Hesari on löytänyt synnyttävän miehen
Hesari tutuilla linjoilla normalisoimassa transuilua ja synnyttäviä miehiä:
"Frans Forsman halusi kuolla, koska ei kestänyt sitä, että oli syntynyt tytön kehoon. Nyt hän on onnellinen isä, joka haaveilee uudesta raskaudesta."
"Terapeutin avulla Forsman yritti päästä eroon ahdistuksesta, joka naisen roolissa elämiseen liittyi. Tiedostamattaan hän siis etsi eräänlaista eheytyshoitoa. Krooninen ahdistus ei kuitenkaan hellittänyt, eikä naisen rooli alkanut tuntua omalta. Läpimurto-oivallus syntyi noin kuuden terapiavuoden jälkeen. Forsman kertoi, kuinka hän oli pelannut allasbileissä pallopeliä miesporukassa. Terapeutti kiinnitti huomiota siihen, että Forsman puhui porukan tekemisistä me-muodossa. ”Hän kysyi, koenko itseni yhdeksi miehistä. Siinä se oli. Aloimme yhdessä ottaa asiasta selvää.”
"Forsman keskeytti testosteronihoidot ja tuli raskaaksi koti-inseminaatiolla. Terveydenhuollossa hän koki tulevansa useimmiten hyvin kohdatuksi. Satunnaisia väärinsukupuolittamisiakin oli. Kun rakenneultrassa sairaanhoitaja sanoi, että sikiö oli painunut ”äidin” lantiota vasten, Forsman järkyttyi ja dissosioi, siirtyi mielessään pois tuskallisesta tilanteesta."
https://www.hs.fi/elama/art-2000012244825.html
Eipä ollut kummoinen dysforia, kun raskaana oleminen ja synnyttäminen kuitenkin luonnistuvat. Eivätkö nämä koskaan mieti, mitä testokuuri tekee sikiölle?
Kommentit (143)
Voi että oli verenpainetta nostattava juttu. HS on ihan käsittämätön tässä ihan ihme sekoilujen normalisoinnissaan. Eikö ne HS:ssä tajua, että mielenterveyspotilaiden satujen uutisointi ei ole kauhean ok? Koko uutisointi on kuin lukija istuisi psykoterapeutin vastaanotolla kuuntelemassa potilaan fantasiointia ja kaikkeen pitäisi sanoa kyllä, ettei hauras psyyke hajoa?
Minulla ei siis ole mitään näiden ihmisten mt-haasteita vastaan sinällään, mutta niiden normalisointi normaaliksi elämäksi hämmästyttää ja ehkä eniten ketuttaa se, että ihmisiä, jotka eivät lähde mukaan tähän kyllä-sanomiseen ja kuoliaaksiymmärtämiseen leimataan vihamielisiksi!
Eihän siinä siitä ole kyse, vaan eri mieltä olemisesta ja lisäksi terveen ihmiskäsityksen puolustamisesta.
Frans saa ihan rauhassa kokea olevansa mies ja silpoa sukuelimensä jos niin haluaa, mutta ikävä kyllä siinä tulee sitten mukana se, että kaikki eivät halua leikkiä, että hän olisi biologisesti mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiempi puffijuttu synnyttävästä Frans-isukista, jolle ei tuota dysforiaa esitellä raskausvatsaa:
"Frans Forsman synnytti lapsen, mutta hän ei silti ole äiti. Transprosessia läpikäyvä Frans kutsuu itseään suomenruotsalaisittain termillä pappa. Hän elää suurta onneaan vauvakuplassa yhdessä vanhemmuuskumppaninsa kanssa."
"Raskausaikana Fransia harmitti, että häntä kutsuttiin tulevaksi äidiksi."
"Frans koki raskaana ollessaan paljon naiseksi sukupuolittamista. – Jopa neuvolassa ja lääkärissä, vaikka he näkevät tiedoistani, että olen transmies."
Itsekkyyden huippu:
"Vaikka rintani ovat leikatut, niistä alkoi tulla jonkun verran maitoa. En halunnut imettää, eikä maitorauhasia edes ollut enää paljoa leikkauksen jälkeen jäljellä. Minulle tuli suru vauvan puolesta, koska hän hamusi rintaa. Tein kuitenkin pian päätöksen, että turha edes yrittää imettämistä. Olisin vain tuntenut kovaa kehoahdistusta, eikä se olisi tehnyt minusta hyvää vanhempaa."
"Fransin haaveissa olisi yrittää uutta raskautta noin vuoden päästä. Sitä ennen hän haluaa viedä transprosessiaan eteenpäin, jotta häntä ei sukupuolitettaisi naiseksi ja äidiksi. – Haluaisin ainakin kasvattaa parran."
Minä, minä, minä. Minun oikeus saada vauva, minun oikeus saada parta ja toinen vauva. Vuosien yrittämisen jälkeen harmittaa, että neuvolantäti sanoo sinua äidiksi. Voi ettien että, onpa kyllä vääryyksiä tapahtunut. Ihmisten itsekkyys yllättää.
Samaa mieltä.Jos äijäksi haluaa ei pidä tulla raskaaksi.
Mitäköhän tämän äippäiskän testoharrastus on mahtanut aiheuttaa lapselle?
Mikä on tuo " vanhemmuuskumppani"?
"Sukupuolimerkintää ei ole tarkoitettu itseilmaisun ja sisäistetyn naisvihan välineeksi."
Sinäkö sen määrittelet?
Vierailija kirjoitti:
"Terapeutti kiinnitti huomiota siihen, että Forsman puhui porukan tekemisistä me-muodossa. ”Hän kysyi, koenko itseni yhdeksi miehistä. Siinä se oli. Aloimme yhdessä ottaa asiasta selvää.”"
Terapeutti siis syötti transuajatuksen. Jos nainen tuntee olonsa kotoisammaksi miesporukassa, niin eihän se tarkoita sitä, että on itsekin mies.
No totta helvetissä, terapeutit niitä trendin mukaisia ajatuksia asiakkaille juuri syöttää.
Jos Frans saa muistisairauden, hän voi herätä Fransiskana toisena päivänä ja Franssina toisena. Voi olla hoitohenkilökunnalla hieman hankalaa pohtia mihin vessaan häntä kuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiempi puffijuttu synnyttävästä Frans-isukista, jolle ei tuota dysforiaa esitellä raskausvatsaa:
"Frans Forsman synnytti lapsen, mutta hän ei silti ole äiti. Transprosessia läpikäyvä Frans kutsuu itseään suomenruotsalaisittain termillä pappa. Hän elää suurta onneaan vauvakuplassa yhdessä vanhemmuuskumppaninsa kanssa."
"Raskausaikana Fransia harmitti, että häntä kutsuttiin tulevaksi äidiksi."
"Frans koki raskaana ollessaan paljon naiseksi sukupuolittamista. – Jopa neuvolassa ja lääkärissä, vaikka he näkevät tiedoistani, että olen transmies."
Itsekkyyden huippu:
"Vaikka rintani ovat leikatut, niistä alkoi tulla jonkun verran maitoa. En halunnut imettää, eikä maitorauhasia edes ollut enää paljoa leikkauksen jälkeen jäljellä. Minulle tuli suru vauvan puolesta, koska hän hamusi rintaa. Tein kuitenkin pian päätöksen, että turha edes yrittää imettämistä. Olisin vain tuntenut kovaa kehoahdistusta, eikä se olisi tehnyt minusta hyvää vanhempaa."
"Fransin haaveissa olisi yrittää uutta raskautta noin vuoden päästä. Sitä ennen hän haluaa viedä transprosessiaan eteenpäin, jotta häntä ei sukupuolitettaisi naiseksi ja äidiksi. – Haluaisin ainakin kasvattaa parran."
Minä, minä, minä. Minun oikeus saada vauva, minun oikeus saada parta ja toinen vauva. Vuosien yrittämisen jälkeen harmittaa, että neuvolantäti sanoo sinua äidiksi. Voi ettien että, onpa kyllä vääryyksiä tapahtunut. Ihmisten itsekkyys yllättää.
Hyvä, että sinulla on kaikki hyvin.
Oletko joskus kohdannut ihmistä, joka ei koe olevan kotonaan omassa kropassaan, kun paras tyttökaveri kertoo, että hän on poika ja rakastunut sinuun, miten suhtaudut, tuetko häntä vaikka sinun rakkautesi on erilaista kuin parhaan ystäväsi vai hylkäätkö hänet?
On kuitenkin niin kotonaan kropassaan, että hankkiutui raskaaksi ja suunnittelee uusia raskauksia testokuurin ja parran hankkimisen jälkeen.
synnyttävä mies ja penetroiva nainen. Saisiko tätä maailmaa yhtään enempää sekaisin
Vierailija kirjoitti:
Voi että oli verenpainetta nostattava juttu. HS on ihan käsittämätön tässä ihan ihme sekoilujen normalisoinnissaan. Eikö ne HS:ssä tajua, että mielenterveyspotilaiden satujen uutisointi ei ole kauhean ok? Koko uutisointi on kuin lukija istuisi psykoterapeutin vastaanotolla kuuntelemassa potilaan fantasiointia ja kaikkeen pitäisi sanoa kyllä, ettei hauras psyyke hajoa?
Minulla ei siis ole mitään näiden ihmisten mt-haasteita vastaan sinällään, mutta niiden normalisointi normaaliksi elämäksi hämmästyttää ja ehkä eniten ketuttaa se, että ihmisiä, jotka eivät lähde mukaan tähän kyllä-sanomiseen ja kuoliaaksiymmärtämiseen leimataan vihamielisiksi!
Eihän siinä siitä ole kyse, vaan eri mieltä olemisesta ja lisäksi terveen ihmiskäsityksen puolustamisesta.
Frans saa ihan rauhassa kokea olevansa mies ja silpoa sukuelimensä jos niin haluaa, mutta ikävä kyllä siinä tulee sitten mukana se, että kaikki eivät halua leikkiä, että hän olisi biologisesti mies.
Joo, 80-luvulla nämä passitettiin suljetulle eikä Hesari tehnyt sitä juttuakaan.
"Minulla ei siis ole mitään näiden ihmisten mt-haasteita vastaan sinällään, mutta niiden normalisointi normaaliksi elämäksi hämmästyttää ja ehkä eniten ketuttaa se, että ihmisiä, jotka eivät lähde mukaan tähän kyllä-sanomiseen ja kuoliaaksiymmärtämiseen leimataan vihamielisiksi! "
Ihan mielenkiinnosta kysyn että mitä ajattelit saavuttaa sillä että hoet näiden ihmisten kohdalla "ei"? Katoavatko he tai poistuuko ilmiö? Onko joku onnellisempi ja jonkun elämä parempaa?
Minun on hankala ymmärtää mitä oikein yritetään saavuttaa sillä että näistä kohkataan negatiivisesti vuodesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiempi puffijuttu synnyttävästä Frans-isukista, jolle ei tuota dysforiaa esitellä raskausvatsaa:
"Frans Forsman synnytti lapsen, mutta hän ei silti ole äiti. Transprosessia läpikäyvä Frans kutsuu itseään suomenruotsalaisittain termillä pappa. Hän elää suurta onneaan vauvakuplassa yhdessä vanhemmuuskumppaninsa kanssa."
"Raskausaikana Fransia harmitti, että häntä kutsuttiin tulevaksi äidiksi."
"Frans koki raskaana ollessaan paljon naiseksi sukupuolittamista. – Jopa neuvolassa ja lääkärissä, vaikka he näkevät tiedoistani, että olen transmies."
Itsekkyyden huippu:
"Vaikka rintani ovat leikatut, niistä alkoi tulla jonkun verran maitoa. En halunnut imettää, eikä maitorauhasia edes ollut enää paljoa leikkauksen jälkeen jäljellä. Minulle tuli suru vauvan puolesta, koska hän hamusi rintaa. Tein kuitenkin pian päätöksen, että turha edes yrittää imettämistä. Olisin vain tuntenut kovaa kehoahdistusta, eikä se olisi tehnyt minusta hyvää vanhempaa."
"Fransin haaveissa olisi yrittää uutta raskautta noin vuoden päästä. Sitä ennen hän haluaa viedä transprosessiaan eteenpäin, jotta häntä ei sukupuolitettaisi naiseksi ja äidiksi. – Haluaisin ainakin kasvattaa parran."
Minä, minä, minä. Minun oikeus saada vauva, minun oikeus saada parta ja toinen vauva. Vuosien yrittämisen jälkeen harmittaa, että neuvolantäti sanoo sinua äidiksi. Voi ettien että, onpa kyllä vääryyksiä tapahtunut. Ihmisten itsekkyys yllättää.
Hyvä, että sinulla on kaikki hyvin.
Oletko joskus kohdannut ihmistä, joka ei koe olevan kotonaan omassa kropassaan, kun paras tyttökaveri kertoo, että hän on poika ja rakastunut sinuun, miten suhtaudut, tuetko häntä vaikka sinun rakkautesi on erilaista kuin parhaan ystäväsi vai hylkäätkö hänet?
Oon eri ja olen kohdannut. En tosin noin läheltä, onneksi, mutta esimerkiksi vuokrasin asuntoni pariskunnalle, jossa se, kumman kanssa tein sopparin oli transmies (siis syntyjään nainen) ja oli erittäin mukava persoona. Pariskunnalla tuli (ylläriii), sittemmin ero ja ainakin nyt minulle on ilmoitettu toiseksikin asukkaaksi nainen.
Mutta jos minun ystäväni kertoisi jotain tuollaista se olisi mielestäni mielenkiintoista ja jotenkin ihanaa, mutta en usko, että haluaisin mihinkään suhteeseen, muuhun kuin platoniseen kenties.
Lisäksi olisin loukkaantunut, jos hän näiden monien transujen ja muusujen tavoin haukkuisi ns. normaaleja siitä, etteivät muut leiki hänen sukupuolipeliään hänen säännöillään.
Hyysäri se jaksaa, jaksaa, jaksaa, jaksaa jne loputtomiin.
"Joo, 80-luvulla nämä passitettiin suljetulle eikä Hesari tehnyt sitä juttuakaan."
Mutta olisi pitänyt. Se oli väärin silloinkin vaikka perustuikin sekä vääriin käsityksiin että perinteiseen ajatusmaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos Frans saa muistisairauden, hän voi herätä Fransiskana toisena päivänä ja Franssina toisena. Voi olla hoitohenkilökunnalla hieman hankalaa pohtia mihin vessaan häntä kuskaa.
On havaintoja siitä, että dementikko unohtaa transuidentiteetin ja kauhistuu mutiloitua kroppaansa, että mitä sille on tehty. Sen sijaan seksuaalinen suuntautuminen säilyy myös dementikollakin. Kehon sukupuolesta poikkeava sukupuolifiilis ei siis ole samalla tavalla syväkoodattu ihmiseen kuin suuntautuminen.
"Lisäksi olisin loukkaantunut, jos hän näiden monien transujen ja muusujen tavoin haukkuisi ns. normaaleja siitä, etteivät muut leiki hänen sukupuolipeliään hänen säännöillään. "
Eli siis sinulla on enemmistöläisenä kaikki oikeus loukkaantua mutta vähemmistöön kuuluva ei saisi loukkaantua? Jotenkin kuulostaa hyvin perinteiseltä asetelmalta jossa ison enemmistön tunteita pitää aina suojella pienen vähemmistön tunteilta.
Vierailija kirjoitti:
"Minulla ei siis ole mitään näiden ihmisten mt-haasteita vastaan sinällään, mutta niiden normalisointi normaaliksi elämäksi hämmästyttää ja ehkä eniten ketuttaa se, että ihmisiä, jotka eivät lähde mukaan tähän kyllä-sanomiseen ja kuoliaaksiymmärtämiseen leimataan vihamielisiksi! "
Ihan mielenkiinnosta kysyn että mitä ajattelit saavuttaa sillä että hoet näiden ihmisten kohdalla "ei"? Katoavatko he tai poistuuko ilmiö? Onko joku onnellisempi ja jonkun elämä parempaa?
Minun on hankala ymmärtää mitä oikein yritetään saavuttaa sillä että näistä kohkataan negatiivisesti vuodesta toiseen.
Siis kritisoin tuossa HS:n artikkelin tyyliä. HS kirjoittaa silkkihansikkain tavallaan syöättäen lukijoille valheita ja ainakin sellaista maailmankuvaa, jossa syyllistetään ihmisiä jotka eivät leiki tuota sukupuolistamisleikkiä näiden säännöillä ilkeiksi, taantuneiksi yms.
Vaikka me näemme aivan hyvin, että näillä henkilöillä on jokin vakavasti hätätnä, eikä heitä pitäisi päästää yhtään mihinkään puhumaan "ylempää" muille itseään "alemmille" ihmisille.
"On havaintoja siitä, että dementikko unohtaa transuidentiteetin ja kauhistuu mutiloitua kroppaansa, että mitä sille on tehty. Sen sijaan seksuaalinen suuntautuminen säilyy myös dementikollakin. Kehon sukupuolesta poikkeava sukupuolifiilis ei siis ole samalla tavalla syväkoodattu ihmiseen kuin suuntautuminen."
Teet aika kovia johtopäätöksiä joistakin havainnoista. Dementia voi aiheuttaa ihmisen koko identiteetin muutoksia eikä niitä normaalisti pidetä merkkinä siitä että ihminen olisi pohjimmiltaan sitä mitä dementoituneena kokee olevansa.
Vierailija kirjoitti:
"On havaintoja siitä, että dementikko unohtaa transuidentiteetin ja kauhistuu mutiloitua kroppaansa, että mitä sille on tehty. Sen sijaan seksuaalinen suuntautuminen säilyy myös dementikollakin. Kehon sukupuolesta poikkeava sukupuolifiilis ei siis ole samalla tavalla syväkoodattu ihmiseen kuin suuntautuminen."
Teet aika kovia johtopäätöksiä joistakin havainnoista. Dementia voi aiheuttaa ihmisen koko identiteetin muutoksia eikä niitä normaalisti pidetä merkkinä siitä että ihminen olisi pohjimmiltaan sitä mitä dementoituneena kokee olevansa.
Eikö sinusta ole erikoista, että dementikko unohtaa olleensa transsu, vaikka transuuden piti olla muuttumaton ja synnynnäinen ominaisuus?
Hyvä, että sinulla on kaikki hyvin.
Oletko joskus kohdannut ihmistä, joka ei koe olevan kotonaan omassa kropassaan, kun paras tyttökaveri kertoo, että hän on poika ja rakastunut sinuun, miten suhtaudut, tuetko häntä vaikka sinun rakkautesi on erilaista kuin parhaan ystäväsi vai hylkäätkö hänet?