Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä mies sitten saa kun tarjoilee naiselle kahvit treffeillä?

Vierailija
30.09.2026 |

Olin taas Tinder treffeillä kahvilassa ja tarjoilin kahvia ja sai ottaa lemppari leivoksen kera, hintaa taisi tulla 17€.

Oikein nätti ja eloisa yliopisto-opiskelija, pienten lasten äiti, jolla verkkoja vähän joka suuntaan vesillä. 

Naisen kommentit: komea ja tutustumisen arvoinen, erityisellä tavalla kunnioitusta herättävä mies. 

Riittääkö seuraavaksi kahvit vai ruokaa? 

Perjantaiksi on luvassa toisen naisen kanssa tinder treffit ja olen luvannut kahvilassa kahvia tarjota. Itsevarmana miehenä tiedän että hänkin tykkää. Mut miks miehen pitää tarjota? Mä oon nyt juhannuksen jälkeen tarjoillut naisille 7 kertaa jäätelöö, 4 kertaa kahvia, kerran menty suoraan sänkyyn. 

Mä olen saanut tykätä tinderistä useita sellaisia naisia joista olen sillä hetkellä tuntenut heti että tuon kanssa on pakko päästä treffeille ja olen päässyt. Heistä kaikki ovat tykänneet. 

Miksi miehen pitää maksaa näistä, jos kuitenkin molemmat tykkäävät siitä hetkestä, molempien mielestä on ollut kiva haastaa itseään käymällä keskusteluja oudon ihmisen kanssa, samalla se seura on ollut silmille ruokaa ja iloa elämään? M40

Kommentit (70)

Vierailija
61/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kutsun jonkun kahville ja lupaudun tarjoamaan niin saan hänet seurakseni ja toivottavasti saan ilahduttaa häntäkin mukavalla ajanvietolla ja jutella eri asioista. Mitä muuta minun edes pitäisi siitä saada?

Juuri tämä. Mutta miksi ihmeessä niitä ei makseta itse? Miksi mies maksaa, tai jos ei maksa niin et ole herrasmies ja odotat naiselta vaikka mitä. En odota yhtään mitään. Ensinnäkin tästä puhutaan paljon naisten kanssa. Pitää olla rima korkealla, molempien osapuolten kiinnostus on yhtä tärkeää. Sellainen asenne että voit huoletta sanoa että olet sairaan komee ja kiva tyyppi, mutta sitä ei oteta minkälaisena lupauksena mistään. Kehuin eilistäkin naista, mutta näin että hänen mukanaan on miehellä pysyminen, ehkä liiankin vauhdikas persoona. Meillä oli ihan sopimus että tutustutaan ja katsellaan ajan kanssa mihin johtaa. Eihän sitä koskaan tiedä, yhtä hyvä vaihtoehto on että ei johda mihinkään kuin se että johtaa. M40

- mies on päässy maksamalla naisten seuraan

- mies luulee nyt että naiset nauttivat hänen seurastaan

 

?

Vierailija
62/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mies on se, joka kysyy treffeille ja nimenomaan kahvilaan, niin silloin on ihan kohteliasta tarjota.

Olen kyllä ymmärtänyt, että Suomessa ja muissa pohjoisamaissa on varsin usein tapana maksaa molemmat omansa. Monessa muussa maassa on paljon suurempi oletus siitä, että mies maksaa. 

Sukupuolirooleistahan ja historiasta tämä tapa juontuu ja siitä biologisestakin seikasta, että miehet on usein kiinnostuneita paljon laajemmasta joukosta naisia ja naiset ovat yleisemmin ikäänkuin nirsompia ja valikoivampia. Siksi naisille on tärkeää, että mies panostaa jollain tavalla juuri häneen, kun osoittaa kiinnostustaan ja siksi tästä on tullut tapa, joka vieläkin on enempi vähempi voimissaan.

Sutkin pitäis vaan tappaa. Kukaan ei olis varmis sen kaltasta mätisäkkiä ees rai skaan. M40

Onkos murusella nyt lähtenyt päivä vähän huonolla jalalla liikkeelle? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mpäristöministeriön koordinoima biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmä toteutti vuonna 2025 luontobarometri-kyselytutkimuksen. Sitra oli mukana rahoittamassa kyselyä.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että vastanneista 81 prosenttia piti luontoa itselleen erittäin tärkeänä tai tärkeänä, minkä lisäksi Suomen luonnosta on huolissaan 72 prosenttia vastanneista. Edellisen lisäksi 86 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa kielteisesti myös ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen.

Tutkimustulosten perusteella Suomen luonnon ei pitäisi olla poliittisen kentän pelinappula, vaan jokaisen luontoa vähintään tärkeänä pitävän suomalaisen pitäisi olla luonnon puolella puoluekannasta riippumatta. Valitettavasti näin ei ole, minkä tajusin osallistuessani viime lauantaina Viiankiaavan puolesta järjestettyyn mielenosoitukseen, elämäni ensimmäiseen.

Minä en halunnut ottaa kantaa hallituksen tekemiin päätöksiin enkä missään nimessä hyväksynyt huutelua, jota hallituksen edustaja sai osakseen pitäessään puhettaan meille mielenosoittajille. Myös mielenosoituksessa nähdyt ”Hallitus alas” -kyltit eivät olleet minusta lainkaan asiaankuuluvia. Minä lähdin mielenosoitukseen, koska olen hyvin huolissani Suomen herkästä luonnosta ja sen tulevaisuudesta. Mitä luonnostamme jää jäljelle, kun maamme myllätään ja metsämme kaadetaan kaivoksien, datakeskusten ja tuulivoimaloiden alta? Jäljelle jäävät alueet, etenkin Suomen Lapissa, voidaankin sitten kuorruttaa coolcation-luksusmatkailijoita varten rakennettujen luksushuviloiden asfalttipihoilla. Siinäpä huolta kerrakseen.

Haluaisin niin kovasti ymmärtää, miksi Suomen luonnosta on tullut poliittisen pelikentän pelinappula ja miksi niin moni luonnon puolesta puhuva leimataan ”vihervassariksi”, kun kyse ei ole politiikasta vaan syvimmistä arvoista: mitä pidetään oikeasti tärkeänä?

Haluaisin myös tietää, missä on se foorumi, jonka tavoitteena olisi vähentää tätä nyt vallalla olevaa vastakkainasettelua. Toivon, että kuuntelisimme aidosti myös niitä mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka eivät ole meille niin mieluisia, ja tekisimme yhteistyötä meille niin rakkaan ja ainutlaatuisen luontomme puolesta.

Mari Lähdesmäki

 

 

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää

Eero Leinonen

9:19

 

Mari Lähdesmäki:"Toivon, että kuuntelisimme aidosti myös niitä mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka eivät ole meille niin mieluisia, ja tekisimme yhteistyötä meille niin rakkaan ja ainutlaatuisen luontomme puolesta."

Hyvä kysymys, että kuulisimme näkemyksen "suo-ojitukset ovat pilanneet kaikki Suomen järvien ja jokien vedet" sijaan, jotain sellaista, joka teille ei ole mieluisaa.

Kokeillaampa, miten tämä otetaan vastaan.
Pintavesiä tummentavaa TOC-kuormaa metsätaloudesta tulee vain 4% (78 000 tn/v) ja 96% (184 000 tn/v) tauastakuormana Suomen metsien karikkeista lähinnä kuusen neulasista purojen ja jokien juuri niiltä suojakaistoilta.
Prosentit voi tarkistaa MetsäVesi Raportista 2020 sivulta 37 Taulukosta 4.

Tai että luonnontilaiselta valuma-alueelta (ei ojituksia) Liuhapuron TOC-kuorma 30,2 mg/l/v on samaa luokkaa kuin metsätalouden suurimman päästäjän Kivipuron 30,8 mg/l/v. MV-raportti sivu 46 Taulukko 5. Liuhapuroa on seurattu 40 vuotta näytteitä ottamalla.

8:12

 

Johtuisikohan leimaaminen siitä, että ilmasto- ja ympäristöpolitikointi on usein vasemmistolaista. Joskus erittäin vasemmistolaista.

Hyvin argumentoitu (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

hyvin argumentoitu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ei minusta vaan!

Vierailija
64/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipa huono provo.

Miks ihmeessä mä kirjoittelisin tänne jotain satuja? Näin se menee. Itsestään huolta pitävän fiksusti käyttäytyvän miehen on todella helppo ottaa ohjat naisista. Heitä kyllä riittää ja paikka jatkoon on täysin miehen käsissä. Mutta miksi ihmeessä pitäisi olla tarjoamassa niitä jäätelöitä ja kahveja satojen eurojen edestä pelkästään vain siksi että naisen kanssa istuttaa juttelemaan? M40

Älä tarjoa. Sano jo treffejä sopiessasi, että kumpikin maksaa omansa. Ei ole vaikeaa.

Sitten te haukutte miehet pas.koiksi jotka eivät arvosta naista kun eivät maksa. Koittakaa nyt päättää mikä on hyvä? 

Oi ihana herrasmies kun tarjoat mulle jäätelöä. M40

Tarjoaminen on bare minimum eikä tee vielä "ihanaksi herrasmieheksi" vaan että mies on oppinut sosiaalisen etiketin ensimmäiset säännöt. Siitä on vielä piiiiiitkä matka ihanuuteen.

Vierailija
65/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annika Saarikon näkemykset nuorten aikuisten mielenterveysongelmista (HS 4.9. ja Vieraskynä 26.8.) sekä niitä kommentoinut, YTHS:ltä irtisanottu psykologi-psykoterapeutti (HS Mielipide 11.9.) nostivat esiin tärkeän kysymyksen YTHS:n suunnasta.

Työskentelin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) terveydenhoitajana ja yhteisöterveyden vastuuhenkilönä vuosina 1997–2017, ylpeänä säätiöläisyydestäni. YTHS hahmottui minulle tuolloin opiskeluterveyden asiantuntijaorganisaationa, jolla oli oma erityinen tehtävänsä ja identiteettinsä.

Työntekijänä sain kasvaa ymmärtämään opiskeluterveyden laaja-alaista kokonaisuutta. Vastaanotolla ei hoidettu vain oiretta tai sairautta vaan mietittiin opiskelukykyä, elämäntilannetta ja sitä ympäristöä, jossa nuori aikuinen eli ja opiskeli. Yksilötyön rinnalla tehtiin yhteisöterveystyötä, yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa, kehitettiin ennalta ehkäisevää työtä ja tuotettiin tutkimustietoa opiskelijoiden terveydestä.

Työntekijöiden asiantuntemukseen luotettiin. Työtä sai kehittää, uusia toimintatapoja kokeilla ja käytännön työstä syntynyttä tietoa viedä eteenpäin. Parhaimmillaan organisaatiossa oli lyhyt matka vastaanottohuoneesta kehittämiseen ja päätöksentekoon. Kentän ääntä kuultiin, koska opiskelijoiden arjesta ja tarpeista syntyvän käytännön tiedon ymmärrettiin olevan olennainen osa viisasta päätöksentekoa.

Kymmenen viime vuoden kehitystä on ollut surullista seurata. On rakennettu, purettu, rakennettu ja purettu. Johtaminen on näyttäytynyt yhä enemmän ylhäältä alas suuntautuvana ja kliinistä työtä tekevien näkemyksiä ohittavana.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ottaminen YTHS:n piiriin vuonna 2021 oli tasa-arvon näkökulmasta hieno uudistus, mutta samalla palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistui. Näin suuren muutoksen resursointi ei nähdäkseni onnistunut tavalla, joka olisi suojellut YTHS:n aiempia vahvuuksia.

Ymmärrän nykyisen YTHS:n toimivan aivan toisenlaisissa taloudellisissa ja toiminnallisissa raameissa kuin se YTHS, jonka itse tunsin. Juuri niukkuudessa olisi kuitenkin erityisen tärkeää olla koko säätiönä yhteisellä asialla, perustehtävän puolella. Kun voimavaroja on vähän, niiden käytössä tarvitaan johdon ja käytännön työntekijöiden yhteistä ymmärrystä siitä, mikä opiskeluterveyden kannalta on olennaista.

YTHS:ään on vuosikymmenten aikana rakentunut ainutlaatuista ymmärrystä opiskelijoista, opiskelukyvystä ja opiskeluyhteisöistä. Tähän ymmärrykseen kuuluu myös se, ettei yksilöllistä hoitoa ja yhteisöllisyyttä tarvitse asettaa vastakkain. Mielenterveyttä rakennetaan kaikkialla yhteiskunnassa, mutta joskus juuri riittävä yksilöllinen apu mahdollistaa nuorelle palaamisen opiskeluun, ihmissuhteisiin ja yhteisöihin.

Tämän kokonaisymmärryksen vaaliminen on erityisen tärkeää silloin, kun resurssit ovat niukat ja valintoja on tehtävä. Organisaation osaaminen elää lopulta sen työntekijöissä, heidän kokemuksessaan ja kyvyssään nähdä, mitä opiskelijat tarvitsevat.

Anna Malmberg-Virta

terveydenhoitaja, psykoterapeutti, työnohjaaja

Tampere

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Vierailija
66/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarjoilet? Oletko töissä siellä kahvilassa, ap? Silloin saat sen palkan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mpäristöministeriön koordinoima biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmä toteutti vuonna 2025 luontobarometri-kyselytutkimuksen. Sitra oli mukana rahoittamassa kyselyä.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että vastanneista 81 prosenttia piti luontoa itselleen erittäin tärkeänä tai tärkeänä, minkä lisäksi Suomen luonnosta on huolissaan 72 prosenttia vastanneista. Edellisen lisäksi 86 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa kielteisesti myös ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen.

Tutkimustulosten perusteella Suomen luonnon ei pitäisi olla poliittisen kentän pelinappula, vaan jokaisen luontoa vähintään tärkeänä pitävän suomalaisen pitäisi olla luonnon puolella puoluekannasta riippumatta. Valitettavasti näin ei ole, minkä tajusin osallistuessani viime lauantaina Viiankiaavan puolesta järjestettyyn mielenosoitukseen, elämäni ensimmäiseen.

Minä en halunnut ottaa kantaa hallituksen tekemiin päätöksiin enkä missään nimessä hyväksynyt huutelua, jota hallituksen edustaja sai osakseen pitäessään puhettaan meille mielenosoittajille. Myös mielenosoituksessa nähdyt ”Hallitus alas” -kyltit eivät olleet minusta lainkaan asiaankuuluvia. Minä lähdin mielenosoitukseen, koska olen hyvin huolissani Suomen herkästä luonnosta ja sen tulevaisuudesta. Mitä luonnostamme jää jäljelle, kun maamme myllätään ja metsämme kaadetaan kaivoksien, datakeskusten ja tuulivoimaloiden alta? Jäljelle jäävät alueet, etenkin Suomen Lapissa, voidaankin sitten kuorruttaa coolcation-luksusmatkailijoita varten rakennettujen luksushuviloiden asfalttipihoilla. Siinäpä huolta kerrakseen.

Haluaisin niin kovasti ymmärtää, miksi Suomen luonnosta on tullut poliittisen pelikentän pelinappula ja miksi niin moni luonnon puolesta puhuva leimataan ”vihervassariksi”, kun kyse ei ole politiikasta vaan syvimmistä arvoista: mitä pidetään oikeasti tärkeänä?

Haluaisin myös tietää, missä on se foorumi, jonka tavoitteena olisi vähentää tätä nyt vallalla olevaa vastakkainasettelua. Toivon, että kuuntelisimme aidosti myös niitä mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka eivät ole meille niin mieluisia, ja tekisimme yhteistyötä meille niin rakkaan ja ainutlaatuisen luontomme puolesta.

Mari Lähdesmäki

 

 

Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää

Eero Leinonen

9:19

 

Mari Lähdesmäki:"Toivon, että kuuntelisimme aidosti myös niitä mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka eivät ole meille niin mieluisia, ja tekisimme yhteistyötä meille niin rakkaan ja ainutlaatuisen luontomme puolesta."

Hyvä kysymys, että kuulisimme näkemyksen "suo-ojitukset ovat pilanneet kaikki Suomen järvien ja jokien vedet" sijaan, jotain sellaista, joka teille ei ole mieluisaa.

Kokeillaampa, miten tämä otetaan vastaan.
Pintavesiä tummentavaa TOC-kuormaa metsätaloudesta tulee vain 4% (78 000 tn/v) ja 96% (184 000 tn/v) tauastakuormana Suomen metsien karikkeista lähinnä kuusen neulasista purojen ja jokien juuri niiltä suojakaistoilta.
Prosentit voi tarkistaa MetsäVesi Raportista 2020 sivulta 37 Taulukosta 4.

Tai että luonnontilaiselta valuma-alueelta (ei ojituksia) Liuhapuron TOC-kuorma 30,2 mg/l/v on samaa luokkaa kuin metsätalouden suurimman päästäjän Kivipuron 30,8 mg/l/v. MV-raportti sivu 46 Taulukko 5. Liuhapuroa on seurattu 40 vuotta näytteitä ottamalla.

8:12

 

Johtuisikohan leimaaminen siitä, että ilmasto- ja ympäristöpolitikointi on usein vasemmistolaista. Joskus erittäin vasemmistolaista.

Hyvin argumentoitu (6)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

hyvin argumentoitu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ei minusta vaan!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

lopeta jo!

Vierailija
68/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Annika Saarikon näkemykset nuorten aikuisten mielenterveysongelmista (HS 4.9. ja Vieraskynä 26.8.) sekä niitä kommentoinut, YTHS:ltä irtisanottu psykologi-psykoterapeutti (HS Mielipide 11.9.) nostivat esiin tärkeän kysymyksen YTHS:n suunnasta.

Työskentelin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) terveydenhoitajana ja yhteisöterveyden vastuuhenkilönä vuosina 1997–2017, ylpeänä säätiöläisyydestäni. YTHS hahmottui minulle tuolloin opiskeluterveyden asiantuntijaorganisaationa, jolla oli oma erityinen tehtävänsä ja identiteettinsä.

Työntekijänä sain kasvaa ymmärtämään opiskeluterveyden laaja-alaista kokonaisuutta. Vastaanotolla ei hoidettu vain oiretta tai sairautta vaan mietittiin opiskelukykyä, elämäntilannetta ja sitä ympäristöä, jossa nuori aikuinen eli ja opiskeli. Yksilötyön rinnalla tehtiin yhteisöterveystyötä, yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa, kehitettiin ennalta ehkäisevää työtä ja tuotettiin tutkimustietoa opiskelijoiden terveydestä.

Työntekijöiden asiantuntemukseen luotettiin. Työtä sai kehittää, uusia toimintatapoja kokeilla ja käytännön työstä syntynyttä tietoa viedä eteenpäin. Parhaimmillaan organisaatiossa oli lyhyt matka vastaanottohuoneesta kehittämiseen ja päätöksentekoon. Kentän ääntä kuultiin, koska opiskelijoiden arjesta ja tarpeista syntyvän käytännön tiedon ymmärrettiin olevan olennainen osa viisasta päätöksentekoa.

Kymmenen viime vuoden kehitystä on ollut surullista seurata. On rakennettu, purettu, rakennettu ja purettu. Johtaminen on näyttäytynyt yhä enemmän ylhäältä alas suuntautuvana ja kliinistä työtä tekevien näkemyksiä ohittavana.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ottaminen YTHS:n piiriin vuonna 2021 oli tasa-arvon näkökulmasta hieno uudistus, mutta samalla palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistui. Näin suuren muutoksen resursointi ei nähdäkseni onnistunut tavalla, joka olisi suojellut YTHS:n aiempia vahvuuksia.

Ymmärrän nykyisen YTHS:n toimivan aivan toisenlaisissa taloudellisissa ja toiminnallisissa raameissa kuin se YTHS, jonka itse tunsin. Juuri niukkuudessa olisi kuitenkin erityisen tärkeää olla koko säätiönä yhteisellä asialla, perustehtävän puolella. Kun voimavaroja on vähän, niiden käytössä tarvitaan johdon ja käytännön työntekijöiden yhteistä ymmärrystä siitä, mikä opiskeluterveyden kannalta on olennaista.

YTHS:ään on vuosikymmenten aikana rakentunut ainutlaatuista ymmärrystä opiskelijoista, opiskelukyvystä ja opiskeluyhteisöistä. Tähän ymmärrykseen kuuluu myös se, ettei yksilöllistä hoitoa ja yhteisöllisyyttä tarvitse asettaa vastakkain. Mielenterveyttä rakennetaan kaikkialla yhteiskunnassa, mutta joskus juuri riittävä yksilöllinen apu mahdollistaa nuorelle palaamisen opiskeluun, ihmissuhteisiin ja yhteisöihin.

Tämän kokonaisymmärryksen vaaliminen on erityisen tärkeää silloin, kun resurssit ovat niukat ja valintoja on tehtävä. Organisaation osaaminen elää lopulta sen työntekijöissä, heidän kokemuksessaan ja kyvyssään nähdä, mitä opiskelijat tarvitsevat.

Anna Malmberg-Virta

terveydenhoitaja, psykoterapeutti, työnohjaaja

Tampere

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.

Tässä olikin jo jotain järkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraa sen kahvikupillisen ajaksi. Sitähän miehet olettaa (vaikka jotkut sanovat ettei he siitä tarjoamisesta mitään odota takaisin, mutta kyllä odottavat vähintään juttuseuraa sen juoman ajaksi), mutta mitään muuta ei kannata odottaa. Ja siksi mieluummin itse ostan omat juomani yms. niin voin hyvillä mielin lähteä menemään miehen seurasta vaikka kesken juoman (tietty voi lähteä milloin vaan vaikka toinen olisi juoman ostanutkin, ei se mikään sääntö ole, mutta oletus).

Minä lähdin edellisiltä treffeiltä naisen luota kesken kahvittelujen kävelemään, oli sitä varten ostanut oikeaa kahvia että sai minulle keittää, toinen kuppi jäi juomatta kun ilmoitin että mun pitää hakea autoon unohtunut puhelin, kävelin autolle ja kaasu pohjaan, poistin sen mätsin. Olisi ollut luvassa vielä saunomista ja seksiä. 

Ei todellakaan ole koskaan minkäänlaista oletusta että istut nyt tunnin juttelemassa mun kanssa kun mä maksan. Tinderistä valitaan seuraa täysin omasta tahdostaan, ihan sen näköistä kuin halutaan. Jos seura ahdistaa "oli väärä arpa" niin siitä hsnkkiudutaan eroon, olen tehnyt niin monelle naiselle. Minua ei ole koskaan juostu karkuun. Tänäänkin olen saanut monelta edelliseltä treffikumppaneilta viestejä. Huomenta! Mites sulla menee? Senkö takia että kokevat velvoitteeksi kun tarjoilin pari viikkoa sitten kahveja? M40

Eli sä siis etsit satunnaista panoseuraa? Siinä ei sinällään ole mitään pahaa. Mutta aika pihi olet, jos sen sun "alkuhaastattelu"kahvinkin, jossa karsit ehdokkaat, toivoisit deittisi itse maksavan.

Eri

Ei. Suurimman osan naisista kanssa ei puhuta lainkaan seksistä, jonkun kanssa se voi olla pelkästään vaihtoehto. Silloin jutut ovat erilaisia kuin yö ja päivä. Yleensä arvostus naista kohtaan ei seksiä. M40

Mitä etsit? Seksisuhdetta, seurustelusuhdetta, vaimoa, mitä? 

Vierailija
70/70 |
30.09.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraa sen kahvikupillisen ajaksi. Sitähän miehet olettaa (vaikka jotkut sanovat ettei he siitä tarjoamisesta mitään odota takaisin, mutta kyllä odottavat vähintään juttuseuraa sen juoman ajaksi), mutta mitään muuta ei kannata odottaa. Ja siksi mieluummin itse ostan omat juomani yms. niin voin hyvillä mielin lähteä menemään miehen seurasta vaikka kesken juoman (tietty voi lähteä milloin vaan vaikka toinen olisi juoman ostanutkin, ei se mikään sääntö ole, mutta oletus).

Minä lähdin edellisiltä treffeiltä naisen luota kesken kahvittelujen kävelemään, oli sitä varten ostanut oikeaa kahvia että sai minulle keittää, toinen kuppi jäi juomatta kun ilmoitin että mun pitää hakea autoon unohtunut puhelin, kävelin autolle ja kaasu pohjaan, poistin sen mätsin. Olisi ollut luvassa vielä saunomista ja seksiä. 

Ei todellakaan ole koskaan minkäänlaista oletusta että istut nyt tunnin juttelemassa mun kanssa kun mä maksan. Tinderistä valitaan seuraa täysin omasta tahdostaan, ihan sen näköistä kuin halutaan. Jos seura ahdistaa "oli väärä arpa" niin siitä hsnkkiudutaan eroon, olen tehnyt niin monelle naiselle. Minua ei ole koskaan juostu karkuun. Tänäänkin olen saanut monelta edelliseltä treffikumppaneilta viestejä. Huomenta! Mites sulla menee? Senkö takia että kokevat velvoitteeksi kun tarjoilin pari viikkoa sitten kahveja? M40

Eli sä siis etsit satunnaista panoseuraa? Siinä ei sinällään ole mitään pahaa. Mutta aika pihi olet, jos sen sun "alkuhaastattelu"kahvinkin, jossa karsit ehdokkaat, toivoisit deittisi itse maksavan.

Eri

Ei. Suurimman osan naisista kanssa ei puhuta lainkaan seksistä, jonkun kanssa se voi olla pelkästään vaihtoehto. Silloin jutut ovat erilaisia kuin yö ja päivä. Yleensä arvostus naista kohtaan ei seksiä. M40

Mitä etsit? Seksisuhdetta, seurustelusuhdetta, vaimoa, mitä? 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

turpaaan vedettäviä h u o ri a.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän kahdeksan