AV:lta tuttu ilmiö: yhteiskuntaluokan merkitystä vähätellään

Stereotyyppinen ihminen odottaa kaikilta stereotyyppistä käytöstä ja toisaalta uniikki lumihiutale olettaa  tai toivoo ihmispopulaation olevan omaperäisempi kuin se todellisuudessa on. Ns. sivistyneistö kun lähes aina siteeraa toisten sanoja vailla varsinaisia omia ajatuksia. Onhan se edistystä siihen nähden ettei ajattelu kiinnosta lainkaan, mutta silti rankasti yliarvostettua.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ei takaa työpaikkaa nykypäivänä. Suomessa on 57000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työttömänä.

Lukemassa lienee korkeasaari mukana? Akateemisia ei varmasti ole noin montaa työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ei takaa työpaikkaa nykypäivänä. Suomessa on 57000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työttömänä.

Lukemassa lienee korkeasaari mukana? Akateemisia ei varmasti ole noin montaa työttömänä.

On, akateemisia just onkin työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin se menee, että pitää opiskella sosiologiaan todella pitkään, ennen kuin pääsee selville suomalaisista yhteiskuntaluokista. Siihen ei riitä 140 viikkoa yhteiskuntatieteellisessä, josta vain 35 ov oli sosiologiaa sivuaineena. 

Sosioekonominen asema on se, jota Suomessa voidaan käyttää, koska kansalaisia ei voi lajitella yksiselitteisesti eri luokkiin niin kuin eräissä maissa ammatin, koulutuksen, syntyperän, harrastusten ym. perusteella. 

Koulutus periytyy ehkä enemmän nyt kuin aikanaan peruskoulun alkuaikoina viime vuosisadan lopulla. Silloin vanhemmat kannustivat lapsiaan kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle, koska heillä itsellään ei ollut aikanaan mahdollisuutta opiskella kykyjensä ja halujensa mukaan. Nyt tälläkin palstalla tunnutaan pitävän kamalana häpeänä, jos lapset eivät mene lukioon. Todellisuudessa työpaikan saanut ammattiasentaja on kolmekymppisenä paljon paremmassa taloudellisessa asemassa kuin pitkään opiskellut maisteri.

Itse kannustan lapsiani lukioon ja korkeakoulutukseen. En sen takia, mistä helpoiten elannon saa, vaan siksi, millainen koulutus antaa parhaan ymmärryksen elämään yleensä. Olen tehnyt duunarinhommia itsekin ja tiedostan, että siellä on nopeita polkuja hyville palkoille, mutta elämässä on kyse muustakin kuin rahasta, siellä duunariporukoissa jää helposti hiukan näköalattomaksi. Ei välttämättä seurata uutisia tai maailman tapahtumia, ollaan kiinnostuneita vain oman kylän asioista, päätöksenteko kunnassa, eduskunnassa ja EU:ssa tuntuu vieraalta, altistutaan propagandalle. Se että miettii pelkästään helpointa reittiä palkkapussille ja kuka on päässyt lyhyimmällä koulutuksella suurimmalle palkalle, on hyvin duunariluokkainen tapa ajatella elämästä.

Kuulostat nousukkaalta.

Aika moni duunari on ammatinvaihtaja, joka ei enää työllisty entiseen, hyvin koulutettuun työhönsä. Joku taas vaihtaa vapaaehtoisesti. Vanha työ ei enää tyydytä. 

Omalla kohdallani olen hämmästellyt hyvässä asemassa olevien työntekijöiden huonoa sivistystä. Nämä ovat sitä sukupolvea, joka on mennyt koulutusputken läpi ensimmäisinä peruskoululaisina ja siitä ylöspäin. 

Tittelit on hienot, mutta henkisesti ei olla kehitytty.

Ei koulutuksen puute takaa sydämen sivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menen sairaalaan töihin en arvosta jotain ylilääkäriä pätkääkään. Ylilääkäri varmaa omassa päässään pitää itseään korkeampi arvoisena. Todellisuudessa muita ihmisiä ei kiinnosta tippaakaan. 

Sairaalamaailmassa on aina noudatettu nokittelujärjestystä ja se onkin monasti siellä syy huonoon työilmapiiriin ja henkilösuhdeongelmiin. 

Sairaalassa, armeijassa jne on pakko pitää tiukka hierarkia. Kun on kiire, potilaan henki vaarassa, siellä operoidaan tiukasti aseman mukaan. Ei siellä mikään laikkari tule sohlaamaan kun elvytetään. 

Ei kaikki ajattele noin. Ennen ajateltiin. Ei enää nykyään. 

Toisaalta sinä soveltuisit siellä sairaalassa vain lattian moppaajaksi, ei sinulla olisi siihen ylilääkäriin minkäänlaista yhteyttä kumminkaan.

Omassa päässäsi kuvittelet olevasi toisia parempi. Eli olet narsisti lääkäri eli sulla on persoonallisuushäiriö.

Olen ollut sairaalassa vain potilaana. Kunnioitan syvästi minut leikannutta ylilääkäriä. 

Just tuli muuten eilen telkkarissa, että Suomesta lähtee taas kohta paljon työpaikkoja. Koboltin käsittelyyn tulee uudet EU määräykset joten työt menevät todennäköisesti Kiinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ei takaa työpaikkaa nykypäivänä. Suomessa on 57000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työttömänä.

Lukemassa lienee korkeasaari mukana? Akateemisia ei varmasti ole noin montaa työttömänä.

Ongan niitä, mutta harvoin akateeminen jää pysyvästi työttömäksi, ellei ole haasteita arkielämästä suoriutumisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulet sitä paremmin ymmärrät. Ettei yliopistossa opiskelun jälkeenkään työväenluokasta lähtöisin oleva pysty koskaan täysin muuntautumaan ylempään luokkaan. Vaikka olisit kuin kala vedessä tunnet itsesi aina ulkopuoliseksi. Koska sinulta puuttuu aina jotain jonka muut ovat omaksuneet jo äidinmaidossa.

Mihin hemmetin ylempään luokkaan? Hate to break it to you, mutta Suomessa ei ole aatelisluokkaa tai ylimystöä. Akateemisetkin pääasiassa ihan keskiverto tallaajia. Me ollaan tällainen katajainen kansa, hyvä tai huono, meillä ei ollut Ison-Britannian kaltaista luokkayhteiskuntaa aatelistoineen. 

Aika moni ihan jokaisen opiskelukavereista oli jostain maalta ja toimivat ammateissa, jossa ei juuri yleissivistystä tarvitse ja harva heistä harrastaa kulttuuria tai mitään sivistävää. Pääasiassa jotain juoksua, padelua ja joogaa harrastavia tyhjäntoimittajia. 

Lainatussa kommentissa ei puhuttu aatelisista tai ylimystöstä.

Kuinka moni yliopistossa opiskelleista kuuluu johonkin "yläluokkaan"? 97% on ihan keskivertokansalaisia, joiden vanhemmilla on ihan normaali työ ja Toyota. Joten sinne sulautuu ihan hyvin. Ehkä kanden vanhemmat käy teatterissa tai oopperassa tai harrastaa taidetta. 

Onko luokkanousu tuntematon käsite sinulle? Ymmärrän hyvin ensimmäistä kirjoittajaa, olen itse tehnyt vastaavan liikkeen, tosin toisinpäin.

Olen itse lähtöisin perheestä, jossa rahat olivat tiukilla. Vanhemmat duunareita, vaikka toimistotöitä tekivätkin. Eivät harrastaneet tai ollut yhtään mitään mielenkiinnon kohteita. Itse tienaan hyvin ja työskennellyt himoituissa ammateissa. Omalla jälkikasvulla on kaikkea, mitä minulla ei ollut. Pidän itseni ajan tasalla seuraamalla ajankohtaisia asioita ja minulla on useamp  lehtitilaus. Ainoat podit, mitä kuuntelen käsittelevät historiaa ja kulttuuri . Eli voisi kutsua luokkanousuksi. Mutta en todellakaan koe olevani millään tavalla ulkopuolinen. Esimerkiksi kollegani ovat kaikki korkeakoulutettuja, mutta he ovat ihan tavallisia ja jopa hieman yksinkertaisia ihmisiä. Joillain on ollut perheessä rahaa, joten he ovat taloudellisesti ylempää keskiluokkaa, mutta henkisesti perusmassaa. Ainoa ero heihin on, ett  he ovat lapsena lomailleet muuallaki  kuin Kreetalla ja autot olivat kalliimmat. Mutta mitään sivistyspääomaa heillä ei ole. Osa kollegoistani on hyvän taloudellisen tilanteen takia statussymboleilla pröystäileviä, mutta mitään yläluokkaista heissä ei ole. En ymmärrä, miten kenelläkään olisi vaikeuksia olla näiden keskuudessa. Eri asia on sitten henkisesti jälkeenjääneet herranvihaajat, mutta he harvemmin tekevät taloudellista nousua köyhästä edes keskituloiseksi. 

Sinä taisit olla keskiluokasta kotoisin alunperinkin, vaikkakin köyhemmästä sellaisesta. Oli kuitenkin varaa lomailla ulkomailla ja vanhemmat toimistotöissä. 

Ei meillä ollut varaa lomailla ulkomailla. Ei ollut edes omaa mökkiä. Isällä oli duunarikoulutus, mutta ajan myötä siirtyi lattialta pöydän taakse. Äidillä ei koulutusta laisinkaan, työssä oppi. 

Meillä ei ollut varaa merkkivaatteisiin, emmekä käyneet ravintoloissa. Jos halusi jotain, se piti itse kustantaa kuukausirahoista tai toivoa esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Harrastaa kyllä sai, mutta harrastukset olivat edullisia. 

Minä synnyin työväenluokkaan. Vanhemmilla jäi koulut keskikouluun, työpaikat olivat hankalia pitää ja tulot monesti hyvin epäsäännöllisiä. Oli todella tiukkaa. Ei todellakaan mitään merkkivaatteita, ei edes maksullisia harrastuksia. Luin paljon ja kirjasto on ilmainen. En saanut kuukausirahaa. Ei todellakaan mitään kesämökkejä. Puolisoni syntyi ylempään keskiluokkaan. Rahasta ei todellakaan ollut puutetta. Sitä sekä tienattiin hyvin että oli peritty. Matkailtiin, harrastettiin kalliitakin lajeja, lelut ja vehkeet aina viimeisen päälle. Matkailut olivat kalliita, kokonaisia Euroopan kiertueita, laskettelumatkoja eri kohteisiin. Mutta ero näkyy myös arvoissa. Puolison oletusarvo oli, että menee yliopistoon ja tekee tohtorin tutkintoon asti, kuten tekikin. Minulle kotoa annettiin ohjeeksi olla onnellinen. Menin kuitenkin yliopistoon minäkin sukuni ensimmäisenä. Vanhemmillani ei ollut mitään kykyä neuvoa tai opastaa tai edes toivoa urani suhteen. Näitä arvoeroja tulee edelleen vastaan jatkuvasti. 

Niin puolisosi oli taloudellisesti ylemmästä luokasta ja koulutus on ollut itsestäänselvää. Mutta nyt aikuisina, onko teissä mitään sivistyksellistä eroa? Onko hän paremmin perillä ajankohtaisista asioista, onko hänellä enemmän kulttuuripääomaa ja osaa siteerata kirjailijoita, runoilijoita tai filosofeja? Erottaako hän klassisen musiikin säveltäjiä tai kappaleita, onko nähnyt oopperaa Euroopan kulttuurikaupungeissa? Osaako hän nimetä tämän hetken kuumimpia nimiä taiteessa, ostaako taidetta ja tunteeko taiteen suuret nimet ja osaa nimetä heidän merkittävimmät teoksensa. Miten on historian ja kulttuurihistorian tuntemus? 

Totta kai parempi taloudellinen lähtökohta helpottaa elämää, on saanut kokea enemmän mukavia asioita ja taloudellinen turvallisuus on todennäköisemmin taattu, mutta se ei kerro mitään henkisestä kapasiteetista tai että aikuisena tarvitsisi tuntea alemmuutta, koska toisella on ollut materiaalisesti helpompi elämä ja maisterin paperit, jos henkisesti ei ole kasvattanut pääomaa, vaikka olisi ollut siihen paljon paremmat mahdollisuudet.  

Minulle yläluokka on nimenomaan sivistynyttä yläluokkaa, jossa vaurauden avulla on kasvatettu henkistä pääomaa. Ei vain lasketeltu alpeilla ja nautittu lomilla shampanjaa Rivieralla ja opiskeltu ekonomiksi tai juristiksi.  

Tuollainen kirjailijoiden siteeraaminen ja namedroppailu ei mielestäni ole kyllä mikään sivistyksen mitta, vaan nimenomaan sellaista päälleliimattua, teennäistä ja narsistista pätemistä, millä pyritään luomaan itselleen jotain kyltyrellin ja "sivistyneen" imagoa. Samaan aikaan kun luonne ja arvot saattavat olla täysin mädät ja kulissien takana ne todelliset kasvot näytetään vain läheisille. Erityisesti narsisteilla tapana toimia näin. Todellinen sivistys on sydämen sivistystä, se, miten ihminen kohtelee muita ja "alempiaan". Ei esimerkiksi pyri nolaamaan toista "omalla sivistyneisyydellään" ja korostamaan "omaa paremmuuttaan" koulutustasoja vertaillen.

Kuka on väittänyt, että kulttuuripääomaa tulee käyttää toisten nolaamiseen tai että yleisivistynyt ihminen näin käyttäytyisi? Miksei sivistynyt ihminen olisi empaattinen ja ystävällinen? Kyse ei ole imagosta, vaan henkisestä pääomasta, jota uteliaisuus on ruokkinut. Miksi halveksia ihmisiä, jotka käyttävät aikaansa itsensä sivistämiseen ja kulttuuriin? Ei sitä esimerkiksi turhaan sanota, että vain ymmärtämällä historiaa, ymmärtää nykyaikaa ja sen ilmiöitä. Ja mitä ihmettä on sydämen sivistys, tekosyy sille, että ei jaksa sivistää itseään? Jokaisen velvollisuus on kohdella muita hyvin, omasta ja toisen rahallisesta tilanteesta riippumatta. 

Itse inhoan ajatusta, että pelkkä vauraus tekisi ihmisestä yläluokkaisen. Jos lompakko on täysi, mutta pää tyhjä, niin siinä ei ole mitään yläluokkaista. Kuuluu varakkaaseen taloudelliseen luokkaan kyllä, mutta ei yläluokkaan, jos haluataan luokka-ajattelua käyttää. 

Viimeisestä kappaleesta sen verran, että jos nyt jotkut yläluokkaa oikeasti ovat, niin kuninkaalliset. Ja sattuneesta syystä (periytyvyys, niin vallan kuin vaivojen) heidän joukostaan kyllä juuri tyhjäpäitäkin löytyy.

Valtion hallinnosta leikataan taas ensi vuonna 60 miljoonaa. Eli lähtee virastoista taas työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutus ei takaa työpaikkaa nykypäivänä. Suomessa on 57000 korkeakoulututkinnon suorittanutta työttömänä.

Lukemassa lienee korkeasaari mukana? Akateemisia ei varmasti ole noin montaa työttömänä.

Ongan niitä, mutta harvoin akateeminen jää pysyvästi työttömäksi, ellei ole haasteita arkielämästä suoriutumisessa.

No koulutusta vastaavan työn saannin puolesta kyllä voi jäädäkin. Mutta jotain hyllyttämistä sitten tilalle.

Kaupoissa on työttömiä hyllyttämässä tavaroita 595 yleistuella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli kyllä mielenkiintoinen tuo artikkeli. Siinä ohuesti sivuttiin myös sitä, kuinka luokkaerojen hämärtyminen edesauttaa oikeiston pyrkimyksiä. Kun periaatteessa samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat ihmiset ohjataan toistensa kimppuun (köyhät/työttömät/eläkeläiset/pienituloiset duunarit/mmuuttajat) oikeiston oma eturyhmä, ökyt, saa jatkaa tuloerojen kasvattamista ja omaa eriytymistään irti maallisista murheista ylöspäin jonnekkin omaan pikkutaivaaseen. Pikkuihmiset riitelee keskenään ja laittelee toisiaan paremmuusjärjestykseen ja aika kuluu siihen, eikä kukaan kiinnitä huomiota siihen, minne valta ja varallisuus todellisuudessa siirtyy.

Ja tämä kaikki on esimerkkiä myös siitä, miksi haluan, että omat lapset opiskelee niin pitkälle kuin pää riittää. Haluan, että he pystyvät näkemään laatikon ulkopuolelle, tunnistavat tällaisia kehityssuuntia, eivätkä vain sokkona seuraa isoäänisintä mölisijää tai mieti pelkästään jotain bensan hintaa kun maailma palaa.

Väärin. Luokkasotaa ja anarkiaa lietsoo vasemmisto. Viha, kateus ja kauna on vasemmiston polttoaine.

Annoin yläpeukun, sillä reaktiosi osittaa kirjoituksen johon vastasit olevan tosi. Puoluepolitiikka on vain yksi hajottamisen väline. Kulujen lisäksi se ei tuota mitään, joten antaa torveloiden peuhailla sellaisella ja sponsoroidaan sitten vuoron perään jotain, joka ajaa asiaamme sillä kertaa.

Alapeukuista päätellen yläluokkainen ajattelutapa on täällä aivan vieras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut yrittävät kovasti saada takaisin luokkajakoa. Ihmetyttää tuollainen.

Et ymmärtänyt. Se luokkajako on edelleen olemassa.

Suomessa ei ole luokkajakoa, mutta voihan omaa vaatimatonta suoriutumistaan syyttää luokkajaosta, jos se helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly tekee kohta kirjanpitäjien työt.

Tekee kohta monen muunkin työt. Tänään olen vastannut yhteen sähköpostiin itse. Pyytänyt tekoälyä luomaan uuteen projektiin suunnitelman, hyväksynyt sen ja nyt odottelemme molemmat suoritteen valmistusta. Sen jälkeen tekoäly testaa ja varmistaa kaiken luomallaab testiympäristöllä.

Yleistuki 595 netto kuukaudessa.

Eittämättä jossain vaiheessa, mutta tekoälyvastaiset lähtevät ennen minua.

Tekoäly suunnittelee kohta sairaaloissa työvuorolistat. Eläkeikä nousee eikä kevyempiä töitä enää kohta ole.

Noh, täällä taitaa yleisesti olla edustus luokkien alimmilta tasoilta

Vierailija kirjoitti:

Noh, täällä taitaa yleisesti olla edustus luokkien alimmilta tasoilta

Niin, ei mitään korkeampia tasoja edes ole Suomessa. Kaikki on saman arvoisia.

Vierailija kirjoitti:

"Eribon puhuu teemoista, jotka askarruttavat ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Hän käyttää Helsingissä toistuvasti sanaa luokkaväkivalta kuvatakseen sitä, miten yhteiskunnassa yhtäälle kertyy hyvinvointia, toisaalle näköalattomuutta.

Eribonin kotiseudulla se näkyy myös äärioikeiston nousuna työväenluokan keskuudessa. Populistisen äärioikeiston kannatuksen kasvu on toinen Paluu Reimsiin -teoksen tärkeä teema, jonka seitsemäntoista vuotta sitten ilmestynyt kirja tavoitti varhain. Esimerkiksi Saksassa kirjan ympärillä käytiin paljon keskustelua siitä.

Äärioikeisto ohjaa vastustamaan rahavallan sijaan maahanmuuttajia ja vähemmistöjä, työläisidentiteetin korvaa kansallisaate.

Luokkahäpeää monimutkaistaakin se, että esimerkiksi Eribonin tapauksessa kotiympäristö oli vahvan rasistinen ja homofobinen. Työväenluokkaa tekisi mieli tukea, mutta sen oikeat edustajat tekevät sen vaikeaksi, hän pohtii.

Eribon näkee, että kyseessä on alistamiseen pyrkivän vallan ketju. Vahvoilla olevat ihmisryhmät pyrkivät alistamaan ryhmiä, joita pitävät vähempiarvoisina."

Siinä oli monella sanalla selitetty miten ei ymmärretä yhtään mistä on kyse.

Ai, että ylilääkäri on arvoltaan arvokkaampi kuin poliisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskuntaluokan merkitys taitaa olla subjektiivinen kokemus, yhteiskuntaluokan merkitys on aina sidoksissa myös aikaan ja vallitseviin olosuhteisiin. Yhteiskuntaluokkaa ei koskaan voi määritellä ihan yksiselitteisesti tai yksittäisten asioiden perusteella, jos nyt halutaan yrittää jotain yhteiskuntaluokkaa määritellä. Itsekään en koe yhteiskuntaluokkaa niin merkitseväksi, mutta olenkin elänyt lapsuuteni aika keskiluokkaisessa perheessä. Varmasti kokemuksesi voisi olla toisessa perheessä ihan toisenlainen.

Jos olet keskiluokkaa ja elät keskiluokkaisessa ympäristössä, ei se luokka ole niin merkittävää. Mutta jos sinut heitettäisiin yhtäkkiä työväenluokkaiseen ympäristöön, huomaisit, että kaikki eivät elä samalla tavoin ja ajattele samalla lailla. 

Ei Suomessa ole mitään keskiluokkaisia tai työväenluokkaisia tapoja. Kaikki ovat samanlaisia duunareita, ja jokainen ajattelee ja toimii yksilöllisesti. Jos sinusta tuntuu siltä, että kasvatuksessasi on puutteita, niin lue paljon proosaa ja osta vaikka Käytöksen Kultainen Kirja.

Ruotsista löytyy kuninkaallisten lisäksi joitakin vanhoja aatelissukuja, jotka asuvat linnoissa ja syövät Itä-Intian Kompanian posliineista, mutta ei sielläkää luokajakoa normaalisti huomaa. Kunnon luokkajaon löydät Englannista. Siellä se näkyy ja kuuluu. Yhteiskuntaluokan erottaa yleensä heti, kun ihminen sanoo jotain.