Annoin kaverini lapselle käytettyjä vaatteita synttärilahjaksi ja kaveri luokkaantui...
Annoin ison (yli 100 kpl) kasan todella hyväkuntoisia vaatteita synttärilahjaksi kaverini lapselle. Lahjatoivomuksena oli ollut vaatteita ja ajattelin, että kun heillä on ensimmäinen lapsi ja vaatteista kuulemma kova pula niin annan meidän lapsen hyväkuntoiset pieneksi jääneet vaatteet synttärilahjaksi lapselle.
Mukana oli myös käyttämättömiä ja kerran pestyjä vaatteita. Suurin osa merkkivaatteita (Hilfiger, Gant, Benetton, Reimatec...). Mutta ilmeisesti se oli huono juttu...
Ystävä loukkaantui.
Ehkä olisi pitänyt ostaa yksi H&M setti ja antaa se lahjaksi. Vai mikä meni pieleen???
Kommentit (111)
Onko teillä ehkä lahjalistat Stockalla vai miten olette lastenne synttärit järjestäneet?
uutta ja paketoitua. Lahja voi olla pienikin.
Itse olisin varmaan ollut tuosta vaatekasasta muuten tosi onnellinen, mutta lahjana se olisi tuntunut tosi omituiselta.
Niin ja siinä on vielä sekin, että ap. ei ollut vartavasten ostanut lahjaa juuri ystävänsä lasta ajatellen, vaan oli vain kierrättänyt omalle lapselleen ostamia eteenpäin. Lahjan antaminen on myös lahjan saajan ajattelemista.
Se kaunis ajatus, että heivaa jätesäkillisen huushollissa joutilaana lojuvia vaatteita ns. lahjana, säästyen siten oikean lahjanhankinnan vaivalta ja rahanmenolta? Mikä ajatus siinä on tärkein? Minusta se, että itse pääsee kaikkein helpoimmalta. Lahjansaajaan siinä ei uhrata ajatustakaan.
mitäs saakelin köyhäinapua se on, jos antaa vaatetta lahjaksi. jos oli todellakin uuttakin joukossa ja muuten vähänkäytettyä, niin itse ainakin olisin ollut iloinen. ja loukkaantuuko joku oikeasti, jos saa " vääränlaisen" lahjan?! :O tietysti jos joku kakkakikkare postilaatikossa, mutta kun kyseessä ei ollu mitään mauttomia, rikkinäisiä kamoja, ainakaan kuvauksesi mukaan.
menkää itteenne kaikki.
puvun olemassa olosta. Olisi vaan tuonut henkkamaukan paketin kauniin kortin kera ja kuiskannut huomaamattomasti että meillä olisi tuolla muovipussissa vielä tuollainen secondhand-haalari jos kelpaa.
93
Hmm... Käynpä varaston läpi, jos löytyisi kivaa lahjamatskua.
vaan apn omaa lasta ajatellen ja sitten annettu tarpeettomat vain lahjana eteenpäin.
Minä luulen, että tämä on se syy, miksi apn ystävä loukkaantui.
Vaatteet olivat sopivia, ehjiä, arvokkaita, puhtaita ja joukossa myös uusia. Itsekästä toisen kaatopaikkana käyttämistä olisi ollut se, että ap olisi dumpannut ystävälleen myös ne ikimustikkasoseeseen sotketut Naperon potkarit ja virttyneet jarrusukat. Eli ajatus oli mukana siten, että lahja oli saajalleen sopiva ja mieluinen (mot). Minusta sillä ei ole väliä, onko lahjaan käytetty rahaa vuosi vai viikko sitten tai ei kenties ollenkaan, tärkeintä on, että lahja annetaan siinä vilpittömässä uskossa, että lahjansaaja ilahtuu.
miten häntä huijattiin ja menee vaatimaan osinkoja.
varmaankin toi on just se syy miks lahjan saaja loukkaantui, kasa vanhoja vaatteita ja niitä ei uskalla myydä, kun lahjan antaja on tarkoittanut hyvää hyvyyttään antaa ne lapsellesi käyttöön. Tuskinpa vaan saa 10 eur kappaleelta huutonetissä, vaatepakettien yksittäishinnat ovat yleensä 1-2 eur.
Toi on just toi suomalaisten kateus, muistanpa täällä kun kerättiin sille perheelle vaatteita joilta koti paloi, niin joku ehti jo epäillä että perheen äiti sitten tekee tilin lahjoitetuilla vaatteilla.
Periaate olisi sama, jos sinä olisit saanut lahjaksi tai ostanut jonkun kapineen, jota et tullut käyttäneeksi ja sitten kierrättäisit sen lahjana eteenpäin. Tai syntymäpäivää edeltävänä päivänä koluaisit nurkkiasi, jos sieltä löytyisi jotakin lahjaksi kelpaavaa.
En ole ikinä ajatellut että käytettyjä vaatteita antaisin lahjaksi. Toisaalta itse olisin kyllä pitänyt antamastasi lahjasta.
Musta siinä ei ole mitään pahaa.
silloin vaatteet menevät kiertoon ja kukin saa mistä tykkää.
Ei ajatellut ap ystävänsä lasta, kun osti ne vaatteet, ei. Mutta ajatteli, kun antoi ne. Valitsi siis sopivan kokoiset, hyväkuntoiset jne., eikä vain tyhjentänyt kaappeja kaverille. Minusta lahjan ei tarvitse materiaaleista alkaen olla saajalle räätälöity, riittää, että se annetaan vilpittömästi. Ei siis siksi, että saa omiin kaappeihin tilaa, vaan siksi, että saaja ilahtuu.
Fiksua tosin olisi ap:n ollut laittaa ne uudet vaatteet eri pakettiin ja olla hiirenhiljaa niiden alkuperästä. En minä ainakaan koskaan kysele, että ihanko vasiten minua varten tämän lahjan ostit...?
Tuo määräkin on liioteltua. Fiksua olisi ollut ostaa joku uusi kiva vaate juuri ystävän lasta ajatellen ja sitten myöhemmin pyytää ystävä käymään ja valikoimaan näistä poistetuista sopivia, jos kerran vaatteista on pulaa.
Miettikääpäs:
10 pitkähihaista bodya
10 lyhythihaista bodya
10 housut
10 sukkahousut
10 t-paitaa
10 pitkähihaista paitaa
10 mekkoa tai hametta
10 neuletta tai collegea
1 kurahousut
1 sadetakki
1 kurahanskat
1 sadehattu
1 villahaalari
5 hattua
5 hanskat
1 talvihaalari
1 välikausihaalari
1 toppahousut
1 toppatakki
1 kevät/syystakki
= 100 vaatekappaletta
Kyllä meiltä ainakin löytyy tuon verran lapselle sopivaa vaatetta. Ja sen jälkeen kun eivät enää sovi, löytyy tuon verran pois annettavaksi.
Sivistyneet ihmiset eivät näytä loukkaantumistaan lahjasta ikinä (ellei se nyt sitten ole OIKEASTI loukkaamismielessä ostettu). Mihin kummaan on jäänyt vanha viisaus siitä, että ajatus on tärkein?? Tuntuu, että tänä lahjalistojen luvattuna aikana saa olla todella varovainen lahjahankinnoissaan. Häissäkään ei enää ole kyse siitä, että vieraat toisivat jotain, jonka ovat ajatuksella hääparille valinneet (saati valmistaneet!), vaan valitsevat listalta valmiiksi pureskellun lahjaehdotuksen. Ymmärrän sen, ettei ole välttämättä niin kiva saada kolmea paistinpannua ja Terttu-tädin maalaamaa persikka-asetelmaa, mutta minusta tiukkojen listojen myötä lahjoista katoaa persoonallisuus! Eikö samantien voisi pyytää suoraan rahaa ja käydä sitten itse ostamassa ne villeroy & bochinsa?