Lue keskustelun säännöt.
Suru, kun kohdalle osui haastava lapsi ja en jaksa enempää lapsia
03.10.2026 |
Alapeukuttakaa rauhassa, mutta antakaa minunkin jossakin avautua. Lapsi on ollut kovin toivottu ja rakas, mutta en kuvitellut vanhemmuutta tällaiseksi. Olen itse rauhallinen, mies on verkkainen ja lapsi on todella vilkas, levoton, hyvin omapäinen ja herkästä tulistuva. Lapsi on usein pahantuulinen ja saa vaikeita raivareita. Näennäisesti kehitys on ok, mutta monet arjen asiat syömisestä alkaen takkuavat. Lapsi on haastava myös päiväkodissa. Kavereita on ollut vaikea saada, leikkitreffien perään saa aina itse kysellä.
Alkuun ajattelin, että tämä helpottaa lapsen kasvaessa, mutta ei ole helpottanut. Yhä on vaikeaa ja pian on koulukin edessä. Olen yrittänyt hakea kaiken mahdollisen avun, mitä haastavan lapsen kanssa voisi saada. Yhteiskunnan tarjoama tuki on ollut vähäistä, lähinnä perheneuvolan psykologi voivottelee, että voi kun olette väsyneitä lapsenne kanssa.
Aikanaan kuvittelin, että saisin elää kahden lapsen äitinä. Todellisuus on se, että tämä yksi haastava lapsi on vienyt minusta mehut niin, etten voi kuvitellakaan toista raskautta. Eikä psyykkeeni kestäisi enää, jos toinen lapsi olisi samanlainen kuin ensimmäinen. Hävettää myöntää, mutta usein mietin, miksi sain yhden ja haastavan lapsen, kun jotkut saavat useamman helpon lapsen. Olen väsynyt lapsen raivareihin ja siihen, että tämän lapsen eteen täytyy nähdä tuplasti työtä verrattuna siihen, millaista helpon lapsen kanssa olisi.
Kommentit (36)
Hankala lapsi = hankala nuori = hankala teini = hankala aikuinen = hankala vanhus.
Ei se siitä muuksi muutu iän myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se mitään "kohdalle osunut", vaan te teitte sen ja omat geeninne on nyt siinä lapsessa.
Ainut oikea neuvo on, että hankkikaa asiantuntija-apua. Jatkuville raivareille on joku syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde sinulla ap on lapseesi?
Teen paljon lapseni eteen, vaikka olen todella väsynyt. Vietän lapsen kanssa päivittäin aikaa. Kovin hyvä en ole leikkimään, mutta luen ääneen kirjoja, käydään museoissa, leikkipuistoissa yms. Isänsä urheilee lapsen kanssa. Minä olen meille se rauhoittelija ja lohduttaja, mutta alkaa itselläkin tulla raja vastaan, kun raivareita on usein.
Ap
Eihän raivareihin kaivata mitään lohduttajaa, vaan jotain jämäkämpää. Monilta äideiltä tämä taito puuttuu, samoin yhä useammalta isältä.
Lapsi raivareillaan pyörittää perhe-elämäänne. Saa jotain etuja niistä. Pikkukeisaria kasvatatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisissa tilanteissa nuo raivarit tulevat? Miten reagoit niihin? Mitkä muut asiat ovat haastavia? Onko isovanhempia tai muita sukulaisia? Auttavatko he hoidossa?
Raivari iskee usein yllättäen, ei yksittäistä selittävää tekijää. Joku kerta saa yhdestä asiasta raivarin, toisella kertaa ei. Yritän lohduttaa, mutta lapsi ei yleensä heti rauhoitu.
Isovanhemmat eivät jaksa auttaa lapsen kanssa, koska lapsi on sen verran haastava. Ymmärrän, isovanhemmilla on jo ikää. Muita sukulaisia ei apuna ole.
Ap
Kuulostaa siltä että raivari on lapsellesi keino saada huomiota ja lohdutusta. Mitä tapahtuisi jos et huomioisi raivaria lainkaan? Elämään kuuluu pettymyksiä ja niistä selviytymistä. Kuulostaa siltä että tässä pettymysten sietämisessä on haastetta. Oletko antanut lapsen rauhoittua itsekseen?
Tämä. Tunteet tulevat ja menevät. Ei niistä pidä tehdä liikaa numeroa. Teot ovat eri asia. Kaikki teot eivät ole hyväksyttäviä, mahdollisten seurausten tulee olla välittömiä ja riittäviä. Niitä ei vesitetä millään tunnelässytyksellä.
Sitten lapsella on taas uusi mahdollisuus onnistua. Ei tarvetta palata menneeseen. Lapsi elää hetkessä. Lapsi on fiksu. Tällä hetkellä lapsi saa raivareillaan asioita (äidin lohdutusta ja huomiota), joita ei kuuluisi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi on sinulle suurempi asia: lapsesi on haastava vai se, ettet hänen takiaan jaksaisi toista lasta?
Olen pahoillani.
Mielenkiinnosta, millainen lapsi oli vauvana? Ja minkä ikäisenä meni päiväkotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kotiolot ok, eikä joudu kuuntelemaan esim. vanhempien riitelyä, sillä on satavarmasti autismi. Ei ole trolliviesti tämä. Googlaa ja koita vaikka ensin ihan vaan soveltaa kasvatuskeinoja mitä kirjon lapsiin käytetään ja katso toimiiko.
Uhmaikä? Raivoava lapsi kaipaa rajoja. Tähän mennessä hän on oppinut että raivoamalla pääsee keskipisteeksi.
Koirille on ongelmakoirakouluttaja. Mitä ihmispennuille on?
Helvata repeää kun raivopää aloittaa koulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taas esikoinen todella hidas ja hajamielinen, mutta toisaalta järkyttävän omapäinen. Tuntuu ettei minkäänlaista kontaktia saa. Kaikenlaisissa terapioissa käy, mutta ei tunnu oikein auttavan mikään.
Kuopus on sitten normaalimpi tapaus.
Onneksi on kaksi, leikkivät keskenään paljon ja esikoinen oppii kaikenlaista nuoremmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostakin tuo johtuu. Se jokin pitäisi asiantuntijoiden saada selville. Vaadi tutkimuksia. Muista ottaa myös omaa aikaa.
Millä tavalla lapsi on haastava? Raivarithan kertovat jostain: nälkä, väsymys, huomionhaku, mikä milloinkin. Onko ruutuaikaa liikaa? Se voi tehdä levottomaksi. Onko rauhoittumisaikaa yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde sinulla ap on lapseesi?
Teen paljon lapseni eteen, vaikka olen todella väsynyt. Vietän lapsen kanssa päivittäin aikaa. Kovin hyvä en ole leikkimään, mutta luen ääneen kirjoja, käydään museoissa, leikkipuistoissa yms. Isänsä urheilee lapsen kanssa. Minä olen meille se rauhoittelija ja lohduttaja, mutta alkaa itselläkin tulla raja vastaan, kun raivareita on usein.
Ap
Ihanaa, kun teet paljon asioita lapsen kanssa. Minulla on myös haastava, herkästi ärtyvä lapsi. Oletko kokeillut panda-metodia? Laita testiin! Etenkin raivareihin kannattaa suhtautua paniikkikohtauksina. Raivon takaa löytyy usein muita tunteita. Pidä kiinni kaikesta hyvästä, mitä teillä on ja nauti ajatuksella pienistäkin hyvistä hetkistä. Osoita rakkautta.
Hyvä kerryttää hyvää. Äläkä vertaa muihin. Muista myös, että lapset kehittyvät ja kasvavat! Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Jos kotiolot ok, eikä joudu kuuntelemaan esim. vanhempien riitelyä, sillä on satavarmasti autismi. Ei ole trolliviesti tämä. Googlaa ja koita vaikka ensin ihan vaan soveltaa kasvatuskeinoja mitä kirjon lapsiin käytetään ja katso toimiiko.
Aina ehdotellaan autismia, kyllästyttää. Meilläkin on energinen ja levoton lapsi, jotkut ulkopuoliset joskus vihjanneet pitäisikö tutkia, kun omat lapset heillä sattumoisin tosi rauhallisia.
Täällä ei kannata kysyä myötätuntoa. Samassa tilanteessa kuin sinä ap, nyt lapsi jo esiteini ja kerään voimia murrosikään. Aina oli joku sellainen haastava vaihe menossa, että uusi lapsi olisi ollut mahdoton ajatus. En vain saanut sellaista mitenkään sopimaan tähän arkeen. Lisäksi nyt 11 vuoden jälkeen, ilman palautumista, voimat ovat jo todella vähissä. Itsellä alkaa ikä tulla vastaan. Se voi helpottaa tai sitten ei.