AV:lta tuttu ilmiö: yhteiskuntaluokan merkitystä vähätellään

Vierailija kirjoitti:

Mäkin voin mennä kokoomukseen nostamaan omaa palkkaa ja leikkaamaan muilta 🤣.

Härskiä touhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeisto nousee koska eurooppa on tuhottu kehitysmaista tulleilla.

Duunariluokkainen mielipide joka on syötetty päähäsi rikkaiden taholta, etkä osaa kyseenalaistaa.

Osittain totta, mutta se toinen puoli on oman, omistavamman luokkasi syöttämää pötyä, koska he yrittävät säilyttää oman omaisuutensa arvon tuottamalla maahan väkeä riippumatta siitä, kenen kanssa tulijat kilpailevat resursseista. Tiedätte aivan hyvin, että omiin hommiinne he eivät tule kilpailijoiksi ihan heti, ja kustannukset maksaa julkinen puoli paitsi että omistamaton luokka työttömäksi jäädessään on todellinen maksaja. Aivan samalla tapaa teidän päähänne on syötetty asioita, ettekä osaa kyseenalaistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mäkin voin mennä kokoomukseen nostamaan omaa palkkaa ja leikkaamaan muilta 🤣.

Ja pitää järjestää kavereille niitä projektitöitä ja määrätä niihin valtion rahoja 😂.

Keskinkertaisuuden on vaikea ponnistaa vaikeista oloista, lahjakkaalta se käy liki väkisin, koska hänelle tiedon omaksuminen on niin helppoa ettei tavis voi sitä ymmärtää. Se, että tulee köyhästä perheestä, ei välttämättä tarkoita rikkinäistä kotia, missä tapellaan, ryypätään ja pahoinpidellään lapsia, joka viikonloppu. Sellaisiakin perheitä on, mutta fyysinen ja henkinen pahoinpitely ei ole enää mikään luokka-asia, vaan käytännössä rikos. 

On meillä näitä lääkäri perheitä, missä vanhemmat on töissä usein ja hoidattaa lapsensa muilla. Tiedän lääkäri pariskunnan, jonka lapsi on pilannut päänsä päihteiden käytöllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Olen itse lähtöisin perheestä, jossa rahat olivat tiukilla. Vanhemmat duunareita, vaikka toimistotöitä tekivätkin. Eivät harrastaneet tai ollut yhtään mitään mielenkiinnon kohteita. Itse tienaan hyvin ja työskennellyt himoituissa ammateissa. Omalla jälkikasvulla on kaikkea, mitä minulla ei ollut. Pidän itseni ajan tasalla seuraamalla ajankohtaisia asioita ja minulla on useamp  lehtitilaus. Ainoat podit, mitä kuuntelen käsittelevät historiaa ja kulttuuri . Eli voisi kutsua luokkanousuksi. Mutta en todellakaan koe olevani millään tavalla ulkopuolinen. Esimerkiksi kollegani ovat kaikki korkeakoulutettuja, mutta he ovat ihan tavallisia ja jopa hieman yksinkertaisia ihmisiä. Joillain on ollut perheessä rahaa, joten he ovat taloudellisesti ylempää keskiluokkaa, mutta henkisesti perusmassaa. Ainoa ero heihin on, ett  he ovat lapsena lomailleet muuallaki  kuin Kreetalla ja autot olivat kalliimmat. Mutta mitään sivistyspääomaa heillä ei ole. Osa kollegoistani on hyvän taloudellisen tilanteen takia statussymboleilla pröystäileviä, mutta mitään yläluokkaista heissä ei ole. En ymmärrä, miten kenelläkään olisi vaikeuksia olla näiden keskuudessa. Eri asia on sitten henkisesti jälkeenjääneet herranvihaajat, mutta he harvemmin tekevät taloudellista nousua köyhästä edes keskituloiseksi. 

Sinä taisit olla keskiluokasta kotoisin alunperinkin, vaikkakin köyhemmästä sellaisesta. Oli kuitenkin varaa lomailla ulkomailla ja vanhemmat toimistotöissä. 

Ei meillä ollut varaa lomailla ulkomailla. Ei ollut edes omaa mökkiä. Isällä oli duunarikoulutus, mutta ajan myötä siirtyi lattialta pöydän taakse. Äidillä ei koulutusta laisinkaan, työssä oppi. 

Meillä ei ollut varaa merkkivaatteisiin, emmekä käyneet ravintoloissa. Jos halusi jotain, se piti itse kustantaa kuukausirahoista tai toivoa esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Harrastaa kyllä sai, mutta harrastukset olivat edullisia. 

Minä synnyin työväenluokkaan. Vanhemmilla jäi koulut keskikouluun, työpaikat olivat hankalia pitää ja tulot monesti hyvin epäsäännöllisiä. Oli todella tiukkaa. Ei todellakaan mitään merkkivaatteita, ei edes maksullisia harrastuksia. Luin paljon ja kirjasto on ilmainen. En saanut kuukausirahaa. Ei todellakaan mitään kesämökkejä. Puolisoni syntyi ylempään keskiluokkaan. Rahasta ei todellakaan ollut puutetta. Sitä sekä tienattiin hyvin että oli peritty. Matkailtiin, harrastettiin kalliitakin lajeja, lelut ja vehkeet aina viimeisen päälle. Matkailut olivat kalliita, kokonaisia Euroopan kiertueita, laskettelumatkoja eri kohteisiin. Mutta ero näkyy myös arvoissa. Puolison oletusarvo oli, että menee yliopistoon ja tekee tohtorin tutkintoon asti, kuten tekikin. Minulle kotoa annettiin ohjeeksi olla onnellinen. Menin kuitenkin yliopistoon minäkin sukuni ensimmäisenä. Vanhemmillani ei ollut mitään kykyä neuvoa tai opastaa tai edes toivoa urani suhteen. Näitä arvoeroja tulee edelleen vastaan jatkuvasti. 

Niin puolisosi oli taloudellisesti ylemmästä luokasta ja koulutus on ollut itsestäänselvää. Mutta nyt aikuisina, onko teissä mitään sivistyksellistä eroa? Onko hän paremmin perillä ajankohtaisista asioista, onko hänellä enemmän kulttuuripääomaa ja osaa siteerata kirjailijoita, runoilijoita tai filosofeja? Erottaako hän klassisen musiikin säveltäjiä tai kappaleita, onko nähnyt oopperaa Euroopan kulttuurikaupungeissa? Osaako hän nimetä tämän hetken kuumimpia nimiä taiteessa, ostaako taidetta ja tunteeko taiteen suuret nimet ja osaa nimetä heidän merkittävimmät teoksensa. Miten on historian ja kulttuurihistorian tuntemus? 

Totta kai parempi taloudellinen lähtökohta helpottaa elämää, on saanut kokea enemmän mukavia asioita ja taloudellinen turvallisuus on todennäköisemmin taattu, mutta se ei kerro mitään henkisestä kapasiteetista tai että aikuisena tarvitsisi tuntea alemmuutta, koska toisella on ollut materiaalisesti helpompi elämä ja maisterin paperit, jos henkisesti ei ole kasvattanut pääomaa, vaikka olisi ollut siihen paljon paremmat mahdollisuudet.  

Minulle yläluokka on nimenomaan sivistynyttä yläluokkaa, jossa vaurauden avulla on kasvatettu henkistä pääomaa. Ei vain lasketeltu alpeilla ja nautittu lomilla shampanjaa Rivieralla ja opiskeltu ekonomiksi tai juristiksi.  

Sinällään huvittavaa, kun tuo siteeraaminen esimerkiksi oli nimenomaan kaikkea muuta kuin sivistynyttä useiden niiden filosofien mielestä joita ihmiset siteeraavat. 

-eri 

Mitä tarkoitat? Jos esim keskustelussa heittää sopivan sitaatin jostain teoksesta (eikä tee sitä osoittaakseen olevansa jotain/namedroppaillakseen) niin onhan se sivistystä että spontaanisti pystyy niin tekemään ja jos vastapuoli tunnistaa sitaatin, oikein hyvä ja avaa "repliikkiä" parille tasolle mutta jos ei tunnistakaan ei hän joudu nolatuksi koska sitaatti voisi olla mitä vain, vaikka sanojan oma ajatus joka istuu ko yhteyteen. Olen vähän väsynyt asenteeseen ettei taide, kaikenlainen kulttuuri yms kiinnostaisi oikeasti ketään, ei ainakaan opiskellutta väkeä vaan kaikki on vain pinnallista esittämistä ja ihmiset itsekkäitä, pahantahtoisia, pahanpuhujia jne ja "rahvas" se vain on aitoa ja tottakai jaloa.

Olen eri, mutta kommenttisi ei tainnut mennä ihan putkeen, sillä et näytä edes tietävän, mitä name-dropping tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Olen itse lähtöisin perheestä, jossa rahat olivat tiukilla. Vanhemmat duunareita, vaikka toimistotöitä tekivätkin. Eivät harrastaneet tai ollut yhtään mitään mielenkiinnon kohteita. Itse tienaan hyvin ja työskennellyt himoituissa ammateissa. Omalla jälkikasvulla on kaikkea, mitä minulla ei ollut. Pidän itseni ajan tasalla seuraamalla ajankohtaisia asioita ja minulla on useamp  lehtitilaus. Ainoat podit, mitä kuuntelen käsittelevät historiaa ja kulttuuri . Eli voisi kutsua luokkanousuksi. Mutta en todellakaan koe olevani millään tavalla ulkopuolinen. Esimerkiksi kollegani ovat kaikki korkeakoulutettuja, mutta he ovat ihan tavallisia ja jopa hieman yksinkertaisia ihmisiä. Joillain on ollut perheessä rahaa, joten he ovat taloudellisesti ylempää keskiluokkaa, mutta henkisesti perusmassaa. Ainoa ero heihin on, ett  he ovat lapsena lomailleet muuallaki  kuin Kreetalla ja autot olivat kalliimmat. Mutta mitään sivistyspääomaa heillä ei ole. Osa kollegoistani on hyvän taloudellisen tilanteen takia statussymboleilla pröystäileviä, mutta mitään yläluokkaista heissä ei ole. En ymmärrä, miten kenelläkään olisi vaikeuksia olla näiden keskuudessa. Eri asia on sitten henkisesti jälkeenjääneet herranvihaajat, mutta he harvemmin tekevät taloudellista nousua köyhästä edes keskituloiseksi. 

Millä.alalla olet? Ekonomisti? 

Tällä hetkellä kansainvälisessä kuluttajatuoteyhtiössä. Työskennellyt mm. markkinointi- ja myyntiorganisaatioissa, mutta kollegoiksi luen myös talouden, logistiikan ja muiden funktioiden ihmiset,joiden kanssa työskentelen tiiviisti. Ja kaikki junioreista johtoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskuntaluokan merkitys taitaa olla subjektiivinen kokemus, yhteiskuntaluokan merkitys on aina sidoksissa myös aikaan ja vallitseviin olosuhteisiin. Yhteiskuntaluokkaa ei koskaan voi määritellä ihan yksiselitteisesti tai yksittäisten asioiden perusteella, jos nyt halutaan yrittää jotain yhteiskuntaluokkaa määritellä. Itsekään en koe yhteiskuntaluokkaa niin merkitseväksi, mutta olenkin elänyt lapsuuteni aika keskiluokkaisessa perheessä. Varmasti kokemuksesi voisi olla toisessa perheessä ihan toisenlainen.

Jos olet keskiluokkaa ja elät keskiluokkaisessa ympäristössä, ei se luokka ole niin merkittävää. Mutta jos sinut heitettäisiin yhtäkkiä työväenluokkaiseen ympäristöön, huomaisit, että kaikki eivät elä samalla tavoin ja ajattele samalla lailla. 

Ei Suomessa ole mitään keskiluokkaisia tai työväenluokkaisia tapoja. Kaikki ovat samanlaisia duunareita, ja jokainen ajattelee ja toimii yksilöllisesti. Jos sinusta tuntuu siltä, että kasvatuksessasi on puutteita, niin lue paljon proosaa ja osta vaikka Käytöksen Kultainen Kirja.

Ruotsista löytyy kuninkaallisten lisäksi joitakin vanhoja aatelissukuja, jotka asuvat linnoissa ja syövät Itä-Intian Kompanian posliineista, mutta ei sielläkää luokajakoa normaalisti huomaa. Kunnon luokkajaon löydät Englannista. Siellä se näkyy ja kuuluu. Yhteiskuntaluokan erottaa yleensä heti, kun ihminen sanoo jotain.

Ei Suomessakaan tarvitse mitään erityisen herkkää sävelkorvaa tai huippuunsa korjattua näköä erottaakseen luokkia karkeasti toisistaan. Suomessa pukeutuminen voi pettää laajalle levinneen Crocks - verkkarit - Uuno Turhapurolook yhdistelmien takia. Toiseen suuntaan pukeutuminen paljastuu paremmin vaateiden laadusta ja ennen kaikkea siitä, miten ne kannetaan. Puheen kanssa on toisin.

Vierailija kirjoitti:

On meillä näitä lääkäri perheitä, missä vanhemmat on töissä usein ja hoidattaa lapsensa muilla. Tiedän lääkäri pariskunnan, jonka lapsi on pilannut päänsä päihteiden käytöllä.

Kyllähän rikkaatkin osaavat tuhota lapsensa. Esimerkiksi Elon Musk sai sairaan kasvatuksen ja on nyt rikkinäinen kuori.

Lääkäri äiti töissä keräämässä rahaa ja omaisuutta ja onneton lapsi vetää huumeita sillä aikaa. Enää ei siitä lääkärin lapsen päästä kunnollista saakaan, päihteillä pilattu.

Rikkaiden lapsilla nimen omaan on rahaa huumeisiin ainakin meidän kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Tekoälyn vastaukset pitää kuitenkin aina tarkistaa, koska siellä voi olla aivan puuta heinää. Myös kirjanpitäjän asioissa tai ainakin itse huomasin massiivisen virheen, vaikka en edes ole kirjanpitäjä, kun kerran kysyin yhtä asiaa.

 

Tekoäly on kuin kehittyneempi googlaus. Siihenkin tarvitaan tietoa ja ammattitaitoa seuloa luotettavat lähteet ja lisäksi ohjaus, kritiikki, jotta vastaukset ja työn jälki on riittävää. Mutta on todella hyvä työkalu asiantuntijalle kyllä.

Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa, ja voisin vielä lisätä, että nämä palstailijat, jotka kopioivat tänne tekoäly-chatin antamia hölmöjä vastauksia, eivät ole koskaan edes nähneet oikeaa tekoälyä, sillä ne ovat kaikki maksullisia palveluita.

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko muka yllätyksenä? Työläisillä ei ole asiaa "oikeisiin piireihin" vaikka yliopistot ja muut käyty. Yksi syy siihen miksi Kiina ja Yhdysvallat menestyy siinä missä Eurooppa junnaa paikallaan. 

 

Kiinassa ja Yhdysvalloissa ainoastaan sillä on väliä saako henkilö tuloksia aikaan. 

Tuo on sielläkin uskonto ja teoriaa. Käytäntö ei täysin tue väittämää, tuloksia kun on niin monenlaisia. Paremmin amerikkalaisissa firmoissa meritokratia silti toimii kuin suomalaisissa.

Satamassa on näitä alihankintayrityksiä, missä on työvoimaa muualta tuotu pienemmillä palkoilla. Ei voi satamien johtajia arvostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta se on selvää alemmuudentuntoa, kun vaikkapa filosofiasta, taiteesta tai jostain muusta älyllisemmästä asiasta keskustelu leimataan name droppingiksi. Se voi kuitenkin olla aivan tavanomaista kahvipöytäkeskustelua siinä missä jossain toisessa perheessä keskustellaan hiihtokeleistä tai jostain muusta heille ominaisesta asiasta. 

 

Omassa suvussani on paljon tutkijoita ja voimme hyvin keskustella Heideggeristä. Emme kuitenkaan pidä ketään sen ihmeempänä, jos hän ei pysty siihen keskusteluun osallistumaan, koska kyse kuitenkin on myös ammattislangista ja nippeleistä, joista kovin moni sivistynytkään ihminen itsestäänselvästi tietäisi. Myös lääketieteen tutkimukseen liittyvät keskustelun aiheet voivat mennä pahasti ohi osalta seurueelta, mutta ei se haittaa. Eivät perheet ja suvut yleensä muistakaan asioista keskustele tahallaan niin että joku tai jotkut kokisivat ulkopuolisuutta, vaan mielestäni se on normaalia keskustelun lainehtimista. En minäkään osallistuisi tai ymmärtäisi, jos joku alkaisi vertailla urheilusuoritustensa tuloksia.

Kaikista filosofeista valitsette keskustelunaiheeksi n@tsin, ja suljette osan seurueesta keskustelun ulkopuolelle. Tällaista käytöstä pidetään minun tuttavapiirissäni erittäin sivistymättömänä, oli sitten kysymys duunarista, johtajasta, työttömästä tai proffasta.

Mielestäni David Humen ajatukset ovat tällä hetkellä varsin ajankohtaisia, vaikken olekaan humanisti. Hänen sanansa pätevät edelleen kautta koko maailman.

"Nothing appears more surprising to those, who consider human affairs with a philosophical eye, than the easiness with which the many are governed by the few; and the implicit submission, with which men resign their own sentiments and passions to those of their rulers... as Force is always on the side of the governed, the governors have nothing to support them but opinion." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekoälyn vastaukset pitää kuitenkin aina tarkistaa, koska siellä voi olla aivan puuta heinää. Myös kirjanpitäjän asioissa tai ainakin itse huomasin massiivisen virheen, vaikka en edes ole kirjanpitäjä, kun kerran kysyin yhtä asiaa.

 

Tekoäly on kuin kehittyneempi googlaus. Siihenkin tarvitaan tietoa ja ammattitaitoa seuloa luotettavat lähteet ja lisäksi ohjaus, kritiikki, jotta vastaukset ja työn jälki on riittävää. Mutta on todella hyvä työkalu asiantuntijalle kyllä.

Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa, ja voisin vielä lisätä, että nämä palstailijat, jotka kopioivat tänne tekoäly-chatin antamia hölmöjä vastauksia, eivät ole koskaan edes nähneet oikeaa tekoälyä, sillä ne ovat kaikki maksullisia palveluita.

Microsoft on tekemässä tekoäly ohjelmaa kirjanpitoon. Valmistuu puolentoista vuoden sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän luokkajako on totta ja se vaikuttaa. Esimerkiksi ammatillinen asema on vahvasti periytyvä Suomessa. Duunareiden lapset opiskelevat todennäköisemmin duunariammattiin, kuin ylemmäs. 

Suomessa on kuitenkin sellainen kiva juttu, että henkilökohtaisella rohkeudella ja sisulla, pystyy ihan oikeasti nousemaan vanhempien luokan yläpuolelle, ihan huipulle asti. Ja kun on päässyt kiipeämään, kukaan ei enää ole kiinnostunut taustasta. Oman pään sisällä se kyllä voi tuntua, että ei kuulu joukkoon ja huijarisyndrooma vaivaa, mutta kukaan toinen ei varsinaisesti ole kiinnostunut siitä, millä tavalla vanhempasi hankkivat elantonsa.

Onpa oudosti sanottu, että "pystyy nousemaan vanhempien luokan yläpuolelle" ja opiskella "ylemmäs" ihan kuin sillä olisi jotain käytännön merkitystä nykymaailmassa. Alentuvan kuuloista. Nykyään duunari voi ansaita kaksi kertaa enemmän kuin tohtori ja myös vapaa-ajallaan ja aikuisrna voi sivistää itseään ja syventää osaamistaan. 

 

Mitä sitten jos koulutus periytyy? Ihan luonnollista. Kunhan jokainen saa kuitenkin lopulta itse valita mitä alkaa tekemään. 

 

t. maisteri

Osaathan sinä itsekin lukea, että kyseessä on uusiohesaa, joka heti aiheuttaa automaattiluokituksen. Kuuluisit itse samaan luokkaan jos kirjoittaisit "mitä alkaa tehdä", jota maisterit eivät tee.

Vierailija kirjoitti:

Sama. Kielivalinnoista tunnistaa työväenluokkaisen. Kun puhutaan patsastelusta, pönötyksestä, olevinaan olemisesta jotenkin parempi jne voidaan todeta, että äänessä on työväenluokkainen ihminen. 

Höpö, höpö. Täällä ja vapaassa keskustelussa kyseisiä sanoja voidaan käyttää tehokeinoina ja tekstin/puheen elävöittäjinä. Siinä olet oikeassa, että virallisemmissa yhteyksissä ja työasioissa käytettäviksi kyseiset sanat eivät sovi, mutta fiksu ihminen tietää, millaista kieltä missäkin tilanteessa voi käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen matalasti koulutettu ja sairas. Ehkä lapsuuden perheeni oli keskiluokkaa. Itse en koskaan sinne päässyt kapuamaan, eikä opiskeluun kannustettu. Working class hero is something to be kuvasi hyvin vanhempien asennetta. Lapseni opiskelevat yliopistossa, mutta ei ole helppoa, kun ei ole minkäänlaista taustaa korkeakouluista kenelläkään suvussa. Kaikki käsitteetkin ovat vieraita. Tytärtä huvitti, kun koulussa puhutaan syrjäytymisestä ja esimerkiksi huostaanotostatai sijoituksista ikään kuin marginaali-ilmiöinä, vaikka ne koskettavat häntä henkilökohtaisesti tai ainakin montaa sukulaista ja tuttua. 

Hän on asian ytimessä. Näitä järjestelmiä luovat ihmiset, joiden mielestä kaikki ne asiat tapahtuvat muille ihmisille jossain kaukana. Ja ne muut ihmiset ovat sen ansainneet, koska jotenkin he nyt vain ovat kaiken päälleen satavan ansainneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Olen itse lähtöisin perheestä, jossa rahat olivat tiukilla. Vanhemmat duunareita, vaikka toimistotöitä tekivätkin. Eivät harrastaneet tai ollut yhtään mitään mielenkiinnon kohteita. Itse tienaan hyvin ja työskennellyt himoituissa ammateissa. Omalla jälkikasvulla on kaikkea, mitä minulla ei ollut. Pidän itseni ajan tasalla seuraamalla ajankohtaisia asioita ja minulla on useamp  lehtitilaus. Ainoat podit, mitä kuuntelen käsittelevät historiaa ja kulttuuri . Eli voisi kutsua luokkanousuksi. Mutta en todellakaan koe olevani millään tavalla ulkopuolinen. Esimerkiksi kollegani ovat kaikki korkeakoulutettuja, mutta he ovat ihan tavallisia ja jopa hieman yksinkertaisia ihmisiä. Joillain on ollut perheessä rahaa, joten he ovat taloudellisesti ylempää keskiluokkaa, mutta henkisesti perusmassaa. Ainoa ero heihin on, ett  he ovat lapsena lomailleet muuallaki  kuin Kreetalla ja autot olivat kalliimmat. Mutta mitään sivistyspääomaa heillä ei ole. Osa kollegoistani on hyvän taloudellisen tilanteen takia statussymboleilla pröystäileviä, mutta mitään yläluokkaista heissä ei ole. En ymmärrä, miten kenelläkään olisi vaikeuksia olla näiden keskuudessa. Eri asia on sitten henkisesti jälkeenjääneet herranvihaajat, mutta he harvemmin tekevät taloudellista nousua köyhästä edes keskituloiseksi. 

Sinä taisit olla keskiluokasta kotoisin alunperinkin, vaikkakin köyhemmästä sellaisesta. Oli kuitenkin varaa lomailla ulkomailla ja vanhemmat toimistotöissä. 

Ei meillä ollut varaa lomailla ulkomailla. Ei ollut edes omaa mökkiä. Isällä oli duunarikoulutus, mutta ajan myötä siirtyi lattialta pöydän taakse. Äidillä ei koulutusta laisinkaan, työssä oppi. 

Meillä ei ollut varaa merkkivaatteisiin, emmekä käyneet ravintoloissa. Jos halusi jotain, se piti itse kustantaa kuukausirahoista tai toivoa esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Harrastaa kyllä sai, mutta harrastukset olivat edullisia. 

Minä synnyin työväenluokkaan. Vanhemmilla jäi koulut keskikouluun, työpaikat olivat hankalia pitää ja tulot monesti hyvin epäsäännöllisiä. Oli todella tiukkaa. Ei todellakaan mitään merkkivaatteita, ei edes maksullisia harrastuksia. Luin paljon ja kirjasto on ilmainen. En saanut kuukausirahaa. Ei todellakaan mitään kesämökkejä. Puolisoni syntyi ylempään keskiluokkaan. Rahasta ei todellakaan ollut puutetta. Sitä sekä tienattiin hyvin että oli peritty. Matkailtiin, harrastettiin kalliitakin lajeja, lelut ja vehkeet aina viimeisen päälle. Matkailut olivat kalliita, kokonaisia Euroopan kiertueita, laskettelumatkoja eri kohteisiin. Mutta ero näkyy myös arvoissa. Puolison oletusarvo oli, että menee yliopistoon ja tekee tohtorin tutkintoon asti, kuten tekikin. Minulle kotoa annettiin ohjeeksi olla onnellinen. Menin kuitenkin yliopistoon minäkin sukuni ensimmäisenä. Vanhemmillani ei ollut mitään kykyä neuvoa tai opastaa tai edes toivoa urani suhteen. Näitä arvoeroja tulee edelleen vastaan jatkuvasti. 

Niin puolisosi oli taloudellisesti ylemmästä luokasta ja koulutus on ollut itsestäänselvää. Mutta nyt aikuisina, onko teissä mitään sivistyksellistä eroa? Onko hän paremmin perillä ajankohtaisista asioista, onko hänellä enemmän kulttuuripääomaa ja osaa siteerata kirjailijoita, runoilijoita tai filosofeja? Erottaako hän klassisen musiikin säveltäjiä tai kappaleita, onko nähnyt oopperaa Euroopan kulttuurikaupungeissa? Osaako hän nimetä tämän hetken kuumimpia nimiä taiteessa, ostaako taidetta ja tunteeko taiteen suuret nimet ja osaa nimetä heidän merkittävimmät teoksensa. Miten on historian ja kulttuurihistorian tuntemus? 

Totta kai parempi taloudellinen lähtökohta helpottaa elämää, on saanut kokea enemmän mukavia asioita ja taloudellinen turvallisuus on todennäköisemmin taattu, mutta se ei kerro mitään henkisestä kapasiteetista tai että aikuisena tarvitsisi tuntea alemmuutta, koska toisella on ollut materiaalisesti helpompi elämä ja maisterin paperit, jos henkisesti ei ole kasvattanut pääomaa, vaikka olisi ollut siihen paljon paremmat mahdollisuudet.  

Minulle yläluokka on nimenomaan sivistynyttä yläluokkaa, jossa vaurauden avulla on kasvatettu henkistä pääomaa. Ei vain lasketeltu alpeilla ja nautittu lomilla shampanjaa Rivieralla ja opiskeltu ekonomiksi tai juristiksi.  

Sinällään huvittavaa, kun tuo siteeraaminen esimerkiksi oli nimenomaan kaikkea muuta kuin sivistynyttä useiden niiden filosofien mielestä joita ihmiset siteeraavat. 

-eri 

Mitä tarkoitat? Jos esim keskustelussa heittää sopivan sitaatin jostain teoksesta (eikä tee sitä osoittaakseen olevansa jotain/namedroppaillakseen) niin onhan se sivistystä että spontaanisti pystyy niin tekemään ja jos vastapuoli tunnistaa sitaatin, oikein hyvä ja avaa "repliikkiä" parille tasolle mutta jos ei tunnistakaan ei hän joudu nolatuksi koska sitaatti voisi olla mitä vain, vaikka sanojan oma ajatus joka istuu ko yhteyteen. Olen vähän väsynyt asenteeseen ettei taide, kaikenlainen kulttuuri yms kiinnostaisi oikeasti ketään, ei ainakaan opiskellutta väkeä vaan kaikki on vain pinnallista esittämistä ja ihmiset itsekkäitä, pahantahtoisia, pahanpuhujia jne ja "rahvas" se vain on aitoa ja tottakai jaloa.

Olen eri, mutta kommenttisi ei tainnut mennä ihan putkeen, sillä et näytä edes tietävän, mitä name-dropping tarkoittaa.

Sekin on melko oireellista, ettei kykene ilmaisemaan itseään äidinkielellään.