Lue keskustelun säännöt.
Selittäkää mulle miten maksussa olevia työeläkkeitä leikataan?
03.10.2026 |
En siis ymmärrä miten valtio puuttuu työeläkeyhtiöiden jo maksussa oleviin eläkkeisiin. Veroprossan korotuksen tajuan mutta nyt uutisissa sanotaan, että kyse ei siitä kuitenkaan avaamatta miten toimii käytännössä.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verotuotto pienenee kun 1,5 miljoonaa eläkeläistä laittavat kukkaronnyörit kiinni eivätkä osta palveluita eivätkä tavaroita joten kulutus ja samalla työllisyys sakkaa tullee helposti 100 000 uutta työtöntä lisää valtion ja kuntien kustannettavaksi,päinvastoin työeläkkeitä tulisi korottaa roimasti niin verotuotot kasvaisivat ja työllisyys paranisi.
Eli verotetaan vielä enemmän palkansaajia nostamalla eläkemaksuksi kutsuttua pakkoveroa, jotta voidaan lapioida vielä nykyistäkin enemmän rahaa eläkeläisille? Palkansaajat tinkikööt kulutuksestaan eiks niin
Vittuako sinä meitä suomea sullekin rakentaneita vihaat, järsit ja kadehdit?
Elätäthän sä noitakin, jotka on täällä sukuineen ihan kylymästi elättinä.
Annetaan ilman muuta aplodit miten te loitte maa, jossa on maailman suurin julkinen sektori. Suomessa julkinen sektori, media, politiikka, tutkimus ja koululaitos muodostavat yhden laajan hyvä veli -verkoston. Kyse ei ole salaliitosta, vaan tietoisesta rakenteesta, jota on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen kiihtyvällä vauhdilla. Neuvostoliiton ihanteet ja hallintokulttuuri ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen. Samankaltaisilla arvoilla ja maailmankuvilla elävät ihmiset kiertävät instituutiosta toiseen, sukupolvesta toiseen.
Kyse on pehmeästä narratiivipropagandasta, jota Suomessa tuotetaan jatkuvasti. Aikanaan nauroimme Italian televisiolle, jonka viihteellisyys piti ihmiset passiivisina. Suomessa sama tehdään vakavuuden, asiantuntijuuden ja moraalisen ylemmyyden nimissä.
Lopputuloksena meidät palkitaan vuosittain. Maailman paras medialukutaito, vähiten korruptoitunut maa, onnellisin kansa. Samalla olemme myös yksi maailman virkamiesuskoisimmista kansoista. Erona Italiaan on vain se, että heillä on Meloni, meillä 200 puhuvaa päätä. Kun tällaista ajattelun muokkausta on harjoitettu vuosikymmeniä, muutos ei ole vain vaikeaa. Se on rakenteellisesti lähes mahdotonta.
Kun kaikki hyväksyvät saman perusmallin ja koko systeemi puolustaa itseään vilpittömän vakaumuksen voimalla ja muutosta ei tapahdu. Suomi ei romahda äkisti. Vaan se näivettyy hitaasti, siististi ja hallitusti. Valtio nimeltä Suomi ohi.
Se mihinkään näivety. Vähäsen, kun sihtiä heilutellaan niin ei jää kuin isoimmat kivet jäljelle.
Ei koskaan ennenkään täällä ole missään helpolla hallittavassa suvannossa saatu elää.
Eletty on silti.
Aina on jotakin ollut korjattavaa ja pielessä ja ratissa klappia, mutta tämä nykyinen vastakkainasettely, eläkeläisviha se syö miestä ja se lienee tarkoituskin.
Ei ne kuitenkaan kukaan olisi uskonut, että jostain suo kuokka ja jussi asetelmasta ollaan tultu näinkin hienoksi maaksi, että kaikki tänne pyrkivät.
Kuokkia ja suota sitä vaan kaikille. Sano
Toki hyvinvointivaltio houkuttelee maa han muut ta ji a, mutta ennen kaikkea niitä, joiden motiivina ovat ilmaishyödykkeet ja tulonsiirrot. Samalla tulojakauma muuttuu entistä vinommaksi, enemmän köyhiä ja vähemmän keskituloisia ja rikkaita.
Sotien jälkeinen hyvinvointiyhteiskuntaprojektihan nojasi siihen että elättejä on erittäin vähän elättäjiin nähden. Eläkeläisiä esimerkiksi ajateltiin olevan kerrallaan niin vähän että mitättömän pieni eläkemaksu riittäisi kattamaan eläkemenot. Hyvinvointiyhteiskunta oli vielä 1990-luvulle asti edullista ylläpitää, sillä kaikki julkisen sektorin eläkevastuut olivat täysin ratkaisematta ja ajateltu maksatettaviksi tuleville sukupolville verovaroin hamassa tulevaisuudessa. Julkisen sektorin eläkkeitä olisi tullut rahastoida yhtä laila ja yhtäläisesti muiden työeläkkeiden tapaan jo 1960-luvulta lähtien.
Demografisen muutoksen jälkeen ongelmaksi tuli moraalinen muutos, elätiksi jäämisestä tuli hyväksyttävää ja joissain piireissä jopa ihailtavaa. Viimeisin piirre murroksessa on se, että elättejä suorastaan aktiivisesti hankitaan ulkomaita myöten.
Suomalaisilla taisi se hyvinvointi nousta vähän päähän ja on alettu esim käyttämään sanaa paskaduuni, joku askare muuttuu ”paskaksi” kun siitä alkaa saamaan palkkaa. Meille on kehittynytmaahanmuuton myötä uusi värikoodilla varustettu paarialuokka, joka samalla jakaa työt ja niiden tekijät arvostettuihin-, ja paskaduuneihin, eli ei valkoisen marisevan maisterin hommiin. Nämä käyvät mielummin fattalla, kun tekevät näitä paskaduuneja.
Tyypillisesti paskaduuniksi kutsutaan työtä, jolla on seuraavia piirteitä:
- Huono palkka: Palkkaus on heikko suhteessa työn vaativuuteen tai elinkustannuksiin.
- Huonot työehdot: Työaikoihin, taukoihin tai muihin työoloihin liittyy epäkohtia.
- Ei etenemismahdollisuuksia: Työ on virikkeetöntä eikä se tarjoa polkua uralla etenemiseen.
- Epäitsenäisyys ja arvostuksen puute: Työntekijällä ei ole sananvaltaa työssään, ja työ koetaan merkityksettömäksi tai raskaaksi.
Ja sullehan tuo sopii??
60-luvulla syntyneenä olen väärä ihminen vastaamaan tähän. Silloin kun aloitin työelämässä töitä tehtiin siksi että sillä hankittiin toimeentulo, eikä kyseenalaistettu eri tilanteissa, että toteutuvatko juuri minun oikeuteni, minun tarpeeni ja työn mielekkyys.
Joku tässä ketjussakin ehti kadehtimaan 50-luvulla syntyneiden työelämää. Nuo aiemmin mainitut asiat oli heille ihan arkipäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verotuotto pienenee kun 1,5 miljoonaa eläkeläistä laittavat kukkaronnyörit kiinni eivätkä osta palveluita eivätkä tavaroita joten kulutus ja samalla työllisyys sakkaa tullee helposti 100 000 uutta työtöntä lisää valtion ja kuntien kustannettavaksi,päinvastoin työeläkkeitä tulisi korottaa roimasti niin verotuotot kasvaisivat ja työllisyys paranisi.
Kitsaat mummot ei muutenkaan laita rahaa kuin lääkäriin, museoon ja teatteriin.
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeillä oma vero 20%
Minun pienestä työeläkkeestäni menee jo nyt veroa 25 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verotuotto pienenee kun 1,5 miljoonaa eläkeläistä laittavat kukkaronnyörit kiinni eivätkä osta palveluita eivätkä tavaroita joten kulutus ja samalla työllisyys sakkaa tullee helposti 100 000 uutta työtöntä lisää valtion ja kuntien kustannettavaksi,päinvastoin työeläkkeitä tulisi korottaa roimasti niin verotuotot kasvaisivat ja työllisyys paranisi.
Kitsaat mummot ei muutenkaan laita rahaa kuin lääkäriin, museoon ja teatteriin.
Kyllä me maksamme ruoasta ihan saman hinnan kuin sinäkin saatana. Sitä paitsi museo ja teatteri ovat palveluita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeillä oma vero 20%
Minun pienestä työeläkkeestäni menee jo nyt veroa 25 %.
Mun pienestä työeläkkeestä menee 8%, että ei se sun voi NIIN pieni olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verotuotto pienenee kun 1,5 miljoonaa eläkeläistä laittavat kukkaronnyörit kiinni eivätkä osta palveluita eivätkä tavaroita joten kulutus ja samalla työllisyys sakkaa tullee helposti 100 000 uutta työtöntä lisää valtion ja kuntien kustannettavaksi,päinvastoin työeläkkeitä tulisi korottaa roimasti niin verotuotot kasvaisivat ja työllisyys paranisi.
Kitsaat mummot ei muutenkaan laita rahaa kuin lääkäriin, museoon ja teatteriin.
Ja jälkeläisilleen.
Vierailija kirjoitti:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jairipalonen/sakn-ja-julkisen-sektorin…
Julkisen sektorin palkkasumma ja keskipalkat ovat todellakin kasvaneet viime vuosina merkittävästi nopeammin kuin yksityisellä sektorilla. Tämä kehitys on herättänyt runsaasti yhteiskunnallista keskustelua, ja aiheesta on kirjoitettu ahkerasti muun muassa Uusi Suomi Puheenvuoro -blogeissa.
Ero julkisen ja yksityisen puolen välillä repesi erityisesti vuosien 2024–2026 aikana. Esimerkiksi syksyyn 2025 tultaessa julkisen sektorin palkkasumma oli kasvanut puolessatoista vuodessa noin 13 prosenttia, kun taas yksityisellä sektorilla kasvu jäi samaan aikaan vain 2,2 prosenttiin.
20 mrd. leikkaus on lasten leikkiä
Julkisen sektorin palkkojen ja työnantajan sivukulujen kokonaiskustannus on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2026 arviolta noin 30 miljardista eurosta 49 miljardiin euroon.
Kasvua on siis lähes 20 miljardia euroa.
Ratkaisu on palauttaa julkisen sektorin henkilöstökustannukset lähemmäksi vuoden 2008 tasoa. Tämä voidaan tehdä niin, että suurin vastuu kohdistuu ylimpään poliittiseen ja virkamiesjohtoon, ei suorittavaa työtä tekeviin.
Se on juuri näin.
60-luvulla syntyneenä olen väärä ihminen vastaamaan tähän. Silloin kun aloitin työelämässä töitä tehtiin siksi että sillä hankittiin toimeentulo, eikä kyseenalaistettu eri tilanteissa, että toteutuvatko juuri minun oikeuteni, minun tarpeeni ja työn mielekkyys.