan totaalisesti.
Ihminen SAA ELOSSA OLLESSAAN VAPAASTI LAHJOITTAA OMAA OMAISUUTTAAN ihan mielin määrin minne tahansa!!!!
Kun se omaisuus on lahjoitettu tai myyty tai muuten hukattu vain jonnekin, vaikka pelattu kortilla pois, niin siitä ei voi enää tämän ihmisen kuoltua alkaa vaatimaan minkäänlaisia perintöosuuksia. Ei kukaan voi alkaa laskeskella sitä, mitä tällä kuolleella ihmisellä joskus oli. Vaikka miljoonkartano, kun se on laillista tietä annettu pois, silloin sitä ei enää ole.
Täällä höpistään lakiosista omaisuuteen, joka EI OLE VAINAJAN OMAISUUTTA.
Vainajalta jäänyt perintö on se, mitä hän omisti tasan kuolinhetkellään.
Tyytykää tähän. Muutakaan ette voi.
Paitsi että ap on pitänyt iysellään hallintaoikeuden, joten tuo on edelleen hänen perinnössään jaettava ja lahjanannon aikaisella arvolla. Ja vaikka hän olisi sen lahjaksi ihan kokonaan antanutkin, perintöoikeus menee sen ohi, jos perijä asian riitauttaa. Se ei todellakaan pidä paikkaansa, että saat tehdä mitä huvittaa omaisuudellasi, jos sinulla on rintaperillisiä. Tämä on sinunkin hyvä tajuta ennenkuin teet jotain tyhmää ja aiheutat perheellesi sotkun perinnönjakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.
Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.
Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.
Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua.
Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.
Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂
No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.
No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa.
Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin.
Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.
No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin.
Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman.
On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla.
Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa.
Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.
Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂
jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet.Olipa vitsi.
Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.
Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok.
-eriMinä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe.
Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse.
Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon.
Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.
Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.
Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.
Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh mitä trollip*skaa. Ja jos ei ole niin huh silti. Mikä lapatossu sä oikein olet? Ei kukaan lahjoita kenenkään tyttären vaatimuksesta suurinta osaa omaisuudestaan lapsenlapselleen. Onko sua kiristetty? Tarvitsetko edunvalvojan? Toimintasi ei kuulosta nyt laisinkaan järkevältä. Siksi epäilen tätä 99,9% trolliksi. No, tapansa kullakin viettää elämänsä.
Missä ap sanoi tuon lahjoituksen olleen tyttären vaatimus? Tytär kyseenalaistaa tuon lahjoituksen nyt ja ihan syystäkin.
Luitko nyt saman aloituksen? 🤔 Tytär kyselee että mitä ap antaa toiselle lapsenlapselle ja on vihainen jos ei tule yhtä arvokasta lahjaa. Etkö ole tietoinen kuinka paljon henkistä väkivaltaa ja painostusta lähisuhteissa käytetään? Ap tarvitsee selvästi pian apua asioidensa hoitamiseen jos aloitus on totta.
Luin. Ja tyttärellä on hyvin selkeä ja oikeutettu pointti. Se että ap nyt kokee sen vääräksi ja painostukseksi, ei tarkoita sitä että se sellaista on. Ap on mokannut ton asian ja isosti, korjatkoon asian.
Millä tavalla oikeutettu? Oletko lukenut perintökaarta?
Kuule olen. Mitä siitä?
Missä kohdassa siinä sanotaan, että perilliset saavat sanella minkälaisen omaisuuden he saavat?
Ihan siinä perintökaaressa ja lakiosassa. Siellä kerrotaan hyvin selvästi tasavertaisuus.
Lapsenlapsi ei ole se joka on saamassa lakiosan jos hänen vanhempansa ovat elossa 🙄 Siitäkin huolimatta lakiosa on vain pieni osa jos siitä jos haluaa jättää perinnön vain yhdelle lapselleen. Lopetan keskustelun kanssasi tähän, sillä tarkoituksesti on selvästi vain trollata.
Nyt tipahdin sun ajatuksenkulusta. Jos apn omaisuus on ollut lahjanannon aikaan 250000, ja hän antaa siitä 170000 lahjana, tottakai se loukkaa apn tyttären lakiosaa.
Sekoitatte nyt 2 eri asiaa. Kun henkilö on elossa, tämää saa vapaasti lahjoittaa vaikka koko omaisuutensa ihan minne vain. Lakiosa liittyy perintöön. Kun henkilö on kuollut, tarkastellaan perintökaarta ja testamenttia. Silloin ap:n tytär voi vapaasti vaatia lakiosaansa omalta tyttäreltään, jos perintö on testamentattu lapsenlapselle. Silloin kun henkilö on elossa, mikään laki ei määrää, että ap:n pitäisi tehdä tasapuolisia lahjoituksia.
Silloin kun ne lahjoitukset tehdään perinnöstä, niiden pitää olla perintölain mukaisia. Toki ap saa jättää sotkun siivoamisen tyttärelleen, mutta onko ihme, jos välit eivät ole ihan kunnossa sen vuoksi?
Mitä ihmettä sinä selität? Lahjoituksia ei tehdä perinnöstä, kun lahjanantaja on elossa. Perintö on olemassa vasta, kun perinnönjättäjä on kuollut.
Tehdäänhän. Kaikki sun omaisuus on perinnössä siirtymässä sun perillisille. Saat toki käyttää rahasi miten haluat, mutta jos se loukkaa lakiosaa, kuten tässä, ihan turha on sepustaa, että mä voin. Olen miettimyt joskus miksi meillä on niin tiukka laki tossa takana, enää en ihmettele yhtään.
Älä jaksa trollata. Mikään laki ei estä elävää ihmistä lahjoittamasti mielensä mukaan. Perintölaki ei määrää, miten hlö saa eläessään tehdä lahjoituksia.
Laita kommenttisi tekoälylle ja lisäsin soeksit tästä apn tilanteesta. Ole hyvä:
Rintaperilliselle (lapselle tai lapsenlapselle) annettu tavanomaista suurempi lahja katsotaan automaattisesti ennakkoperinnöksi, ellei lahjakirjassa tai olosuhteiden perusteella ole muuta määrätty tai tarkoitettu. Tämä otetaan huomioon perinnönjaossa lahjoittajan kuoltua.Suosiolahja: Jos lahjoituksella on pyritty suosimaan jotakin perillistä muiden kustannuksella (ja tämä on vähentänyt huomattavasti pesän arvoa), muilla rintaperillisillä on oikeus vaatia lahjan arvon ottamista huomioon lakiosaa laskettaessa.
Koska mummo on pitänyt itsellään mökin hallintaoikeuden (eli oikeuden käyttää ja hallita mökkiä), tyttärentytär saa mökin tosiasiallisesti hallintaansa vasta mummon kuoltua.
Jos henkilö lahjoittaa eläessään lähes koko omaisuutensa ulkopuoliselle taholle niin, että rintaperilliset jäävät ilman lakiosaansa (joka on puolet lakisääteisestä perintöosasta), perillisillä on oikeus vaatia lahjansaajalta korvausta lakiosan suorittamiseksi (ns. lakisääteinen suojajärjestelmä suosiolahjoja tai testamenttiin rinnastettavia lahjoja vastaan).
Oikeuskäytännössä lahjaa, jonka nautintaoikeuden lahjoittaja pitää itsellään kuolemaansa saakka, kohdellaan perinnönjaossa testamenttiin rinnastettavana lahjana.
Tämä tarkoittaa, että mummon kuoltua mökin arvo lisätään laskennallisesti kuolinpesän varoihin, kun lasketaan perillisten (kuten mummon oman tyttären eli äidin) lakiosia.
Omg, nyt on pahasti puurot ja vellit sekaisin. Suosiolahja ei koske ulkopuolisia. Jos x lahjoittaa vaikka naapurille koko omaisuutensa elinaikanaan, perillisillä ei ole siihen sanomista. Suosiolahja koskee vain toisen perillisen suosimista ja se vaatii oikeuskäsittelyn. Vaatijalla on näyttötaakka nimenomaan suosimisen tarkoituksellisuudesta. Suosiolahjoja EI käsitellä, mikäli lahjanantaja on ELOSSA. Ja ap:n tapauksessa ap:n tyttören olisi ap:n kuoltua vaadittava oikeydessa tuota omalta lapseltaan.
Toisaalta, miksi tytär vaatisi omalta tyttäreltään mitään, koska kyseinen lahjoitus on tehty alaikäiselle, jolloin äidin on täytynyt hyväksyä lahjoitus - eikö?
Ja eihän tuossa ketään syrjitty lahjoituksen tekohetkellä, koska tytär ei ollut vielä edes synnyttänyt toista lapsenlasta. Olisihan se tytär voinut vaatia äitiään tekemään lahjoituksen hänelle eikä hänen lapselleen, jos se olisi loukannut hänen käsitystään oikeudesta äitinsä omaisuuteen.
Jos tässä etsitään tyrijää, joka aiheutti sen ettei toinen lapsenlapsi saa samaa lahjoitusta kuin aikaisemmin syntynyt lapsenlapsi, niin se on ehkäisyn laiminlyönyt tytär.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiittämätön äiti voi ostaa tyttäreltään puolet mökistä ja lahjoittaa sen puolikkaan sitten sille toiselle tyttärelle. Ap:n ei tarvitse tässä kohtaa antaa enempää lahjoja.
Näin minäkin ratkaisisin asian, ostamalla puolikkaan ja lahjoittamalla sen toiselle lapselle.
Ihan ehdotuskelpoinen idea ap, otapa asia puheeksi tyttären kanssa.
Miksi apn tytär ostaisi mitään, joka on osa hänen perintöään? Hirmu fiksua ajattelua.
Ei ole tyttären vaan tyttären tyttären.
Älä nyt jaksa oikeesti enää. Miten tämä voi olla noin vaikea tajuta? 😂
No selitä tyhmälle miten tyttären tyttärelle annettu omaisuus kuuluu tyttärelle.
No siten että hän on äitinsä rintaperillinen. Et sä voi antaa perintökaaressa ensimmäisen ohi omaisuuttasi kuin ennakkoperintönä ja silloinkaan se ei saa loukata perillisen lakiosaa.
Tuohan menee niin, että apn kuoltua, jos hän ei ole hoitanut asiaa kuntoon, apn tytär vaatii lakiosansa ja tuo mökki menee myyntiin.
Hyvä että pääsee mökistä eroon kun on riitaa jo nyt.
No se on totta. Mutta apn mokahan on sellainen että sitä ei nyt enää korjata millään muulla kuin sillä, että hän yrittää poistaa tyttärensä mielipahan. Kun mokaa jonkin asian perinnössään, kannattaa sitten pysyä väleissä asianosaisten kanssa ettei käy näin.
Minä tekisin apna niin, että tekisin testamentin, jossa jäljellä olevan muun omaisuuden määrään suoraan nuoremmalle lapsenlapselle. Jos tämä muu omaisuus ei riitä samanlaiseen 170 000 euron summaan, määräisin, että mökin saanut lapsenlapsi velvoitetaan maksamaan tasoitusta suoraan sisarukselleen. Toki tyttörelle jää edelleen oikeus lakiosansa vaatimiseen, mutta ehkä tuo nyt kelpaisi vaikka itse jää ilman.
On tässä toki sekin mahdollisuus, että aika tekee tehtävänsä ja tytär toteaa, että minkäs aplle voi ja antaa asian olla.
Juu, ap elänee vielä vuosikymmeniä, joten paljon ehtii virrata vettä Vantaanjoessa. Tytär pitää huolen, että esikoisensa ei kasva kieroon ja korjaa mummonsa mokan sisarensa kanssa.
Lapsi ei voi korjata "mokaa", omaisuus on hänen eikä hän voi edes aikuisena perua hänelle tehtyä oikeustointa. Jos lapsi luopuu mökistä tai sen osasta, kyseessä on kokonaan uusi kiinteistökauppa tai lahjoitus, jonka osallinen mummo ei millään tavalla ole.
Mihin se ”jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä vaan” nyt unohtui? 😂
jos olisin mummoni typeryyden vuoksi tuollaisessa tilanteessa, jossa paitsi äitini, myös sisarukseni on vedetty kölin ali, siirtäisin pikkuhiljaa (3 vuoden aikana 7499€) mökkiä hänelle kunnes hän omistaa siitä puolet.Olipa vitsi.
Eipä taida löytyä montaakaan ihmistä, joka ihan hyvää hyvyyttään luovuttaa sisarelleen omaa omaisuutta. Ja kuten kirjoitit, jos olisit rikkaamman tilanteessa... joka viittaa lähinnä siihen, että jonkun muun pitäisi toimia yhtä anteliaasti kun sinä väittäisit tekeväsi.
Mikä rikkaampi-tilanne tuo nyt muka on? Ihan jokainen siirtäisi tossa tilanteessa tota mökkiä sisarukselleen. Ap on paitsi tehnyt lapselleen perintöoikeudellisesti paskasti, myös pienemmälle lapsenlapselleen kusiset. Että saa olla kyllä aika perse ja pa, jos toi on ok.
-eriMinä kehottaisin äitiäni vaatimaan lakiosaansa ja laittaisin mökin myyntiin. Ei tulisi mieleenikään tollasta mummon lahjaa katsella, kun sen hintana on oma perhe.
Ei voi vaatia lakiosaa kun äiti on elossa. Ei ole kyse perinnöstä. Apn kannattaa jättää perintönä sitten kaikki loppu omaisuutensa tyttärelleen, niin tytär voi halutessaan sitten lahjoa sitä nuorempaa lastansa. Sitten nähdään onko antelias vai pitääkin kaiken itse.
Tottakai on kyse perinnöstä. Ei tietenkään nyt vaan sitten kun se perintö menee jakoon.
Ei kai kenenkään omaisuus ole perintöä kuin vasta kuoleman jälkeen.
Jokainen voi myydä omaisuutensa ja tuhlats rahansa.
Tosin vauvalla olen huomannut että vanhempiensa omaisuuden lapset jotenkin laskevat jo omakseen.
Kyllä se kuule lain mukaan on. Toki se jaetaan vasta kuoleman jälkeen.
Ei ole. Vanhemmat omistavat omaisuutensa ja voivat myydä sen eikä lapsilla ole mitään sanomista. Mitään perintöjä ei ole ennen kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sekoillaan ihan totaalisesti.
Ihminen SAA ELOSSA OLLESSAAN VAPAASTI LAHJOITTAA OMAA OMAISUUTTAAN ihan mielin määrin minne tahansa!!!!
Kun se omaisuus on lahjoitettu tai myyty tai muuten hukattu vain jonnekin, vaikka pelattu kortilla pois, niin siitä ei voi enää tämän ihmisen kuoltua alkaa vaatimaan minkäänlaisia perintöosuuksia. Ei kukaan voi alkaa laskeskella sitä, mitä tällä kuolleella ihmisellä joskus oli. Vaikka miljoonkartano, kun se on laillista tietä annettu pois, silloin sitä ei enää ole.
Täällä höpistään lakiosista omaisuuteen, joka EI OLE VAINAJAN OMAISUUTTA.
Vainajalta jäänyt perintö on se, mitä hän omisti tasan kuolinhetkellään.
Tyytykää tähän. Muutakaan ette voi.
Paitsi että ap on pitänyt iysellään hallintaoikeuden, joten tuo on edelleen hänen perinnössään jaettava ja lahjanannon aikaisella arvolla. Ja vaikka hän olisi sen lahjaksi ihan kokonaan antanutkin, perintöoikeus menee sen ohi, jos perijä asian riitauttaa. Se ei todellakaan pidä paikkaansa, että saat tehdä mitä huvittaa omaisuudellasi, jos sinulla on rintaperillisiä. Tämä on sinunkin hyvä tajuta ennenkuin teet jotain tyhmää ja aiheutat perheellesi sotkun perinnönjakoon.
Vanhempiesi omaisuus ei ole sinun. Miten voit ajatellakaan edes niin. Sinulla ei ole mitään määräysvaltaa oikeustoimikelpoisten vanhempien asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanot tyttärelle, että antaisin jos olisi. Jos vielä urputtaa niin kysy miten tyhjästä voi nyhjäistä.
On ehdottanut asuntoani alkuun. En ole suostunut.
Ymmärrän asian mutta en mä voi muuttua rahaksi.
Ap.
No lahjoita kämppä tai siivu siitä ja pidätä itsellesi hallintaoikeus.
Ei.
Olen jotensakin järkyttynyt. Meitä sodan jälkeen syntyneitä on täällä haukuttu ahneiksi paskoiksi vuosikausia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että te seuraava polvi vasta ahneita olettekin. Meidän pitäisi kaikkemme antaa teille, kai risat ryysymmekin. Joka tapauksessa viimeisetkin rovot.
Tässäkin nyt puheenaolevassa tapauksessa ap on antanut sen, minkä on voinut. Ketään ei ruveta velvoittamaan antamaan jopa oman asuntonsa, siis oman kotinsa pois!
Johan nyt menee vallan mahdottomaksi. Mitä te oikein ajattelette?
Tässä elämässä mennään tilanteiden mukaan.
Niin se meni aiemmissakin sukupolvissa. Ennen vanhin lapsi, yleensä se poika, sai kaiken ja muut lähti maailmalle onneaan etsimään. Toisaalta taas monessa tapauksessa kävi niin, että sieltä vanhimmasta päästä olevat lapset joutui jo aikaisin lähtemään omaan elämäänsä. Olivat sitten jo työelämässä, jo
kenties naimisissa ja jo vanhempiakin, kun nuorimmaiset sisarukset vielä oli kotona ja saivat jo paljon paremmat mahdollisuudet kaikkeen. Vanhempienkin elintaso on siinä jo ehtinyt nousta ja nuorimmat lapset laitettiin koulujakin käymään. Joskus ne vanhemmat lapset jopa avusti rahallisesti näitä koulua käyviä sisaruksiaan.
Minä ja sisareni ei aikanaan saatu edes omia polkupyöriä, ei ollut varaa ostaa, mutta 12 vuotta nuorempi veljeni sai heti mopon, kun täytti vaaditun iän. Muutenkin eli paljon vauraampaa nuoruutta kuin me siskot. Auto ja ajokortti tuli kuin apteekin hyllyltä. Meidän ne piti itse kustantaa, veljelle ne maksoi isä. Perustelu oli vain, että veli sitten heitäkin kuskaa sinne sun tänne, kun siinä kotona vielä asuu. No se toimi sen aikaa kun sitä kotona asumista riitti.
Ap:n ei tarvitse ajatella olevansa epäoikeudenmukainen. Hän ei ole tiennyt tulevasta, eikä kukaan muukaan.
Tytär aikanaan perii äitinsä asunnon. Hänhän voi sitten antaa sen tälle nuoremmalle lapselleen tai muuttaa rahaksi ja antaa lapselle manit.
Mutta kuinkahan "oikeudenmukainen" hän itse sitten tulee olemaan, sithän ap ei tiedä. Eikä tarvitse tietää.
Vain pässi tekee tuollaisen siirron, joka on kaikella tapaa ihan typerä, ajattelematta tulevaa. Nuo tehdään vakaalla harkinnalla ja aina ajatellen sitä viimeistä omaisuuden jakoa (perintöä) eikä vain impulsiivisesti jaella vähän sinne ja tänne miten sattuu. Vai luuletko että silloin kun vanhin lapsi tyypillisesti ”sai kaiken” se ei ollut ihan suunniteltua tai ettei asioita järjestelty?
Apn touhussa ei ole ollut mitään järkeä ja varmasti hän on ajatellut tuon olevan jollakin tapaa jonkin hyvän osoittamista, mutta turha sitä on itkeä sen jälkeen kun selviää että persiilleen meni.
Miten niin "ei ole järkeä?"
Eihän tässä elämässä voi sitten mitään tehdä, jos pitää osata ja tietää ottaa huomioon mahdollisia tulevia tapahtumia, joista ei kuitenkään sillä hetkellä ole mitään tietoa.
Ja jos nyt viittaat tuohon kertomaani "vanhin lapsi tyypillisesti sai kaiken," niin se vain on ollut todellisuutta menneinä aikoina. On ollut sellaisetkin ajat, että esim. tyttölapsi ei perinyt koskaan yhtään mitään, vaan jos hän meni naimisiin, niin meni menojaan, ja jos ei mennyt, niin hänen oli jäätävä siihen lapsuudenkotiinsa perheelliselle veljelleen tai siskolleen piiaksi. On ollut aika, jolloin pojat koulutettiin, mutta tyttölapsia ei. On todellakin ollut aika, jolloin yleensä vanhin poika sai talon ja tilat ja muitten piti lähteä maailmalle. Se selittää vaikkapa pohjanmaalaisten puukkojunkkareiden kehityksen. Ne oli isojen talojen nuorempia poikia, joille ei kotoa annettu mitään ja lähtivät siksi tekemään töllöntöitä, kun muutakaan tekemistä ei ollut. Ei siinä mitään sen kummempia suunnitelmia tehty, se on ollut ajan tapa. Yeensäkin ne, jotka ei perineet taloja ja tiloja, jäivät väkisinkin vähemmälle, vaikka jotain heille olisi koitettu korvatakin.
Nyt ollaan vaatimassa jopa omaisuutta, jota ei jaettavaksi ole.
Sitäpaitsi, kuka nyt sitten varmaksi tietää, milloin ihmiset kuolee? Kuka vaan meistä voi heittää henkensä millä hetkellä tahansa. Järjestele nyt asiat kaikki niin, että ne on varmasti oikeudenmukaisesti ja jokaista osapuolta tyydyttävästi tehty.
Älkääkä sitten räyhätkö näistä vanhempienne kesämökeistä ja muista omaisuuksista, kun ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Lapsenlapsia voi ilmaantua "tyhjästäkin," mistä näistä tietää. Enoltanikin löytyi lehtolapsi, joka pisti koko valmiiksi suunnitellun perinnönjaon uuteen uskoon.
Hallintaoikeuden haltija on periaatteessa velvollinen hoitamaan juoksevat kulut. Hallintaoikeuden ja käyttöoikeuden ero on nimenomaan siinä että hallintaoikeuden haltija on kuin isäntä talossa jolla on kaikki muu valta paikkaan kuin omistusoikeus. Käyttöoikeuden kyseessä ollessa myös omistajalla on oikeus käyttää paikkaa. Käyttöoikeudesta ei saa alennusta lahjaveroon.