Miksei muita satuta niin kovasti se, ettei kukaan rakasta?

Vierailija kirjoitti:

Vankilat esim.on täynnä ihmisiä jotka ei oo saanu rakkautta ja ovat kääntyneet vihaan että et sinä ihan yksin kyllä ole.

Pienestä pitäen päätin, että ennemmin käännän vihani itseäni kohti kuin ketään muuta. En kyllä jaksa enää edes vihata. Haluan vain kuolla.

Sellaisia me ollaan, erilaisia. En minä huomiota ja rakkautta ihan keneltä tahansa halua, vaan sen pitäisi olla molemminpuolista.

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

Vierailija kirjoitti:

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

Olipa ylimielinen kommentti.

Vihantäyteisessä maailmassa syyllistetään yhtä ainokaista yksilöä, ettei hänellä ole tarpeeksi rakkautta sisällään, kuten muka muilla on.

Vierailija kirjoitti:

Vankilat esim.on täynnä ihmisiä jotka ei oo saanu rakkautta ja ovat kääntyneet vihaan että et sinä ihan yksin kyllä ole.

Tähänkö ei käykään kommentiksi yksilön syyllistäminen? Miksi? Koska väkivaltarikolliset ovat yleensä miehiä? Eikö heillä ole rakkautta sisällään joka kantaisi vaikeuksien yli?

Ap voidaan kuitenkin "tuomita" koska hänellä ei ole rakkautta sisällään? Koska hän on oletettavasti nainen?

Yämä palsta on misogyninen ja kaksinaismoralistinen, usein kuvottava paikka. Läpileikkaus yhteiskunnasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma kyllä joidenkin parisuhde kestää aikaa. Tasapainoisten ihmisten.

Ihmisten jotka tyytyvät ja hyväksyvät asian.

Yleensä noissa suhteissa toinen tyytyy ja toinen kärsii mutta roikkuu koska on läheisriippuvainen.  En ole ikinä nähnyt yhtään onnellista parisuhdetta. Ainakaan heterosuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

Olipa ylimielinen kommentti.

Vihantäyteisessä maailmassa syyllistetään yhtä ainokaista yksilöä, ettei hänellä ole tarpeeksi rakkautta sisällään, kuten muka muilla on.

No enpä tiedä, ehkä se sitten oli syntymästä lähtien niin, etten ansainnut rakkautta, koska sitä ei ollut itseni sisällä. Koko elämäni tänne nelikymppiseksi asti olen yrittänyt sitä opetella ja ymmärtää, mikä mussa on vikana. Kuten totesin, enää en jaksa. Kuolema ei voi tulla tarpeeksi vauhdilla.

Vierailija kirjoitti:

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

En ole ikinä ollut suhteessa, koska en kelvannut omana itsenäni. En nyt välttämättä läheisriippuvaisuutta pitäisi ongelmanani.

Vierailija kirjoitti:

Vankilat esim.on täynnä ihmisiä jotka ei oo saanu rakkautta ja ovat kääntyneet vihaan että et sinä ihan yksin kyllä ole.

Vankilat on täynnä persoonallisuushäiriöisiä ja mt-ongelmaisia paskapäitä. Sinä et ole poikkeus.  Rakkaus ei ole mikään oikeus, se on etuoikeus joka ansaitaan rakastamalla itse ensin.

Toki poikkeus on vanhemman velvollisuus rakastaa lastaan. Sen useimmat miehet laiminlyövät kevyesti koska ovat hedonisteja ja laiskapaskoja. Niin oli sinunkin isäsi, eiköstä vain.

Sattui aikanaan ihan älyttömästi ja yritin jopa t appaa itseni, nyt lääkitys enkä tunne enää mitään ja olen sujut asian kanssa. Ei vaan ollut rakkautta tarkoitettu mulle tässä elämässä ja meneehän tämä elämä yksinkin. N37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

Olipa ylimielinen kommentti.

Vihantäyteisessä maailmassa syyllistetään yhtä ainokaista yksilöä, ettei hänellä ole tarpeeksi rakkautta sisällään, kuten muka muilla on.

Ei kommentissa ollut lainkaan vihaa vaan se oli totta. Sinä sensijaan projisoit omat tunteesi kommentoijaan. Rakkaus on tahtotila ja päätös, oma valinta. Halu ja pyrkimys tehdä ihmisille hyvää, ei pahaa. Sinulta puuttuu se, joten ei sinulla ole mitään oikeutta myöskään vaatia rakkautta muilta.

"Minkä te tahdotte toisten teille tekevän, tehkää samoin heille"

-Jeesus N.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minua rakastetaan. Lapset, ystävät ja lemmikit. Olen kiitollinen rakkaudesta, en edellytä, että kokisin enää parisuhderakkautta. Olen sellaisenkin, hyvän ja syvän kerran kokenut. Ymmärrän kyllä kaipuun kumppanuuteen ja rakkauteen, vaikken itse enää sitä kaipaakaan.

Ihanaa, että sait kokea hyvän ja syvän rakkauden edes kerran elämässäsi. Itseäni kaihertaa kovasti, ettei sitä ole suotu. Olisi ihanaa olla molemminpuolisesti ja onnellisesti rakastuneena yhdessä jonkun kanssa, vaikka edes sen 2 vuotta, joka alkuhuuman pitäisi kestää. 

Btw on kummallista, että vain romanttisessa rakkaudessa "alkuhuuma" menee tietyn ajan kuluttua ohi ja loppuu toisen huomioiminen. Eihän esim. ystävyyssuhteissa ole alkuhuumaa, vaan niissä huomioidaan vuosikausia toista.

Tuo on se virhe minkä ihmiset nimenomaan tekee parisuhdetta etsiessä. Ajatellaan, että väkevää kiimaa ja kipinää seuraisi suuri rakkaus, mutta näinhän se ei ole.

Tunnevammaisuuteen saa apua psykiatrian toimialalta. On olemassa nettiterapioita joissa edetään itse kotona.  Mutta tarvitsette diagnoosin ja lähetteen.

Koko ketju on harvinaisen puhdasta mielenterveyden häiriötä.

Kukaan ei ole vastuussa sinun tunteistasi, ainoastaan sinä itse. Ja sulla on toipumisen avaimet aivoissasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

Olipa ylimielinen kommentti.

Vihantäyteisessä maailmassa syyllistetään yhtä ainokaista yksilöä, ettei hänellä ole tarpeeksi rakkautta sisällään, kuten muka muilla on.

No enpä tiedä, ehkä se sitten oli syntymästä lähtien niin, etten ansainnut rakkautta, koska sitä ei ollut itseni sisällä. Koko elämäni tänne nelikymppiseksi asti olen yrittänyt sitä opetella ja ymmärtää, mikä mussa on vikana. Kuten totesin, enää en jaksa. Kuolema ei voi tulla tarpeeksi vauhdilla.

Pää ulos perseestä nyt ja lopeta tuo saatanan hedelmätön itsesäälissä rypeminen. Ala tehdä jotain hyödyllistä ellet osaa rakastaa. Mene eläinsuojeluhommiin tai vapaaehtoiseen pelastuspalveluun VAPEPAan. Ole hyödyllinen, ole rauhallinen, luotettava, mukava, niin sinuun luotetaan ja ehkä opit jopa jotain tunteitakin.

Olen pahoillani puolestasi jos sinulta puuttui vanhempiesi rakkaus. Se asia on kuitenkin sinun työstettävä omassa päässäsi ja siihen saa apua psykoterapiasta. Suotta syyttelet itseäsi vanhempiesi ongelmista. Mutta tajuat varmaan, ettei ole tarkoitus, että kaikki raskaudet johtavat lapsen syntymään. Kannata aborttioikeutta. Jokaisella lapsella on oikeus syntyä haluttuna ja toivottuna ja saada vanhempiensa rakkaus.

Olin vuosikymmenet saatavilla muille kuin se olisi ollut elämäni tarkoitus. Ravasin vuosia ja taas vuosia ja maksoin tuhansia terapiasta ja pyhitin kaiken oman aikani sisäiselle työlle, koska ajattelin, että en vain osannut olla saatavilla tarpeeksi hyvin, siksi minut jätettiin yksin kun olisin tarvinnut jonkun. Vapaaehtoistyötäkin olen tehnyt. Sen ainakin olen tästä kaikesta oppinut, että enää en tee yhtä ainoaa v*tun asiaa yksipuolisesti. En ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

Olipa ylimielinen kommentti.

Vihantäyteisessä maailmassa syyllistetään yhtä ainokaista yksilöä, ettei hänellä ole tarpeeksi rakkautta sisällään, kuten muka muilla on.

No enpä tiedä, ehkä se sitten oli syntymästä lähtien niin, etten ansainnut rakkautta, koska sitä ei ollut itseni sisällä. Koko elämäni tänne nelikymppiseksi asti olen yrittänyt sitä opetella ja ymmärtää, mikä mussa on vikana. Kuten totesin, enää en jaksa. Kuolema ei voi tulla tarpeeksi vauhdilla.

Pää ulos perseestä nyt ja lopeta tuo saatanan hedelmätön itsesäälissä rypeminen. Ala tehdä jotain hyödyllistä ellet osaa rakastaa. Mene eläinsuojeluhommiin tai vapaaehtoiseen pelastuspalveluun VAPEPAan. Ole hyödyllinen, ole rauhallinen, luotettava, mukava, niin sinuun luotetaan ja ehkä opit jopa jotain tunteitakin.

Olen pahoillani puolestasi jos sinulta puuttui vanhempiesi rakkaus. Se asia on kuitenkin sinun työstettävä omassa päässäsi ja siihen saa apua psykoterapiasta. Suotta syyttelet itseäsi vanhempiesi ongelmista. Mutta tajuat varmaan, ettei ole tarkoitus, että kaikki raskaudet johtavat lapsen syntymään. Kannata aborttioikeutta. Jokaisella lapsella on oikeus syntyä haluttuna ja toivottuna ja saada vanhempiensa rakkaus.

Olin vuosikymmenet saatavilla muille kuin se olisi ollut elämäni tarkoitus. Ravasin vuosia ja taas vuosia ja maksoin tuhansia terapiasta ja pyhitin kaiken oman aikani sisäiselle työlle, koska ajattelin, että en vain osannut olla saatavilla tarpeeksi hyvin, siksi minut jätettiin yksin kun olisin tarvinnut jonkun. Vapaaehtoistyötäkin olen tehnyt. Sen ainakin olen tästä kaikesta oppinut, että enää en tee yhtä ainoaa v*tun asiaa yksipuolisesti. En ikinä.

Älä välitä tuosta kirjoituksesta. Sen kirjoittajaa ei ainakaan myötätuntoisella ilmaisulla ole tässä elämässä siunattu. Olet varmasti oikein hyvä, arvokas ja rakastettava ihan omana itsenäsi, ilman suorittamista tai muiden palvelemista vastikkeetta. 

Oma hypoteesini on, että monet asiat tässä elämässä on sattumaa ja ne vaan tapahtuu. Jotkut löytää kumppanin, toiset ei. 

"Olet varmasti oikein hyvä, arvokas ja rakastettava ihan omana itsenäsi, ilman suorittamista tai muiden palvelemista vastikkeetta."

Tätä nimenomaan en ole ollut enkä enää yritäkään olla. En kysynyt ketjussa, miten korjata tilanteeni, joten juu, tuo aiempi voi lakata suu vaahdossa räyhäämästä epäonnistumisistani. Omistin vähintään puolet elämästäni asian ratkaisemiselle, enää en jaksa. Ketjussa ihmettelin, miten muut eivät vaikuta kokevan asiaa yhtä tuskallisena. Siinä kaikki. Tästä tuskasta haluaisin irti/eteenpäin. Ja nyt olen tässä senkin ratkaisun itse löytänyt. Pysyn omissa oloissani, nukun ja ennen pitkää tulee se päivä, kun kuolen. Se tulee olemaan elämäni paras päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska heillä on rakkaus sisimmässään ja sinulla ei. Olet läheisriippuvana altis hyväksikäytölle.

Olipa ylimielinen kommentti.

Vihantäyteisessä maailmassa syyllistetään yhtä ainokaista yksilöä, ettei hänellä ole tarpeeksi rakkautta sisällään, kuten muka muilla on.

Ei kommentissa ollut lainkaan vihaa vaan se oli totta. Sinä sensijaan projisoit omat tunteesi kommentoijaan. Rakkaus on tahtotila ja päätös, oma valinta. Halu ja pyrkimys tehdä ihmisille hyvää, ei pahaa. Sinulta puuttuu se, joten ei sinulla ole mitään oikeutta myöskään vaatia rakkautta muilta.

"Minkä te tahdotte toisten teille tekevän, tehkää samoin heille"

-Jeesus N.

En ole ap.

Harvinaisen naiivia settiä pahassa maailmassa. En aio kääntää toista poskeani.

Ketjun otsikko voisi olla

"Lyödään lyötyä, me paremmat, jalommat ja ylevämmät ihmiset, joilla on rakkaus sisällämme".

Btw "se joka ylentää itsensä, alennetaan. Ja joka alentaa itsensä, ylennetään". Sanaa bibliasta. 

On hyvin kapea käsitys rakkaudesta jos ajattelee sen liittyvän vain parisuhteeseen!  Itse en ole koskaan kokenut olevani rakastettu kenenkään miehen taholta,  mutta perheeni ja lasteni taholta kyllä.

Oon tajunnut että se rakkaus on mussa. Kun kokee sydänsuruja, voi tuntea ettei siitä selviä ikinä. Voi tuntua siltä, että sydän on rikottu, tallottu säpäleiksi ja rakkaus viety pois elämästä lopullisesti. Mut sitten luin jostain että se kyky rakastaa ja tuntea rakkautta onkin mussa. Mulla on se kyky tuntea niin kovasti että sattuu. Edes ihmissuhteen päättyminen ei vie kokonaan elämästä pois sitä rakkautta mikä on itsessä. Sen kun tajuaa niin tajuaa ettei koskaan tarvitse elää rakkaudettomassa maailmassa.