AV:lta tuttu ilmiö: yhteiskuntaluokan merkitystä vähätellään

Yhdellä rikkaalla yrittäjällä on töissä kiinalaisia 6 euroa/tunti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkän amistutkinnon suorittaneet on alaluokkaa.

Jos luokkaeroja olisi, sinulla saattaisi olla suuria haasteita ymmärtää amiksen puheenpartta, kun hän kay kotonasi huoltokäynnillä. 

Minä teen itse rempat. En soita mitään kalliita huoltomiehiä.

Tee-se-itse harrastelu on myös Suomessa hyvin yleistä ja varsinkin miehillä kaikenlainen harrastelu ja rakentelu, vaikka olisi kuinka siniveriset juuret. Toisaalla sitten metsästetään kettuja punaisissa.

Noi on jonkun homon jorinoita joka lumipalloja hakee syitä omalle härölleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon silti, että yhteiskuntaluokkia ei Suomessa ole. Jokaisella duunariperheen lapsella on mahdollisuus hakea yliopistoon. Siihen vaikuttaa yleensä vanhempien esimerkki, tuki ja kannustus. Yhteiskuntaluokka on ihan muuta kuin ammatti tai palkka. 

Mihinhän sosioekonomiseen lokeroon olet itse syntynyt? Jos on keskiluokkaisesta perheestä, tuo on varmaankin toden tuntuinen asia. Kun syntyy oikeasti sinne pahnan pohjille, perheeseen, jossa ei edes käydä töissä, jossa on alkoholismia, väkivaltaa ja käytännössä on suljettu ulos kaikesta normaalista elämästä rahan puutteen vuoksi, tilanne ei näytä yhtään tuolta. Se suurin loikka täytyy tehdä siitä mutakuopasta keskiluokkaan, sen jälkeen voi tehdä mitä vaan. Keskiluokasta pääsee vaikka presidentiksi, mutta tiedostakaa, että kaikkien ei ole helppo päästä keskiluokkaan.

Ei se aina ole helppoa duunariluokastakaan, vaikka vanhemmat kävisivät töissä. Huomasin nuorena opiskelijana, että jotkut duunarivanhemmat uskoivat lahjakkuuden tarkoittavan sitä, että pystyy suorittamaan tutkinnot ilman kunnollista lukemista ja opiskelua. Oma äitini puolestaan painotti että lukeminen ja opiskelu ovat työtä.

Mutta nykyään on toinen juttu sitten se, että opiskelu ja tutkinnot eivät enää ole mikään tae siitä, että pääsee töihin.

Vierailija kirjoitti:

Jaha, sieltä se luokkasota taas putkahti.

Kyllä oli raikas ja uusi ajatuksellinen tuulahdus, aivan kuin suoraan DDR:n kuulantyöntäjänaisten pyykkikassista.

Eli vain toiset saavat ahnehtia mammonaa toisten tekemällä työllä. Mieti mitä Ranskassa tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän luokkajako on totta ja se vaikuttaa. Esimerkiksi ammatillinen asema on vahvasti periytyvä Suomessa. Duunareiden lapset opiskelevat todennäköisemmin duunariammattiin, kuin ylemmäs. 

Suomessa on kuitenkin sellainen kiva juttu, että henkilökohtaisella rohkeudella ja sisulla, pystyy ihan oikeasti nousemaan vanhempien luokan yläpuolelle, ihan huipulle asti. Ja kun on päässyt kiipeämään, kukaan ei enää ole kiinnostunut taustasta. Oman pään sisällä se kyllä voi tuntua, että ei kuulu joukkoon ja huijarisyndrooma vaivaa, mutta kukaan toinen ei varsinaisesti ole kiinnostunut siitä, millä tavalla vanhempasi hankkivat elantonsa.

Onpa oudosti sanottu, että "pystyy nousemaan vanhempien luokan yläpuolelle" ja opiskella "ylemmäs" ihan kuin sillä olisi jotain käytännön merkitystä nykymaailmassa. Alentuvan kuuloista. Nykyään duunari voi ansaita kaksi kertaa enemmän kuin tohtori ja myös vapaa-ajallaan ja aikuisrna voi sivistää itseään ja syventää osaamistaan. 

Mitä sitten jos koulutus periytyy? Ihan luonnollista. Kunhan jokainen saa kuitenkin lopulta itse valita mitä alkaa tekemään. 

t. maisteri

Yhdessä ravintolassa ei ole järjestetty työterveyshuoltoa. Työntekijät on muualta. Omistaja kyllä matkustelee perheensä kanssa ja hieno kämppä, mutta en arvosta, koska ei noudata Suomen työlainsäädäntöä.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä ravintolassa ei ole järjestetty työterveyshuoltoa. Työntekijät on muualta. Omistaja kyllä matkustelee perheensä kanssa ja hieno kämppä, mutta en arvosta, koska ei noudata Suomen työlainsäädäntöä.

Täysi k-pää siis tuo ravintolan omistaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha, sieltä se luokkasota taas putkahti.

Kyllä oli raikas ja uusi ajatuksellinen tuulahdus, aivan kuin suoraan DDR:n kuulantyöntäjänaisten pyykkikassista.

Niinpä. Tottakai yhteiskuntaluokkia on olemassa ja tulee aina olemaankin. Tottakai luokka vaikuttaa elämänvalintoihin.

 

Sorrosta siinä ei kuitenkaan ole kyse tai mistään muustakaan epistä jutusta. Vaan ihan siitä, että fiksut ihmiset opettaa fiksut lapsensa tekemään fiksuja valintoja siinä missä heikompi aines ei opeta jälkikasvulleen mitään. Simsalabim, luokkayhteiskunta on syntynyt.

 

Älykkyys, impulssikontrolli jne periytyy hyvin vahvasti ja ne sitä elämässä pärjäämistä eniten määrittää. 

 

Toisin sanoen, tutkijan havainto oli oikea mutta johtopäätökset vääriä. Mitäpä muuta voisi odottakaan intersektionalismin mädättämältä?

 

Ihmiset ei ole uhreja, ja aikuisten ihmisten näkeminen uhreina on törkeintä niiden alistamista. Siinä niin kivasti nivusissa kutkuttaa kun saa asettaa itsensä muiden yläpuolelle latelemalla uhrihierarkioita. 

Jos menee suhteilla isän työpaikkaan töihin niin ei ole mikään etevä lapsi vaan surkimus.

Ei välttämättä, jos muitakin ottajia olisi ja pärjää hyvin. On täysin mahdollista, että oma jälkikasvu on isän mielestä paras saatavilla oleva työvoima.

Ei sellaista ihmistä arvosteta, joka korottaa omaa palkkaa, mutta vie muilta.

Suomessa ei ole varsinaisesti mitään luokka jakoa joka periytyy.

Suomessa on jokaisella mahdollisuus  kouluttautua akateemiseen hyvän elintason tuottavaan ammattiin.

Enemmän on ehkäpä henkinen jakautuminen oikeistoon ja vasemmistoon.

Oikeistossa keskitytään parantamaan omia olosuhteita.

Vasemmisto (punakapinainen) rypee itsesäälissä eikä yritä parantaa omia olojaan vaan pyrkii ettei muilla vaan menisi paremmin.

T. Köyhän (valkoinen) maatalon yksinhuoltajan poika joka nykyään DI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha, sieltä se luokkasota taas putkahti.

Kyllä oli raikas ja uusi ajatuksellinen tuulahdus, aivan kuin suoraan DDR:n kuulantyöntäjänaisten pyykkikassista.

Niinpä. Tottakai yhteiskuntaluokkia on olemassa ja tulee aina olemaankin. Tottakai luokka vaikuttaa elämänvalintoihin.

 

Sorrosta siinä ei kuitenkaan ole kyse tai mistään muustakaan epistä jutusta. Vaan ihan siitä, että fiksut ihmiset opettaa fiksut lapsensa tekemään fiksuja valintoja siinä missä heikompi aines ei opeta jälkikasvulleen mitään. Simsalabim, luokkayhteiskunta on syntynyt.

 

Älykkyys, impulssikontrolli jne periytyy hyvin vahvasti ja ne sitä elämässä pärjäämistä eniten määrittää. 

 

Toisin sanoen, tutkijan havainto oli oikea mutta johtopäätökset vääriä. Mitäpä muuta voisi odottakaan intersektionalismin mädättämältä?

 

Ihmiset ei ole uhreja, ja aikuisten ihmisten näkeminen uhreina on törkeintä niiden alistamista. Siinä niin kivasti nivusissa kutkuttaa kun saa asettaa itsensä muiden yläpuolelle latelemalla uhrihierarkioita. 

Jos menee suhteilla isän työpaikkaan töihin niin ei ole mikään etevä lapsi vaan surkimus.

Ei välttämättä, jos muitakin ottajia olisi ja pärjää hyvin. On täysin mahdollista, että oma jälkikasvu on isän mielestä paras saatavilla oleva työvoima.

Ei niitä muualle oteta, sitä varten ne on isin firmassa töissä tai samassa valtion työpaikassa isin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut koko ketjua, mutta se on selvää alemmuudentuntoa, kun vaikkapa filosofiasta, taiteesta tai jostain muusta älyllisemmästä asiasta keskustelu leimataan name droppingiksi. Se voi kuitenkin olla aivan tavanomaista kahvipöytäkeskustelua siinä missä jossain toisessa perheessä keskustellaan hiihtokeleistä tai jostain muusta heille ominaisesta asiasta. 

 

Omassa suvussani on paljon tutkijoita ja voimme hyvin keskustella Heideggeristä. Emme kuitenkaan pidä ketään sen ihmeempänä, jos hän ei pysty siihen keskusteluun osallistumaan, koska kyse kuitenkin on myös ammattislangista ja nippeleistä, joista kovin moni sivistynytkään ihminen itsestäänselvästi tietäisi. Myös lääketieteen tutkimukseen liittyvät keskustelun aiheet voivat mennä pahasti ohi osalta seurueelta, mutta ei se haittaa. Eivät perheet ja suvut yleensä muistakaan asioista keskustele tahallaan niin että joku tai jotkut kokisivat ulkopuolisuutta, vaan mielestäni se on normaalia keskustelun lainehtimista. En minäkään osallistuisi tai ymmärtäisi, jos joku alkaisi vertailla urheilusuoritustensa tuloksia.

Kaikista filosofeista valitsette keskustelunaiheeksi n@tsin, ja suljette osan seurueesta keskustelun ulkopuolelle. Tällaista käytöstä pidetään minun tuttavapiirissäni erittäin sivistymättömänä, oli sitten kysymys duunarista, johtajasta, työttömästä tai proffasta.

Vierailija kirjoitti:

Valtion hallinnosta leikataan taas ensi vuonna 60 miljoonaa. Eli lähtee virastoista taas työpaikkoja.

Suunta on hyvä, mutta etanavauhtia edetään.

Vierailija kirjoitti:

Pystyykö oman yhteiskuntaluokan selvittämään jotenkin?

Niin se on sellainen asia mihin ihmiset identifioituvat. Yleensä ihmiset tietävät ovatko duunareita vai ylempää keskiluokkaa esim. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole varsinaisesti mitään luokka jakoa joka periytyy.

Suomessa on jokaisella mahdollisuus  kouluttautua akateemiseen hyvän elintason tuottavaan ammattiin.

Enemmän on ehkäpä henkinen jakautuminen oikeistoon ja vasemmistoon.

Oikeistossa keskitytään parantamaan omia olosuhteita.

Vasemmisto (punakapinainen) rypee itsesäälissä eikä yritä parantaa omia olojaan vaan pyrkii ettei muilla vaan menisi paremmin.

T. Köyhän (valkoinen) maatalon yksinhuoltajan poika joka nykyään DI

Oikeisto ottaa omia lapsia suhteilla töihin ja leikkaa muilta. Heistä ei positiivisesti ajatella.

Oikeistolaisia pidetään ahneina ja vähän törkeinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Yläluokka asuu omakotitaloissa ja alaluokka kerrostaloissa.

Omakotitaloni on linnani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskuntaluokan merkitys taitaa olla subjektiivinen kokemus, yhteiskuntaluokan merkitys on aina sidoksissa myös aikaan ja vallitseviin olosuhteisiin. Yhteiskuntaluokkaa ei koskaan voi määritellä ihan yksiselitteisesti tai yksittäisten asioiden perusteella, jos nyt halutaan yrittää jotain yhteiskuntaluokkaa määritellä. Itsekään en koe yhteiskuntaluokkaa niin merkitseväksi, mutta olenkin elänyt lapsuuteni aika keskiluokkaisessa perheessä. Varmasti kokemuksesi voisi olla toisessa perheessä ihan toisenlainen.

Jos olet keskiluokkaa ja elät keskiluokkaisessa ympäristössä, ei se luokka ole niin merkittävää. Mutta jos sinut heitettäisiin yhtäkkiä työväenluokkaiseen ympäristöön, huomaisit, että kaikki eivät elä samalla tavoin ja ajattele samalla lailla. 

Minä en ymmärrä tätä työväenluokka ja keskiluokka jaottelua, siilä molemmissa luokissa ollaan kuitenkin enimmäkseen työtä tekeviä palkannauttijoita. Ei tänä päivänä ole enää mitään tarvetta lajitella sitä minkä lajin "duunareita" olemme, muilla elämän arvoilla pitäisi olla enemmän merkitystä.

Siinähän sinä osut ihan ytimeen, kun ne elämän arvot juuri eroavat. Sen huomaa jo ihan tavallisessa keskustelussa. 

En minä ainakaan ole huomannut huomannut merkittävissä arvoissa mitään eroa omassa lähi- ja tuttavapiirissä oli sitten kysymys insinööristä tai hitsarista, laitosapulaisesta tai kirjanpitäjästä jne. 

Olen eri, mutta kuvitelma siitä, että kaikki ovat samanlaisia, johtuu siitä että elät tiukasti omassa kuplassasi. Suurin osa suomalaisista elää alemman tai ylemmän keskiluokan elämää, ensinmainitussa on tausta työväessä, jälkimmäisessä sukutausta on korkeakoulutettuja. 

 

Olen näissä keskusteluissa oppinut, että Suomessa todella on luokkaeroja. Se näkyy kerta toisensa jälkeen ja tässäkin keskustelussa esim. siinä, että työväen perhetaustan omaavat usein (ei aina) korostavat palkkaa ja vakaata toimeentuloa (näin siis, vaikka olisikin itse akateeminen). Akateeminen ura vaikkapa insinöörinä on arvostettu, koska se tuo rahaa. Akateeminen perhetausta, jossa hyvä toimeentulo ja ammatti on ollut itsestäänselvä asia jo monessa sukupolvessa, voidaan suhtautua hyvään elintasoon itsestäänselvyytenä, jota ei tarvitse mainita eikä ajatella. Ammatti valitaan kiinnostuksen mukaan eikä palkkaa ajatella. Tunnistan itsessäni tämän, en ole koskaan ollut tippaakaan kiinnostunut rahasta, vaan suhtautuminen on huoletonta: "ei huolta, asiat kyllä järjestyvät". Kuten ovatkin järjestyneet. Tuollaiset pienet asiat kertovat todella paljon perhetaustasta, joka pitkälti koostuu luokasta - ei vain ammatista ja tulotasosta, vaan suvun historiasta, elämäntavasta ja arvoista. Eroja huomaa vasta sitten, jos joutuu elämässään tekemisiin aivan toisenlaisista taustoista olevien ihmisten kanssa.

Ei se ihan noinkaan mene. Kaikki, jotka ovat perineet merkittävän omaisuuden, pitävät kunnia-asianaan, että jättävät omille perillisilleen enemmän.

Mäkin voin mennä kokoomukseen nostamaan omaa palkkaa ja leikkaamaan muilta 🤣.