Lue keskustelun säännöt.
Suru, kun kohdalle osui haastava lapsi ja en jaksa enempää lapsia
03.10.2026 |
Alapeukuttakaa rauhassa, mutta antakaa minunkin jossakin avautua. Lapsi on ollut kovin toivottu ja rakas, mutta en kuvitellut vanhemmuutta tällaiseksi. Olen itse rauhallinen, mies on verkkainen ja lapsi on todella vilkas, levoton, hyvin omapäinen ja herkästä tulistuva. Lapsi on usein pahantuulinen ja saa vaikeita raivareita. Näennäisesti kehitys on ok, mutta monet arjen asiat syömisestä alkaen takkuavat. Lapsi on haastava myös päiväkodissa. Kavereita on ollut vaikea saada, leikkitreffien perään saa aina itse kysellä.
Alkuun ajattelin, että tämä helpottaa lapsen kasvaessa, mutta ei ole helpottanut. Yhä on vaikeaa ja pian on koulukin edessä. Olen yrittänyt hakea kaiken mahdollisen avun, mitä haastavan lapsen kanssa voisi saada. Yhteiskunnan tarjoama tuki on ollut vähäistä, lähinnä perheneuvolan psykologi voivottelee, että voi kun olette väsyneitä lapsenne kanssa.
Aikanaan kuvittelin, että saisin elää kahden lapsen äitinä. Todellisuus on se, että tämä yksi haastava lapsi on vienyt minusta mehut niin, etten voi kuvitellakaan toista raskautta. Eikä psyykkeeni kestäisi enää, jos toinen lapsi olisi samanlainen kuin ensimmäinen. Hävettää myöntää, mutta usein mietin, miksi sain yhden ja haastavan lapsen, kun jotkut saavat useamman helpon lapsen. Olen väsynyt lapsen raivareihin ja siihen, että tämän lapsen eteen täytyy nähdä tuplasti työtä verrattuna siihen, millaista helpon lapsen kanssa olisi.
Kommentit (36)
Millainen suhde sinulla ap on lapseesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde sinulla ap on lapseesi?
Teen paljon lapseni eteen, vaikka olen todella väsynyt. Vietän lapsen kanssa päivittäin aikaa. Kovin hyvä en ole leikkimään, mutta luen ääneen kirjoja, käydään museoissa, leikkipuistoissa yms. Isänsä urheilee lapsen kanssa. Minä olen meille se rauhoittelija ja lohduttaja, mutta alkaa itselläkin tulla raja vastaan, kun raivareita on usein.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuokin riippuu todella paljon omasta suhtautumisesta. Itsellä on 4 lasta, joista yksi ADHD ja muutakin arjen haastetta. Silti halusin vielä lapsen. (Haastava oli 3. lapsi).
Olen eri mieltä. Lapseni olisi haastava, vaikka kuinka suhtautuisin eri tavalla. Ja lapseni on haastava myös päiväkodin aikuisten mielestä, ei vain minun ja mieheni.
Ap
Millaisissa tilanteissa nuo raivarit tulevat? Miten reagoit niihin? Mitkä muut asiat ovat haastavia? Onko isovanhempia tai muita sukulaisia? Auttavatko he hoidossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde sinulla ap on lapseesi?
Teen paljon lapseni eteen, vaikka olen todella väsynyt. Vietän lapsen kanssa päivittäin aikaa. Kovin hyvä en ole leikkimään, mutta luen ääneen kirjoja, käydään museoissa, leikkipuistoissa yms. Isänsä urheilee lapsen kanssa. Minä olen meille se rauhoittelija ja lohduttaja, mutta alkaa itselläkin tulla raja vastaan, kun raivareita on usein.
Ap
Kuulostaa että teette paljon yhdessä ja olette varmasti yrittänyt paljon. Lapset on niin erilaisia, kaikkihan toivoisivat helppoa ja ongelmatonta lasta ja jos lähipiirissä on käynyt tuuri niin varmaan oma tilanne harmittaa. Lohdutuksena se, että tilanne tulee vuosien myötä todennäköisesti helpottumaan, mutta nyt tietenkin pitää keksiä miten selviätte sinne asti. Kai psykologin kanssa mietitte minkälaisissa tilanteissa raivareita tulee ja miten näihin voisi vaikuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tommonen mukula joutaa saunan taakse.
Vierailija kirjoitti:
Millaisissa tilanteissa nuo raivarit tulevat? Miten reagoit niihin? Mitkä muut asiat ovat haastavia? Onko isovanhempia tai muita sukulaisia? Auttavatko he hoidossa?
Raivari iskee usein yllättäen, ei yksittäistä selittävää tekijää. Joku kerta saa yhdestä asiasta raivarin, toisella kertaa ei. Yritän lohduttaa, mutta lapsi ei yleensä heti rauhoitu.
Isovanhemmat eivät jaksa auttaa lapsen kanssa, koska lapsi on sen verran haastava. Ymmärrän, isovanhemmilla on jo ikää. Muita sukulaisia ei apuna ole.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapsi kohtelee pienempiään ja lemmikkejä?
Toivotan teille voimia. 💗
Lapset tulevat kasvattamaan vanhempiaan. Suosittelen Kristin Neffin kirjaa Itsemyötätunto. Hän kertoo kirjassa, miten itsemyötätunnon harjoittaminen auttoi haastavan autistilapsen kanssa. Toinen, sivusto, mikä auttaa myös vanhempaa saamaan yhteyden itseensä ja tunteisiinsa on Facebookin Positiivinen kasvatus. On myös kirja nimeltä tulistuva lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisissa tilanteissa nuo raivarit tulevat? Miten reagoit niihin? Mitkä muut asiat ovat haastavia? Onko isovanhempia tai muita sukulaisia? Auttavatko he hoidossa?
Raivari iskee usein yllättäen, ei yksittäistä selittävää tekijää. Joku kerta saa yhdestä asiasta raivarin, toisella kertaa ei. Yritän lohduttaa, mutta lapsi ei yleensä heti rauhoitu.
Isovanhemmat eivät jaksa auttaa lapsen kanssa, koska lapsi on sen verran haastava. Ymmärrän, isovanhemmilla on jo ikää. Muita sukulaisia ei apuna ole.
Ap
Siis lapsi saa ”turhasta” raivarin, ja sinä lohdutat? Miksi lohdutat?
Joskus vanhempi voi reagoida liian herkästi. Kun raivoaa anna tilaa äläkä heti ryntää rauhoittelemaan..myöhemmin kun tilanne ohi voi käydä läpi tunteita ja sanottaa asiaa. Yritä saada lähete toimintaterapiaan, hänestä on paras apu haastaviin tilanteisiin ja teille vanhemmillekkin neuvoja mitä kannattaa milloinkin tehdä. Saatat myös tiedostamatta purkaa tuota pettymystä lapseen, että oot niin hankala ja sinun takia en saa toista lasta eli tuotakin asiaa kannattaa käsitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi kohtelee pienempiään ja lemmikkejä?
Toivotan teille voimia. 💗
En halua edes tietää.
Tuliko pikkuporvarille yllätyksenä, ettei elämä olekaan täydellistä?
Joku kokkariämmähän taannoin surkutteli vammaista lastaan, jolla niin surkea kohtalo, ettei tule koskaan valmistumaan yliopistosta.
Kyynel.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoan lapsen tyypillinen ongelma. Sinä suoritat vanhemmuuttasi ja lapsesi vaistoaa sen. Sori vaan mutta me emme saa sellaisia lapsia kuin olemme tilanneet.
Kohdalle osui haastava lapsi?!?
Se on sinun lapsesi. Ja koeta nyt vaihteeksi käyttää vähän geneerisempää ilmausta kuin HAASTAVA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisissa tilanteissa nuo raivarit tulevat? Miten reagoit niihin? Mitkä muut asiat ovat haastavia? Onko isovanhempia tai muita sukulaisia? Auttavatko he hoidossa?
Raivari iskee usein yllättäen, ei yksittäistä selittävää tekijää. Joku kerta saa yhdestä asiasta raivarin, toisella kertaa ei. Yritän lohduttaa, mutta lapsi ei yleensä heti rauhoitu.
Isovanhemmat eivät jaksa auttaa lapsen kanssa, koska lapsi on sen verran haastava. Ymmärrän, isovanhemmilla on jo ikää. Muita sukulaisia ei apuna ole.
Ap
Kuulostaa siltä että raivari on lapsellesi keino saada huomiota ja lohdutusta. Mitä tapahtuisi jos et huomioisi raivaria lainkaan? Elämään kuuluu pettymyksiä ja niistä selviytymistä. Kuulostaa siltä että tässä pettymysten sietämisessä on haastetta. Oletko antanut lapsen rauhoittua itsekseen?
Vierailija kirjoitti:
Tommonen mukula joutaa saunan taakse.
Tommonen ehdottelija joutuu ite ennen muita.
Anna sossujen viedä tai sit vaan jatkat. Joko tai.
No kumpi
Tämä on ihan vaan ehdotus, tuli vaan mieleen. Jos lapsi alkaa raivoamaan tyhjästä, mitä jos vanhempikin tekisi niin, menisi lattialle sätkimään, ja huutamaan sillä lailla oikein teatraalisesti. Vähän luovuutta, ei alistumista lapsen räyhäämiselle.
Tuokin riippuu todella paljon omasta suhtautumisesta. Itsellä on 4 lasta, joista yksi ADHD ja muutakin arjen haastetta. Silti halusin vielä lapsen. (Haastava oli 3. lapsi).