Lue keskustelun säännöt.
Kun elämässäsi on ollut todella synkkiä ajanjaksoja - oletko koskaan kokenut, että sinua olisi autettu yliluonnollisella tavalla?
30.09.2026 |
Minulla jostain syystä joka kerta kun olen ollut hyvin pimeässä kohdassa elämässäni, niin, että olen ollut todella luovuttaa henkeni, niin ihme on tapahtunut. On tullut paikalle ihminen, joka on avannut minulle täysin uuden elämänsuunnan esimerkisi työn saralla tai ihminen, jonka avulla olenkin pystynyt ponnistamaan sen synkkyyden yli parempaan aikaan. Näissä on aina samantyylinen kuvio:
Pitkään jatkunut kärsimys > synkkä olo ja kuoleman toiveet > hyväksyminen, ettei elämä muutu ja kuoleman suunnitteleminen, irti päästäminen ja kuoleman toiveiden vahvistuminen > auttava taho, joku speciaali ihminen > koko elämä mullistuu uudelleen.
Elämässäni on ollut todella paljon erilaisia vaiheita ja synkkiä ajanjaksoja. Olen yrittänyt päästä pois mutta aina se ratkeaa tavalla, jota en ole osannut odottaa.
Kommentit (72)
Mulle on myös käynyt vastaavaa itseasiassa ihmeen monta kertaa.
Ymmärrän tasan mitä tarkoitat.
Joku todella vanha ystävä pomppaa elämääsi vuosikymmenen jälkeen juuri kun sulla on menossa joku kriisi, ja sillä onkin itsellä juuri vastaavaa ja löytää siitä yhteistä.
Tai saan tietyn esihenkilön juuri tietyssä kohdassa elämää ja se osoittautuu täysin "ennalta-kirjoitetuksi" ja siitä seuraa jotain hyvää.
Näissä "universumin suunnitelma" -asioissa ei tajua heti että mikä asia tai kuka johtaa ja mihin. Näitä on paljon.
itsellä oli todella monta hengenlähtöä lähellä, eli läheltä piti tilannetta, ja silti ei ollu aika.
Jotain onnea asioissa toisinaan on ja asioita tapahtuu syystä.
Kaikki ei vaan voi olla sitä sattumaa. Liikaa sattumia, jos noin olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samalla tavalla. Olen ollut tilanteessa, josta ei todella tuntunut olevan ulospääsyä ja kaikki mahdolliset vaihtoehdot oli toinen toistaan huonompia. Ja syvimmän epätoivon hetkellä tapahtui todella odottamaton käänne, joka muutti tilanteen kokonaan
Olen niin kade ihmisille joille käy näin.
Tämä lausumasi ehkä samalla osoittaa, miksi sinulle ei ole käynyt niin. Tai sitten on, et huomaa sitä, etkä osaa olla kiitollinen. Jotenkin sinä olet tähän päivään asti selvinnyt.
Vierailija kirjoitti:
En! Jo lapsena kun jouduin vakavan koulukiusaamisen uhriksi, en saanut mitään apua esimerkiksi Jumalalta, joka unohti minut heitteille niiden petojen armoille. Erosin kirkosta kun tulin aikuiseksi. Kaikki sen jälkeen tapahtunut on vahvistanut että tein oikein.
Ei se sitä tarkoita, etteikö elämässä ole haasteita. Aloitus ei käsitellyt sitä. Olen minäkin ollut seksuaalisen hyväksikäytön kohde, alkoholistien kasvattama, vakavia tilanteita ollut paljon, väkivaltaa, talousvaikeuksia, luottamusta rikottu etc, lista jatkuu, vaikeaa ollut eri elämänjaksoissa mutta koskaan en ole "saanut" luovuttaa, niin, että täältä lähtisin vaan loppuen lopuksi sieltä se valonpilkahdus on tullutkin juuri kun on irroittamassa otteensa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samalla tavalla. Olen ollut tilanteessa, josta ei todella tuntunut olevan ulospääsyä ja kaikki mahdolliset vaihtoehdot oli toinen toistaan huonompia. Ja syvimmän epätoivon hetkellä tapahtui todella odottamaton käänne, joka muutti tilanteen kokonaan
Olen niin kade ihmisille joille käy näin.
Tämä lausumasi ehkä samalla osoittaa, miksi sinulle ei ole käynyt niin. Tai sitten on, et huomaa sitä, etkä osaa olla kiitollinen. Jotenkin sinä olet tähän päivään asti selvinnyt.
Samaa mieltä, et vaan ole koskaan tajunnut niitä asioita ja yhteyksiä.
Siksi että näe sitä. Se on olemassa. Joku yhteys ja kohtalo, karma, mikä ikinä onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kummallisella tavoilla. Mitään yliluonnollista ei niissä ole.
No ei minunkaan mielestä mitään varsinaisesti yliluonnollista vaan itselle jo muodostunut läheisemmäksi osaksi elämää kaikenlaiset outoudet mutta yleiskielellä ehkä helpompaa määritellä se niin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kutsun sitä universumin suunnitelmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samalla tavalla. Olen ollut tilanteessa, josta ei todella tuntunut olevan ulospääsyä ja kaikki mahdolliset vaihtoehdot oli toinen toistaan huonompia. Ja syvimmän epätoivon hetkellä tapahtui todella odottamaton käänne, joka muutti tilanteen kokonaan
Olen niin kade ihmisille joille käy näin.
Tämä lausumasi ehkä samalla osoittaa, miksi sinulle ei ole käynyt niin. Tai sitten on, et huomaa sitä, etkä osaa olla kiitollinen. Jotenkin sinä olet tähän päivään asti selvinnyt.
Mitään ei kyllä ole tapahtunut ilman omaa ponnistelua ikinä. Se just onkin kun kaikki voimavarat on niin käytetty että nykyään jo ajattelen että toivottavasti ei ole kuoleman jälkeistä elämää koska en jaksa ajatellakaan mikä härdelli siellä odottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, ei koskaan. Kukaan ei tule eikä auta. Enää en jaksa rämpiä itse. Tämä oli tässä minun osaltani.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on myös käynyt vastaavaa itseasiassa ihmeen monta kertaa.
Ymmärrän tasan mitä tarkoitat.
Joku todella vanha ystävä pomppaa elämääsi vuosikymmenen jälkeen juuri kun sulla on menossa joku kriisi, ja sillä onkin itsellä juuri vastaavaa ja löytää siitä yhteistä.
Tai saan tietyn esihenkilön juuri tietyssä kohdassa elämää ja se osoittautuu täysin "ennalta-kirjoitetuksi" ja siitä seuraa jotain hyvää.
Näissä "universumin suunnitelma" -asioissa ei tajua heti että mikä asia tai kuka johtaa ja mihin. Näitä on paljon.
itsellä oli todella monta hengenlähtöä lähellä, eli läheltä piti tilannetta, ja silti ei ollu aika.
Jotain onnea asioissa toisinaan on ja asioita tapahtuu syystä.
Kaikki ei vaan voi olla sitä sattumaa. Liikaa sattumia, jos noin olisi.
Juu jep, on sitä kaikenlaista ihmeellistä siis muutenkin vaikka kaikista näyttävämmin tämä tulee esiin juuri noina hetkinä kun on todella pimeää - ja sitten yhtäkkiä ne valot syttyvätkin. Ei tietenkään niin, että kaikki muuttuu hetkessä mutta kipinä syttyy uudelleen ja se johtaa aina täysin uuteen elämänjaksoon - ja näillä elämänjaksoilla tapaa hyvin erikoisia ihmisiä, jotka johdattavat paikkaan x ja kun katsoo menneeseen, niin ymmärtää usein, että minkä takia jonkun asian oli tapahduttava niin kuin se tapahtui. Tuntuu, että on paljon tilanteita kun havahtuu, että nyt on ollut johdatus läsnä. Uskon, että ihmisellä on kyllä tietenkin mahdollisuus vaikuttaa paljon elämäänsä ja mihin suuntaan menee mutta kyllä on myös mahdollisuus kuulostella sitä omaa elämänpolkua, miksi me täällä olemme kun ilmeisesti jokin tarkoitus kaikella on. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En! Jo lapsena kun jouduin vakavan koulukiusaamisen uhriksi, en saanut mitään apua esimerkiksi Jumalalta, joka unohti minut heitteille niiden petojen armoille. Erosin kirkosta kun tulin aikuiseksi. Kaikki sen jälkeen tapahtunut on vahvistanut että tein oikein.
Ei se sitä tarkoita, etteikö elämässä ole haasteita. Aloitus ei käsitellyt sitä. Olen minäkin ollut seksuaalisen hyväksikäytön kohde, alkoholistien kasvattama, vakavia tilanteita ollut paljon, väkivaltaa, talousvaikeuksia, luottamusta rikottu etc, lista jatkuu, vaikeaa ollut eri elämänjaksoissa mutta koskaan en ole "saanut" luovuttaa, niin, että täältä lähtisin vaan loppuen lopuksi sieltä se valonpilkahdus on tullutkin juuri kun on irroittamassa otteensa. -ap
Ihmisen vahvin biologinen tarve ja halu on elää. Jolloin mikä tahansa oljenkorren pätkä riittää pitämään se elossa, pienen pienikin.
Masennus on sairaus joka vaatii hoitoa.
Ap selvästi jotenkin osaa tämän homman. Minä en osaa yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on, sitä ei usko ennen kuin on ihan pakko.
Kyllä kai se kuitenkin on yleisin kokemus että ihminen huutaa epätoivoaan universumille tai miksi sitä haluaakin kutsua eikä saa mitään vastausta. Sitten joillekin ihmisille vain käy lottovoiton kaltainen mäihä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap selvästi jotenkin osaa tämän homman. Minä en osaa yhtään.
Kuoleman jälkeen on yhtä paljon kun oli ennen syntymääsi. Ei sitten mitään ole, sinua ei vaan enää ole.
Kysymys ei ole osaamisesta, vaan oivaltamisesta. Mitä elämä on? Mitä se sinulle tarkoittaa?
Näet, kuulet, ymmärrät, luet, liikut, hengität, joka ikinen asia sinussa on elämää. Sinä olet elämä.
Mitä se sinulle merkitsee?
Olin fyysisesti sairas ja todella huonvointinen kuukausikaupalla. Päätin kuitenkin kokeilla onneani ja hain opiskelemaan. Valintakoetta edeltävänä päivänä olo oli aivan kauhea, rukoilin Jumalaa apuun ja toivoin hartaasti, että olisin paremmassa kunnossa seuraavana päivänä.
Ja se toteutui! Menin valintakokeeseen, tein huippusuorituksen ja pääsin kouluun. En vieläkään käsitä miten tuo onnistui.
No minä olen kokenut ihan yliluonnollisena sen, että kun maailma pistää polvilleen, ratkaisut löytyvät itsestä. Ja jos joku siinä kohti päätyy itsemurhaan, kuten ihmiset valitettavasti joskus tekevät, eivät he ole ajatelleet tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai se kuitenkin on yleisin kokemus että ihminen huutaa epätoivoaan universumille tai miksi sitä haluaakin kutsua eikä saa mitään vastausta. Sitten joillekin ihmisille vain käy lottovoiton kaltainen mäihä.
Ei se tapahdu huutamalla, pyytämällä tai rukoilemalla. Se ei tule jos sitä pyydät, ja kuvittelet sitä ihmeeksi.
Se tulee jos jaksat pitää toivoa yllä, se tulee kyllä jossain muodossa.
Mutta jos luovutat ilman toivoa ankeimmalla hetkellä, et koskaan ehdi nähdä sen tapahtuvan. Et anna sille mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
No minä olen kokenut ihan yliluonnollisena sen, että kun maailma pistää polvilleen, ratkaisut löytyvät itsestä. Ja jos joku siinä kohti päätyy itsemurhaan, kuten ihmiset valitettavasti joskus tekevät, eivät he ole ajatelleet tarpeeksi.
Juuri näin. Heidänkin asiat olisivat todennäköisesti korjaantuneet jos olisivat itse siihen valmiita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai se kuitenkin on yleisin kokemus että ihminen huutaa epätoivoaan universumille tai miksi sitä haluaakin kutsua eikä saa mitään vastausta. Sitten joillekin ihmisille vain käy lottovoiton kaltainen mäihä.
Tämä on todella yksinäinen ja pitkä tie. Kyllä meistä jokaista autetaan tavallaan mutta ei tämä kyllä ole missään nimessä ollut mitään sellaista tilaustyötä, että tässä voin vain pyytää ja saada. Kyllä se on mennyt niin, että kaikki voimat on käytetty loppuun ja liikaa painolastia laitettu ja sitten kuitenkin taas autettu. Välillä se on tuntunut suorastaa vitt*ilulta mutta kuitenkin muistuttaa, että emme me täällä huvikseen ole, että kyllä kaikella on jonkinlainen tarkoitus vaikka se ei siltä aina tunnu. -ap
Siis tismalleen juurikin näin, tätä tarkoitan. Aivan käsittämätöntä. Viimeksi 1,5 vuotta sitten olin aivan varma, että sen elämänvaiheen yli en kyllä pysty enää pääsemään vaan se oli siinä. Olin todella huonossa tilanteessa monella osa-alueella elämässäni, se kärsimys oli liikaa ja jatkunut liian pitkään. Päätin, että en tahdo jatkaa ja aikani on nyt vihdoin! poistua täältä. Olin aivan tosissani kuten aina, kun päätän, että nyt loppuu. Niin kappas, tapahtui aivan älytön sisäinen muutos ja sain tukea myöskin ulkopuolelta ykskaks, että siinä meni uusiksi koko elämä ja hyvin tärkeällä sekä pitkäkestoisella tavalla. Nuo synkät ajat ovat ihmeellisiä siitä, miten ne todella muuttavat elämää sellaisella tavalla kun hetkeä aiemmin luuli, että ei omin voimin pysty eikä kykene ja pam, kaikki muuttuu. -ap