Lapset isoja, mitä tehdä
Meillä on kolme lasta, nuorin 16v, 2 lapsista jo muuttanut pois kotoa.
Heräsin tuossa eräänä päivänä, ja tajusin puolison olevan täysin vieras ihminen. Olemme suorittaneet elämää lasten takia, ja liittomme on jäänyt taka-alalle.
Pitäisikö vaan pakata kamat ja lähteä? Katkera tunne asua tuntemattoman kanssa saman katon alla. Näinkö tässä yleensä käy?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö voisi tutustua toisiinne uudelleen? Kai teitä alunperin joku asia veti yhteen? Löytyisikö se jälleen?
Nuoruuden ihastus kai. Ruokapöydässäkin olemme hiljaa kun ei ole mitään sanottavaa toiselle. Nukumme eri sängyissä, ja seksiä on ollut viimeksi kymmenisen vuotta sitten.
Kaikki on korjattavissa, jos on tahtoa. Jos seksiä on ollut kymmenen vuotta sitten, on kuin aloittaisi uuden ihmisen kanssa, jos sen saa käyntiin. Suosittelen ensin kokeilemaan voisiko sen oman liiton korjata, uuden ihmisen kanssa on alkuun mukavaa, mutta se on aina eri ihminen mihin on tottunut. Historia, yhteiset tutut ja rutiinit, kaikki menee. Itsellä meni perusluottamus elämään, vaikka itse halusin erota juuri tästä syytä. Tosin minä tein töitä, vuosia että tilanne korjaantuisi, toinen ei tullut vastaan edes senttiä.
Vierailija kirjoitti:
Älä pilaa nuorimman elämää, jos ette saa tilannetta korjattua erotkaa vasta kun nuorimmainenkin on lähtenyt pois kotoa.
Käytännössä olemme jo eronneet, asumme vaan saman katon alla. En usko, että 16-vuotiaan elämä menee pilalle, jos muutamme eri osoitteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voisiko tutustua puolisoon uudestaan? Tehdä mukavia asioita yhdessä.
Ihan ensin voisitte harkita lemmiskelyä noin niin kuin 16-vuoden jälkeen, eiks se juniori ollu 16
Plääh. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettekö voisi tutustua toisiinne uudelleen? Kai teitä alunperin joku asia veti yhteen? Löytyisikö se jälleen?
Nuoruuden ihastus kai. Ruokapöydässäkin olemme hiljaa kun ei ole mitään sanottavaa toiselle. Nukumme eri sängyissä, ja seksiä on ollut viimeksi kymmenisen vuotta sitten.
Kaikki on korjattavissa, jos on tahtoa. Jos seksiä on ollut kymmenen vuotta sitten, on kuin aloittaisi uuden ihmisen kanssa, jos sen saa käyntiin. Suosittelen ensin kokeilemaan voisiko sen oman liiton korjata, uuden ihmisen kanssa on alkuun mukavaa, mutta se on aina eri ihminen mihin on tottunut. Historia, yhteiset tutut ja rutiinit, kaikki menee. Itsellä meni perusluottamus elämään, vaikka itse halusin erota juuri tästä syytä. Tosin minä tein töitä, vuosia että tilanne korjaantuisi, toinen ei tullut vastaan edes senttiä.
Yritin joskus korjata, ei tullut mitään. Kauheasti ei ole yhteisiä rutiineja tai tuttuja vanhoja appivanhempia lukuun ottamatta.
Tyypillinen esimerkki siitä kun kaikki pyörii lasten ympärillä ja lasten ehdoilla. Mitä sen jälkeen kun kaikki ei pyörimään lasten ehdoilla? Aikuisen ei pidä koskaan luopua omasta urastaan ja itsestään vaikka lapsia tulisikin.
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen esimerkki siitä kun kaikki pyörii lasten ympärillä ja lasten ehdoilla. Mitä sen jälkeen kun kaikki ei pyörimään lasten ehdoilla? Aikuisen ei pidä koskaan luopua omasta urastaan ja itsestään vaikka lapsia tulisikin.
No sehän tuntuu olevan palstalla normi. Että älä nyt jotain parisuhdetta tai seksiä vaadi kun sulla on nyt se perhe...
Joo, rakkaita lapsia on ja tuo "puoliso", josta en oikein pidä.
Eikö pariterapiassa yleensä kysytä, että lähtisitkö ks. henkilön kanssa treffeille, jos tutustuisitte vasta nyt? Omalla kohdallani vastaus olisi selkeä "ei".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Ei kai puoliso vieraaksi ole muuttunut, se vain tuntuu siltä. Nyt teillä on uusi elämänvaihe alkamassa. Tehkää yhteisiä suunnitelmia.
Yhteisiä suunnitelmia liittyen mihin? Kämppä on, työpaikka on, unelmia ei.
Yhteisiä suunnitelmia voi tehdä viikonlopun suhteen tai loman suhteen, esimerkiksi. Elämässä on paljon kivaa kun alkaa vain tekemään. Kun nuorin lapsista on jo 16, teillä on suuret vapaudet järjestää itsellenne kaikkea uutta ja kivaa.
Haluaisin käydä jossain, mutta en halua tuota vaimoa mukaan. Viimeiset lomamatkat hän on tehnyt omien kavereidensa kanssa.
Siitä vaan hakemaan uusi puoliso niin jälleen herää ihan täysin vieraan ihmisen vierestä. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Eikö pariterapiassa yleensä kysytä, että lähtisitkö ks. henkilön kanssa treffeille, jos tutustuisitte vasta nyt? Omalla kohdallani vastaus olisi selkeä "ei".
Ei kannata mennä tuntemattomienkaan kanssa treffeille kun niistä voi ilmetä ihan kamalia vikoja. Pahin jos vielä ehtisi rakastumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö pariterapiassa yleensä kysytä, että lähtisitkö ks. henkilön kanssa treffeille, jos tutustuisitte vasta nyt? Omalla kohdallani vastaus olisi selkeä "ei".
Ei kannata mennä tuntemattomienkaan kanssa treffeille kun niistä voi ilmetä ihan kamalia vikoja. Pahin jos vielä ehtisi rakastumaan.
Ei ainakaan nyt deittailu kiinnosta. Oma vapaus kyllä kiinnostaisi, kotona on välillä vaikea hengittää.
Eikö se ole yleistä että jatketaan kämppäkaveruutta tai erotaan. Jotkut harvat saavat suhteen toimimaan ja rakastuvat uudelleen kumppaniin.
Nykyään on hyvin yleistä että ihmisellä on useita avioliittoja tai parisuhteita elämässä kuin yksi pitkä avioliitto. Ja jos sellainen on niin se ei välttämättä ole onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole yleistä että jatketaan kämppäkaveruutta tai erotaan. Jotkut harvat saavat suhteen toimimaan ja rakastuvat uudelleen kumppaniin.
Tiedän, että toimiva parisuhde vaatii työtä ja panostusta. Se lienee myöhäistä kun päällimmäinen tunne puolisoa kohtaan on katkeruus "menetetyistä vuosista".
Vierailija kirjoitti:
Toi on varmasti ihan yleistä.
Surullista se silti on.
T. Ap
Siinäpä se tulikin.Ois pitänyt lähteä jo 9 vuotta sitten.Kauanko meinaat vielä katsella? Vain vaihtamalla paranee .
Me on onneksi älytty pitää huoli parisuhteesta ja vaalia rakkautta. Me tehtiin tyhjänpesän kriisissä iltatähti 😊 ikäeroa sisaruksiin vähän yli ja vähän alle 20 vuotta. Paras päätös ikinä, aivan ihanaa tämä vauva arki taas. Toivottavasti saadaan vielä yksi lapsi.
N42
Tyhjyys on aukko, joka kannattaa täyttää, ettei tule mielenterveysongelmia. Itse taistelen työttömyyden aikaansaaman tyhjyyden kanssa. Aikataulu on yksi hyvä juttu; teillä tietysti illat, kun työelämä ei määrää mitä pitäisi tehdä. Toinen on omasta kunnostaan huolehtiminen. Se auttaa kaikkeen, jopa yöunen laatuun, mikä taas vaikuttaa omaan hyväntuulisuuteen ja sitä kautta puolisoon. Miettisin vain, miten täytän lasten ennen täyttämät tyhjät tunnit omalla kohdallani, ja sitten kosiskelisin kumppaniakin jollekin vaellukselle, mökin ostoon tms. mahd. yhteiseen intohimoon, mukaan.
Älä pilaa nuorimman elämää, jos ette saa tilannetta korjattua erotkaa vasta kun nuorimmainenkin on lähtenyt pois kotoa.