Lue keskustelun säännöt.
Vanhempieni ikäluokkaa ei tippaakaan kiinnosta hoitaa asioitansa kuoleman varalle
23.10.2026 |
Heti alkuun: en ole kieli pitkällä odottamassa perintöä, siitä ei ole kyse. Keljuttaa vain tämä työn määrä, jonka vanhempieni sukupolvi kasaa meille nuoremmille. Omien vanhempieni ja heidän sisarustensa sekä appivanhempieni (40-luvulla ja 50-luvun alussa syntyneitä) kohdalla on tullut huomattua, ettei heitä kiinnosta miettiä ollenkaan asioita kuolemansa varalle. Ajatellaan, että katsellaan näitä asioita sitten joskus, mutta ei tehdä elettäkään miettiäkseen kuolin tilannetta jälkikasvun näkökulmasta. Esimerkkejä:
-Terveysongelmista kärsineet eivät tee elettäkään, että huolehtisivat kuntoon hoitotahdot, edunvalvontavaltuutukset ja muut tärkeät paperit. Kuvitellaan, että kyllä minä pysyn 95 v ikään asti terveenä ja toimii kroppa ja mieli. Sitten on oltukin pulassa näiden sukulaisten kanssa, joille onkin iskenyt muistisairautta ja muuta. Kaikki on levällään, mitään ei ole valmisteltu ja kukaan ei halua tietenkään ottaa koppia asioiden hoitamisesta. Siinä sitten ihmetellään, että kuka hoitaa lapsettomien tätien/setien asiat, kun omia sisaruksiakaan ei kiinnosta.
-Mitään kuolinsiivousta ei uskalla ajatellakaan. Siinä on sitten kiva perikunnalla saada selvitettäväksi talo, josta ei ole vuosikymmeniin kannettu tavaroita ulos. Käypä sitten läpi Maaseudun tulevaisuudet 80-luvulta, jogurttipurkit, autotallien varastotilat ja perkaat laatikoista pikkutavarat. Ja kyllä, pakkohan nuo on käydä läpi, ettei menisi mitään aidosti tärkeää (esim. edesmenneiden isovanhempien vihkisormukset yms) roskiin.
-Neljä n. 75-85 v ikäistä sisarusta omistaa yhdessä kesämökin syrjäseudun perukoilla. Sisaruksista osa ei käytä mökkiä lainkaan, mutta eivät myy/edes yritä myydä osuuttaan mökkiä käyttävälle sisarukselle. Todennäköisesti tullaan tilanteeseen, jossa sisarukset alkavat kuolla ja jälkikasvulle jää pieni murto-osa kesämökistä syrjäseudun perukoilla. Perijät asuvat 300-800 km päässä mökistä, eivätkä serkut edes ole tekemisissä toistensa kanssa. Mökki ei ole vanha, mutta ikääntyvät sisarukset eivät laittaneet siihen sähköjä, vesijohtoja eivätkä sisävessaa. Vaikea uskoa, että tällainen mökki menee kaupaksi. Olisivat laittaneet suosiolla sähköt, niin joku ostaisi edes eräkämpäksi.
-Veljekset omistavat vanhan asuinkiinteistön, joka on ollut kesämökkinä viimeiset vuosikymmenet. Kiinteistö on alkuperäisessä kunnossa. Asunnossa ei ole enää juoksevaa vettä, kun vesiputki on hajonnut. Korjaaminen olisi kallista. Veljekset eivät ole halunneet tehdä taloon sisäilmakartoitusta, eivätkä tutkia eräässä huoneessa painunutta lattiaa. Sanovat, että eivät halua tietää, mitä sieltä voisi löytyä. Tässäkin ongelma jätetään perillisten vastuulle. Kiva siinä sitten saada perinnöksi mökki, jonka hinta arvioidaan korkeammaksi ja todellisuudessa voi olla purkukuntoinen mörskä.
Anteeksi, mutta ottaa vain päähän tämä työmäärä, jonka vanhempieni ikäpolvi jättää meille hoidettavaksi, kun itse eivät saa aikaiseksi tai halua miettiä näitä asioita. Paljon helpommalla päästäisiin, jos asiat katsottaisiin ns. hyvän sään aikana kuntoon.
Kommentit (299)
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun ikäihminen oikeasti ei enää pysty hoitamaan raha-asioitaan, niin pyydätte häneltä pankkitunnukset. Näin asioiden hoitaminen sujuu kätevästi.
Sitten kun hän antaa ne, ja kun kaikki laskut ovat pankissa eikä jossain netin syöverissä (Klarna tms).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan ennen pärjättiin, kun ei ollut hoitotahtoja, edunvalvontavaltakirjoja eikä edes sanaa kuolinsiivous. Ei nämä kuulu vanhempien ihmisten kokemukseen. Asiat hoidettiin, kun niiden aika oli.
Ei ollut ainakaan sitä tavaroiden paljoutta vaivoina jälkipolville. Suuret ikäluokat elivät kuvitellen, että kaikki tavara tuo onnen ja turvan. Kaikki piti ostaa itselle. Siinä on ollut varmasti myös näyttämisen tarvetta muille, ”meillä on rahaa ostaa”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on sitten 1.5.2026 tullut muutoksia henkilötietosuojalakiin eli mikäli edunvalvontavaltakirjaa ei ole tehty ja päivitetty ajan tasalle, ei edes henkilön puoliso tai lapset saa pankkiasioita tai muutakaan hoidettua. Ei vaikka olis ollut vuosikymmeniä naimisissa.
Ihminen voi olla edunvalvonnan tarpeessa vuosia ennen kuolemaansa esim. Joutua sairaalaan.
Tää koskee kaikkia yli 18-vuotiaita, ei vain vanhuksia!
Eli jos joutuu vaikka onnettomuuteen, kukaan ei pysty hoitamaan asioitasi sillä välin kun makaat sairaalassa. Kaikki laskut menee perintään yms.
No jos on puoliso, niin tämä maksaa ne laskut omalta tililtä.
Tai lapset maksaa ne laskut omilta tileiltään. Vanhuksen rahat pysty hyvin tallessa siihen asti kun kuolee, ja sitten ne maksajat saa rahansa takaisin.
Jos tiedetään, mitä pitää maksaa. Aina vain suurempi osa laskuista on digitaalisessa muodossa.
Pitääpä laittaa itsellekin laskut suoraveloitukseen. Vanhemmilleni tämä jo hoidin kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä sitten? Mitä nuo sinulle kuuluu, tuskin kaikki on sinun vanhempia, eli et ole kaikkien rintaperillinen. Todella outoa että pitäisi kuolemaa miettiä, varmaan varata hautapaikka ja kivi, sinne arkku odottelemaan että voi sinne heittää kun aika jättää
Melko monelle jää hoidettavaksi omien vanhempien lisäksi esim. lapsettomat tädit/sedät. Ja omat appivanhemmat, jos kukaan heidän lapsistaan ei hoida tai heidän perillisiä ei enää ole elossa.
Ei ketään pakoteta hoitamaan kenenkään kuolinpesää tai edes elossa olevia vanhempia, se on ihan oma valintasi. Aloituksesta paistaa läpi kuitenkin se ahneus, kaikki pitää saada valmiina eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat isovanhempani tekivät nämä muutokset 2000-luvun alussa ollessaan seitsemänkymppisiä. Antoivat ennakkoperintönä kesämökin/vastaavan summan rahaa. Muuttivat hoiva-asuntoon ja myivät oman kodin, vaikka olivat virkeitä. Omat vanhemmat ovat nyt tuossa iässä ja eivät ole tehneet mitään tuollaista.
Kuka 7-kymppinen haluaa hoivakotiin? Jestas.
Jos minä saisin päättää, niin omalla ja omien vanhempien kohdalla toivoisin seuraavaa: kun on virkeä ja kohtuullisessa kunnossa oleva 70 v, tajuaisi myydä sen omakotitalon/rivarin ja muuttaa kaupunkiin palveluiden äärelle esteettömään kerrostaloon. On paljon senioritaloja.
Miksi elämä pitäisi lopettaa kun on vielä voimia ja halua elää ja tehdä.
Sekö on elämän lopettamista, että ei hoida varastojaan ja korjausvelkaisia kiinteistöjään tai juridisia asiakirjojaan ajantasalle? Kyllä on erikoinen näkemys elämästä. Tuo on jonkinlaista syrjäytymistä. Jos ikää on 20-30 v ja yhtä huonosti hoidat asiasi ja elinympäristösi, niin olet kirkkaasti syrjäytynyt hamstraaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samojen asioiden kanssa kamppailen itse. V'tuttaa kuin pientä oravaa, kun elän ruuhkavuosia. On kiire töissä, kotona iso vastuu päiväkoti-ikäisistä lapsista ja omaa elämääkin pitäisi elää. Siinä sitten hoitelet ikääntyvien vanhempien asioita, koska eivät saaneet aikaiseksi hoitaa asioitaan kuntoon. Paras on, että heillä olisi ollut eläkkeellä aikaa. Nyt saan sitten itse rehkiä nämäkin vielä omien asioiden lisäksi.
No tämä juuri.
Äitini 81v ei lopetti jo 10 v sitten itsenäisen asioiden hoitamisen. Voivottelua kun ei pysty tätä eikä tuota. No, nyt ei sitten enää oikeasti pysty, aiemmin ei halunnut - vetosi vanhuuteen ja minä sain hoitaa kaiken.
Kotona sinnitellään kotihoidon turvin ja siihen lisäpalvelut, eli kauppaostokset, siivouspalvelut, lääkäriinkuljetudpslvrlut, jalkahoitaja, lääkeautomaatti ym. Kaikki nämä asiat minä varaan, huollan, sovin ja järjestän.
Esim. niinkin yksinkertaiset asiat kuin käsipyyhkeet. Ovat -60-luvulta. Kaikista lenkit poikki ja hiutuneet niin ohuiksi että päivä paistaa läpi. Ja taas voivotellaan että voi voi kun nuo pyyhkeetkin ovat niin puhki että pitäisi paikata mutta voi voi kun ei siihenkään enää pysty. MIKSI MITÄÄN ASIAA EI VOINUT HOITAA SILLOIN KUN VIELÄ PYSTYI?
Joka ikinen pieni asia jää muille. Kuormittavat lapsiaan AIVAN KAIKELLA.MIKSI? KOSKA MÄ VOIN??
Laita vahinko kiertämään ja tee sama temppu seuraavalle sukupolvelle. Nollasummapeli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä sitten? Mitä nuo sinulle kuuluu, tuskin kaikki on sinun vanhempia, eli et ole kaikkien rintaperillinen. Todella outoa että pitäisi kuolemaa miettiä, varmaan varata hautapaikka ja kivi, sinne arkku odottelemaan että voi sinne heittää kun aika jättää
Melko monelle jää hoidettavaksi omien vanhempien lisäksi esim. lapsettomat tädit/sedät. Ja omat appivanhemmat, jos kukaan heidän lapsistaan ei hoida tai heidän perillisiä ei enää ole elossa.
Ei ketään pakoteta hoitamaan kenenkään kuolinpesää tai edes elossa olevia vanhempia, se on ihan oma valintasi. Aloituksesta paistaa läpi kuitenkin se ahneus, kaikki pitää saada valmiina eteen.
Järkevä ja välittävä ihminen hoitaa. Sinä olet kateellinen ja ahne ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan ennen pärjättiin, kun ei ollut hoitotahtoja, edunvalvontavaltakirjoja eikä edes sanaa kuolinsiivous. Ei nämä kuulu vanhempien ihmisten kokemukseen. Asiat hoidettiin, kun niiden aika oli.
Ei ollut ainakaan sitä tavaroiden paljoutta vaivoina jälkipolville. Suuret ikäluokat elivät kuvitellen, että kaikki tavara tuo onnen ja turvan. Kaikki piti ostaa itselle. Siinä on ollut varmasti myös näyttämisen tarvetta muille, ”meillä on rahaa ostaa”.
Minä olen juuri tyhjentämässä kiinteistöä, jossa on kaksi isoa, kaksikerroksista varastoa täynnä tavaraa lattiasta kattoon. Kirjaimellisesti. Toiseen ei edes pääse ulko-ovesta enää sisälle. Ja arvatenkin kaatopaikalle on sata km matkaa. Tätä ennen tyhjensin omakotitalon ja edesmenneen sisareni asunnon, joka oli myös aivan täynnä tavaraa. Pakko oli lajitella, koska muutoin jätemaksut olisivat olleet aivan älyttömät. Nämä kaikki siis ihan parin vuoden sisällä. Kunhan ehdin, tulen karsimaan oman asunto tavarat myös minimiin, ettei omien lasteni tarvitse kokea samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne esim. nuoruusvuosien puhkikuluneet pyyhkeet ym. voisi päivittää uudempiin aikoinaan. 80+ ikäisen liinavaatevaraston päivitys tuntuu jo vähän turhalta.
Vierailija kirjoitti:
Laita vahinko kiertämään ja tee sama temppu seuraavalle sukupolvelle. Nollasummapeli.
Ja juuri sitä emme halua tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne esim. nuoruusvuosien puhkikuluneet pyyhkeet ym. voisi päivittää uudempiin aikoinaan. 80+ ikäisen liinavaatevaraston päivitys tuntuu jo vähän turhalta.
Risat roskiin ja kaupasta muutama uusi tilalle. Eihän ne ole edes kalliita.
Appiukolla on talobtäysi kaikkea pikkutavaraa eri vuosikymmeniltä, niillä on tunnearvoa. Huonekaluja tms.mitään ei ole siirrelty 20 vuoteen. Kuolemasta ei saa puhua. Mitään ei saa heittää pois. On 91-vuotias, joka on ihan höperö ja ilkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samojen asioiden kanssa kamppailen itse. V'tuttaa kuin pientä oravaa, kun elän ruuhkavuosia. On kiire töissä, kotona iso vastuu päiväkoti-ikäisistä lapsista ja omaa elämääkin pitäisi elää. Siinä sitten hoitelet ikääntyvien vanhempien asioita, koska eivät saaneet aikaiseksi hoitaa asioitaan kuntoon. Paras on, että heillä olisi ollut eläkkeellä aikaa. Nyt saan sitten itse rehkiä nämäkin vielä omien asioiden lisäksi.
No tämä juuri.
Äitini 81v ei lopetti jo 10 v sitten itsenäisen asioiden hoitamisen. Voivottelua kun ei pysty tätä eikä tuota. No, nyt ei sitten enää oikeasti pysty, aiemmin ei halunnut - vetosi vanhuuteen ja minä sain hoitaa kaiken.
Kotona sinnitellään kotihoidon turvin ja siihen lisäpalvelut, eli kauppaostokset, siivouspalvelut, lääkäriinkuljetudpslvrlut, jalkahoitaja, lääkeautomaatti ym. Kaikki nämä asiat minä varaan, huollan, sovin ja järjestän.
Esim. niinkin yksinkertaiset asiat kuin käsipyyhkeet. Ovat -60-luvulta. Kaikista lenkit poikki ja hiutuneet niin ohuiksi että päivä paistaa läpi. Ja taas voivotellaan että voi voi kun nuo pyyhkeetkin ovat niin puhki että pitäisi paikata mutta voi voi kun ei siihenkään enää pysty. MIKSI MITÄÄN ASIAA EI VOINUT HOITAA SILLOIN KUN VIELÄ PYSTYI?
Joka ikinen pieni asia jää muille. Kuormittavat lapsiaan AIVAN KAIKELLA.MIKSI? KOSKA MÄ VOIN??
Täällä pakko kuitata omahyväisesti että minä 81 ajan autoa, asun yksin hoidan asiani, kaikki sisarukseni tekivät niin yli 90-vuotiaiksi. Tälläkin hetkellä tuttavani, samanikäisiä, hoitavat itse asiansa.
Rievuiksi huonot pyyhkeet, ei niitä nyt 1 ihminen tolkuttomasti tarvi. Tokmannilla maksaa pari euroa käsipyyhkeet. Taitaa tytär muistuttaa äitiään ongelmien ratkaisussa.
Terveys ihmisillä on erilainen mutta onko järkeä jossitellla sairaalle ja avuttomalle ihmiselle?
Mietin tuota boomereiden haukkumista ja määritelmiä: ovat harvinaisen itsekkäitä, ahneita ja mitähän vielä? Onko teillä moittijoilla mitään, mihin verrata? Että oliko aiempi polvi jotenkin epäitsekäs? Tai te itse! Tekö ootte vanhoina NIIN uhrautuvia ja anteliaita? Tuskinpa! Kuuluu ihmisyyteen pitää kiinni oikeuksistaan ja olla vähän ahnekin. Meistä jokainen!
Mun vanhemmat yrittävät pakottaa ottaamaan maatila yhteisomitukseen sisarusten kanssa. Ja metsät ja mökit ja kaikki. En ole missään tekemisissä sisarusteni kanssa ja en tule heidän kanssa toimeen. Vanhempani ovat sitkeästi sitä mieltä, että mitään ei sitten saa myydä pois! Riidoiksi menee 100% varmuudella. Tai siis riidoissa ollaan jo nyt.
Edunvalvontavaltuuiksen olen tehnyt jo 6-kympåisenä ja metsätilani on myynnissä, ettei se jää lasten riesaksi. Rahaa lahjoitan heille, niin paljon kuin se on verottomana mahdollista. Kuolinsiivoustakin tehty. Parempaan emme pysty.
N66
Vierailija kirjoitti:
Appiukolla on talobtäysi kaikkea pikkutavaraa eri vuosikymmeniltä, niillä on tunnearvoa. Huonekaluja tms.mitään ei ole siirrelty 20 vuoteen. Kuolemasta ei saa puhua. Mitään ei saa heittää pois. On 91-vuotias, joka on ihan höperö ja ilkeä.
Appiukon asiat ei kuulu sinulle. Eihän sinunkaan asioihin appikset saa puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin vähän ihmettelen miten kahdeksankymppiset ihmiset eivät ole millään tavalla valmistautuneet kuolemaan. Varmaan ajattelevat elävänsä ikuisesti. Ja asiasta ei tietenkään saa puhua sanallakaan, koska kuolemaa ei saa manata paikalle.
Buumereissa on just tätä asennetta, että perikunta hoitakoot inhottavat asiat. Työssäni ja samaten omassa suvussa oon niin nähnyt tämän.
Ennen kuin joku repii pelihousunsa: KAIKKI buumerit EIVÄT OLE tällaisia.
Tämä täällä on just ilkeää. Puhutaan ikäluokasta. Kuulun tähän ikäluokkaan ja sekä minä että tuttavani kaikki teemme jatkuvaa kuolinsiivousta ettei jälkipolville jäisi kamalasti selvitettävää.
Jaa, kyllä mun puolisoni palkka menee hänen omalle tililleen, samoin kuin hänen laskunsa hänen omaan verkkopankkiinsa, eli aika huonosti minä niitä makselisin, jos hän toimintakyvyttömänä sairaalaan joutuisi, esim. onnettomuuden takia. Ja vaikka laskut muuta kautta saisikin, ei pelkkä mun palkkani riittäisi mitenkään kaikkeen.