Rippijuhla-ahdistus

Meillä rippijuhliin kutsuttu ne ihmiset, jotka olleet ristiäisissä. Ei ne ole mikään iso tapahtuma vaan kirkkokahvit läheisten kanssa.

No, rippilapsi eroaa kolmen vuoden päästä kirkosta.

Keiden nuori sitten olettaa tulevan, kun isoa tuttavapiiriä ei ole?

Näköjään pitäisi ryhtyä joksikin varasukulaiseksi kun omaa sukua ei minulla ainoana lapsena ole. Siten ei tietenkään myöskään ole pyydetty kummiksi ikinä jne. Vanhemmatkin ovat jo haudassa.

Ihan mielelläni kävisin jotain rippilasta ilahduttamassa. Haluaisin tietää hänestä jotain ennakkoon ja tietenkin antaa pienen, mutta hyödyllisen lahjan. Luultavasti paras lahja olisi se, että olen perusluonteeltani iloinen ja puhelias sekä maailmanmenosta kiinnostunut.

Mitäs rippilapsi aikoo peruskoulun jälkeen tehdä? Onko unelma-ammattia mielessä vai vaihteleeko mielialan mukaan?

Tämän asian kanssa on kipuiltu meillä myös, kun niitä sukulaisia ei vaan ole. Mummo ja vaari on käyneet kun mahdollista, toinen vaari oli kuollut ja toinen mummo sairas. Lisäksi vierasjoukossa oli lasten täti silloin kun töiltään ehti.

On vaan pitänyt lasten sopeutua siihen, ettei synttäreillä, rippi- ja yo juhlissa paljon porukkaa ole.

Hyvin voi kutsua esim.naapurin, lasten sisarusten kavereita tai kummeja, nuoren vanhempien kavereita...

Ei kai rippijuhlat yleensä mitkään suuret jyhlat olekaan? Meillä ei ollut elossa kummatkaan isovanhemmatkaan.

Älä sure meitä on monta.

Meillä mummo ja pappa sekä täti juhlissa ja silti ihana päivä ja lapsi tyytyväinen. 🤗

Omat juhlani olivat ahdistavat, kun äiti kutsui koko suvun, joista en suurinta osaa edes tuntenut..

Meillä oli just lapsen ammattiinvalmistumisjuhlat. Sukua ei enää ole. Lapsi oli kutsunut kavereitaan ja sisaruksetkin omia kavereitaan. Oli kivat juhlat.

Rippijuhlat ei minusta niin isot juhlat tarvi ollakaan.

Voihan sitä omalla perheellä tehdä jotain kivaa. Käydä vaikka ravintolassa syömässä tms.

No pitäisikö sen nuoren kanssa keskustella, että ketä mahdollisesti haluaa kutsuttavan, kun sukua ei ole?

Omissa rippijuhlissa taisi olla mummo ja ukki, kummisetäni, kummitätini puolisonsa ja lapsensa kanssa sekä enoni puolisonsa kanssa. Ai niin ja tuttavaperhe jossa 3 henkilöä.

Sama ahdistus oli minulla. Lapsi olisi halunnut isot juhlat. Asutaan alueella, jossa paljon varakkaita, ja kaverit pitivät puutarhajuhlia tai vuokrasivat tilan. Omat vanhempani kuolleet, ollaan miehen kanssa molemmat ainoita lapsia, tytöllä ei siis tätejä/setiä/serkkuja. Miehen vanhemmat tulivat, kummit onneksi pääsivät ja pyysin lisäksi pari etäisempää sukulaista, joiden kanssa olen itse ollut tekemisissä. Juhlat olivat kuitenkin lämminhenkiset ja mukavat. Nyt on sitten alkanut jo keskustelu, miten haluaa kuitenkin isot ylioppilasjuhlat.

Ei kannata ahdistella asioista joille ei vaan voi mitään.

Rippijuhlat ovat mielestäni sukujuhlat ja jollei sitä isoa sukua ole, niin ei voi mitään. Juhlia voi silti.

Meillä on iso suku. Kuitenkin olen kutsunut rippijuhliin vain lapsen isovanhemmat ja kummit. Kavereitaan on saanut kutsua, jos on halunnut.

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä omalla perheellä tehdä jotain kivaa. Käydä vaikka ravintolassa syömässä tms.

Me kävimme rippilapsen ja kummiensa kanssa ravintolassa syömässä. Hän kysyi, että saako juoda alkoholitonta viiniä ruoan kanssa ja se sopi kun kerran oli kyse lähinnä perhepiirin paremmasta ateriasta. Olin ylpeä, että rippilapsi ei räplännyt kännykkää ja puhui kaikkien kanssa, vaikka oli pahimmassa murrosiässä silloin.

Missäs ovat rippilapsen kummit, vanhempien sisarukset, serkut?

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä omalla perheellä tehdä jotain kivaa. Käydä vaikka ravintolassa syömässä tms.

Tämä. Meilläkin 2 isovanhempaa kuollut, 2 huonokuntoista. Yhden tädin voisi kutsua. Varmaan oman perheen porukalla juhlitaan. Tulee edulliseksi.

Pitäisi perustaa joku varasululaispankki. Perheet ja yksinäiset varasukulaiset ilahtuisivat ja voisivat tukea toisiaan.