*** SYYS04 Loppuviikko! ***
Kommentit (41)
Pojalla oli vika tarhapäivä ja itkuhan tältä mammalta tuli :-( (olen älyvapaalta lukenut mitä pillittäjä äidit aiheuttaa lapsilleen mutta silti teille tuunustan ) Typyhän menee syksyllä samaan tarhaan,mutta sieltä lähtee 7hoitajaa pois ja vain 3entistä jää..niistäkin vain yksi ollu joskus pojan hoitaja.Ja kun sitä maailman ihaninta johtaja-opea halasin ni itku vaan tuli..tulee oikeesti ikävä.Samoin yhtä hoitajaa joka on ollu pojalla 3vuottaa...Niisk...
No,nyt ollaan lomalla :-) Tai miten sen nyt ottaa..Poika kaipaa kovasti kavereita,ne on kaikki hoidossa eli ei nyt varmaan ihan lepposa kk ole edessä-miehen loma alkaa vast heinäkuussa :-/
Tänää laitettii pinnis pois ja typykkä sai pojan sängyn.Pojan uutta sänkyä kasailtiiki useampi tunti ja lapset oli sängyissa klo23!!Typy höpötelee vieläkin...
Sanoinko vai ajttelinko että kiva kun Aavis kävi.Ei saa hylätä meitä kokonaan..Ja kyllä teilläkin saisi jo elo alkaa helpottaa!!
Sama ilmiö täällä,kun liikunta pois ni housut kiristää :-( Ensviikolla meen jumppaa koklaa..varvas kyllä joissain jutuissa vielä vihottelee!
T@hden touhu on kyllä uskomatonta!!En tiedä mikä saisi mut kirkkoon tai srktaan yksin,näiden kahden lapsen kanssa..ei ne pysy aisoissa " vapammissakaan" paikoissa..Tänään mietin tulevaa laivareissia.Typylle pakko ottaa valjaat ja hihna mukaan ;-)
Tänää typy halus puisto aukiolle juoksentelee.MEil on leikkipuisto sellasen " viherpuiston" keskellä..Niin,sillähän se läks koirien perää ja millon minneki ja minä raahasin rattaita perässä.Ja puistossa ei saa ajaa autolla mut ainahan niitä ajelijoita on!!!Niin auton tulessa typy lähtee juoksee ihan minne sattuu..
Mies tuli suihkusta ja mun pitä olla ettiny pojan sänkyy patja...siis patjasivuille ;-))
Mari ei varmaan enää lue mut jos ei pieni ihan mahdottomasti itke ni pidä kiinni pullottomuudesta!Kiva et on löytyny mieluinen työpaikka :-)
Öitä!
jatu
Tulin vaan toivottamaan päivänsankarille, eli Kerpulle Onnea!
T: Ynis
Mutta alkuun Kerpulle syntsäonnea! Ja Ynksyllekin! Eikös ne ollut nyt tässä...samana päivänä ku Kerpulla vai miten.
Onni on ollut tosiaan kovassa kovassa yskässä ja nuhassa ja eilen valitti korvia aamulla surkean yön jälkeen. Käytiin tk:ssa, jossa sattui lääkäriksi poikanen, jonka kouluttaja olin intissä aikoinaan:) Korvat ok. Ja yskä oli jo eilen muuttunut lohkeavasta kuivaksi, joka häiritsi heti kun meni nukkumaan.
Viime yö oli taas ihan syvältä mutta sillä asenteella illalla meninkin nukkumaan, että tulee mitä tulee. KErran tunnissa suurinpiirtein kuului " äiti tullee räkkää" tai " äiti minä haluan vettä" . Kuudelta tahtoi viereen ja minä tulin sitten taas vierashuoneeseen kuorsaajaa pakoon. Mutta eihän se kauaa malttanut ilman äitiä nukkua. Kasiin kuitenkin torkuttiin ja Onnilla olikin sitten 38 kuumetta. Silmät valuu vettä koko ajan ja räkä on kirkasta ja juoksevaa. Tosi sairaan näköinen on poika parka.
Nyt nukahti tuohon vierashuoneen sängylle! Oli äsken sylissä värittämässä Tomi Traktoria tietokoneella ja meni sitten tuohon makoileen ja nukahti.
Että kuinka mahtaa tämän mamman ekan työvuoron käydä.... Tosi kiva, jos pitää heti olla pois. Mutta en mä voi kuumeista lasta viedä kaverille hoitoon, jolla on kotona kaks omaa lasta, joiden kanssa pitää tietty pihalla olla jne.. Vesirokkopotilaana olisin voinut viedä, kun ne on sen sairastanut jo.
Pihahommiakin olis, kävin eilen ostaan pari monivuotista kukkaakin ja miehen synttäriruusu odottaa myös istutusta. Ilmakin olis helteinen mutta eipä tässä mitään voi nyt tehdä. Mieshän on kotonaan käymässä. Eilenkin oltiin mummun kanssa koko päivä menossa, joten kotihommat seisoo.
Tänäänkin oli tarkoitus sinne mennä mutta pitää katsoa, jaksaako Onni. Ellei, niin jospa mummu tulis käymään, niin voisin vähän käydä pihaa kaivamassa.
Mua jotenkin nyt ei taas innosta töihin lähtö ollenkaan... Mua ärsyttää nämä naisvaltaiset alat, palveluala varsinkin. Palkka on ihan perseestä ja jos siitä neuvottelee, heti mene tavallaan hyvä henki pilalle. Koska tekijöitä aina riittää, otetaan sitten tilalle joku joka tekee halvalla sen homman.
No mulla meni eilispäiväkin tätä pohtiessa. En ehtinyt käymään työpaikalla vaikka aikomus oli. Nyt päätin,että kun maanantaina menen töihin, katson, millaista sopparia ne tarjoaa. TOIVON hartaasti, että ensin kirjoitetaan kesäksi tuntisopimus ja sitten vasta syssymmällä se puolen vuoden määräaikaisuus juttu. Näin uskonkin, koska ne puhui silloin , että katsotaan sitten syksyllä olenko oppinut hommat / onko tää mun juttu. Joten siinä vaiheessa voisin syksyllä pyytää sitä korkeampaa palkkaa vedoten koulutukseen ja kokemukseen. Koska ne itse sanoi, että tähän tehtävään tarvitaan joku, joka osaa jo paljon hotellihommia. Ja mitä järkeä siinä on, että olen käynyt 3,5v kouluja ja aloittaisin monen vuoden kokemuksen jälkeen työt uudessa paikassa surkeammalla palkalla, mitä ikinä olen mistään saanut?!?! (kk-palkka on niin huono verrattuna tuntipalkkaan ja 3-vuorotyöhön, tietty).
No, turhaa mä näitä teille jauhan. Mutta kun mun äiti, ikää 55v, tekee sairaalan kanttiinissa töitä vuokrafirman listoilla ties monettako vuotta ja jos sille tulee täydet tunnit, se tienais kuukaudessa saman, mitä mulle tarjotaan tuosta työstä!!! Reilua!?!
Tulee liian pitkä viesti. Pannaan poikki ja palataan pian asiaan:)
T-P ja potilas Onni 2v8kk tasan
Jatu, ymmärrän ihan hyvin, että itku tuli tarhassa silmään. Minä olen ainakin semmonen itkupilli, että piti tsempata jo hyvissä ajoin ennen viimeistä kerhokertaa, etten ala siellä märsään. Niinpä en sitten viimeisellä kerralla paljon halunnut asiasta puhua muille kerholaisille:) Siis en halunnut jauhaa siitä, kuinka kivaa on ollut ja että tää on viimeinen kerta.
Kun minä jouluna 2002 valmistuin amk:sta rovikselta, mulla pääsi hillitön itku kun halasin opettajia, varsinkin kun omaa luokanvalvojaa halasin. Se johtui ihan siitä, että siihen hetkeen liittyi niin vahvasti se tunne että " minä tein sen!" . Olin heti ekasta syksystä asti ollut sitä mieltä, ettei ala ole oikea (olen edelleen sitä mieltä!) ja että jätän koulun kesken. Mies ei antanut lopettaa, ellen hanki uutta opiskelupaikkaa, koska joku koulutus pitää tietty olla. Koulu oli ihan pili-pali homma sinänsä, ettei siinä tarvinut kyllä älyllisiä äärirajoja kokeilla enkä siis siksi ollut lopettamassa. Oli sitten niin hieno tunne, kun sai vihdoin paperit _ajallaan_ käteen. Alle puolet luokasta teki sen.
Minä yhdyn kyllä myös siihen, että kiva Aavis kun poikkesit.
Tean vauva-arkeakin olisi taas välillä kiva kuulostella!
Ja minäkin eilen hymyssä suin luin T@hden kertomaa kirkossa käynnistä katraan kanssa. Tai oikeastaan sitä kohtaa, kun itsekin totesit että olisi pitänyt miettiä sittenkin kannattiko moiseen ryhtyä:) SUlla on niin ihailtavan rento ote kaikkeen kun taas tällainen yhden lapsen äityli tahtoo ottaa stressiä pienimmistäkin asioista.
T-P
Ynksylle lisäksi kyssäri, kummityttö täyttää 5v. Mitä lahjaa ehdottaisit?
Kukkuuuuu
Meillä tykättäis autoista:) Mutta hamahelmet tms. käsillä puuhailu vois olla ihan jees. Kirjat, piirustusvälineet, muovailuvaha jne. on myös kivoja. Jos on tyttömäinen, niin kotileikkikamaa, nukkejuttuja tms. Ulos hyppynaru.
T: Ynis, tosiaan sen 11. kerran 23v:)
Levoton mieli, harhailevat ajatukset pakottavat pomppimaan koneen ääressä.
Siivoan. Teemana tänään on: miltä tuntuu, kun päästän irti lelusta, lapsesta, peitosta, pyykistä. Miltä kädessäni tuntuu, mitä liikkeitä se tekee, kun irroitan otteen? Muurahaisen kokoisia mietteitä.
Kukelis
vaan että täällä ollaan!
Pienen kanssa kävin kirppiksellä. (täällä on sellainen kiva ulkokirppis) ja kaveri oli myymässä.
Ostin sellainen posliiniastiaston 4 eurolla (kukkuu, semmoinen olisi musta kiva antaa tyttöselle lahjaksi) nooo, olin kai enempi siitä ite innostunut kuin ajattelin edes poikien olevan, kun mulla oli lapsena samantapainen. Samulle löytyi kamala muovimobile 1 eurolla, ostin kun halvalla sain ja jotain pikkuvaatetta myös.
Täällä on ihan kesä. Mies ajoi eilen nurmikon ja kyllä tuli siisti, voikukkasia ei uskoisi sellaista määrää olevan, päivä pari sitten oli nurmikko ihan keltaisenaan.
Aika pihalla oon taas kaikista jutuista, mutta mukana roikun kuitenkin. Tapaaminen kiinostais kovasti....
tiivii ja pojut
tsempitystä unikouluun, laita hydrokortisonia hyttysenpaukamiin ihoa rauhoittamaan. Toivottavasti meidän ei tarvitse pitää unikouluja enää ikinä.( Muistaa sen vieroittamisen tuskan....)
Loma alkoi jo kolmisen tuntia sitten. Niisk.
Onnea synttärisankareille Ynikselle ja Kerpulle!
Kiitos haleista ja tsempityksistä. Eiköhän tämä tästä. Pikkuhiljaa.
Onnille paranemista. Kurja sairastaa kun on lämmin kesäpäivä. Toivottavasti työasiat järjestyy.
Mari: Miten yö meni?
Kukkuu: Jos tyttö on " tyttömäinen" niin kaiken maailman hepaneet, korut, hiuslenkit, kimalteet ja hörhelöt on arvostettuja. Sitten on kaikkea söpöä, pehmoja, poneja, kivoja pikkuesineitä jne. Bratzit ja Winxit taitaa jo olla menneen talven lumia? Itselläni ei ole tuonikäisiä tyttöjä mutta veljen tytöt ovat 7- ja 4-vuotiaita, heidän kauttaan onnistun pysymään edes vähän kärryillä.
Taidan oikasta sohvalle nauttimaan kiireettömyydestä hetken.
Puss och kram,
Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
MElko hyvin meni yö Aa heräs kaksi kertaa, ekalla kertaa mies heijasi sylissä uneen (nukahti nopeasti) ja toisella kertaa minä heijasin kainalossa (itki ehkä 30min). Eli ei saanut maitoa. Ekan yön silittelin vain sänkyyn mutta nyt en raaskinut vaan otettiin syliin/viereen.
Tänään on paukamat entistä hirvemmän näköisiä. Kortisoni voidetta olen laittanut aamuin illoin. Peppu alkaa helpotta, muttei hyvältä näytä vieläkään, kyllä kakka voi tehdä pahaa jälkeä. Annoin tänään olla ilman vaippaakin ulkona ja ahkerasti oon rasvaillu.
Täytyy mennä auttaan äitiä piirakan teossa.
Mari
Mies lähti ystävänsä varpajaisiin. Minä ja tyttö vietetään tyttöjen iltaa. Tyttö on ylienerginen ja äitinsä taas sitä toista laitaa. Olen kyllä saanut ihan kivasti laitettua kesäkukkia puutarhaan. Ja muuten, talviturkki on heitetty :)
Hui, mitä onkaan Lila ja Mimmuli kokeneet. Onneksi, ONNEKSI, ovat enkelit olleet valveilla! Kuin myös Väkkärän kätösen osalta.
Marille tsemppiä unikouluun ja toivottavasti inhottavat hyttysenpuremat paranevat pian ja mahdollisimman kivuttomasti.
Kukkulle iso ja lämmin halaus! Oli kiva jumppasali-kirjoitus, kiitos kun sain siitä hymyn huulille :) Jotakin samankaltaista olen tainnut joskus itsekin joillain tunneilla ajatella (nimim. jalat solmussa ja ohjaaja huutaa käsittämättömiä ohjeita kuten " helikopteri" - salillinen naisia pyörii kummallisesti ja minä seison paikallani ja kiehun ärsyyntyneenä kun en ymmärrä mistään mitään ..)
Ankkikselle myötätuntoa vauvahaaveisiin.
Meillä edelleen se tilanne, että tilaus vetämässä mutta täysosumaa ei meille vain suoda. Ei tässäkään kuussa. No, olen päättänyt nyt jättää asian jäähylle syksyyn asti. Turhamaisin syy on se, että olen maksanut hääpukuni ja on omalla vastuulla jos alan lihomaan enkä pysty punkemaan itseäni mekkoon h-hetkenä :) Suurin syy on kuitenkin se, että itseäni yhtään tuntien en tarvitse yhtään enempää stressitekijää ennen syksyä. Töissä ja hääjärkkäilyissä on mulle tarpeeksi (meillä on muka pienet häät, miten ihmeessä nekin saa aikaan tällaista päänvaivaa .. ) Enkä jaksa pettymyksiäkään, koska ne lisää juuri sitä stressiä, jne. Että ehkä syksyllä olen kuitenkin paremmassa kuosissa onnaamisen kannalta. Täytyy toivoa.
Minä lähden tästä ulos tyttösen kanssa, joten se on moro ja voikaa kaikki hyvin!
Alli
Piiiitkästä aikaa taas taustalta palstalle...
Täällähän hurjia vaaratilanteita on ollut! Täytyy kyllä olla rautaiset hermot, että tietää mitä tekee sekunneissa, mutta onneksi sellaiset löytyy teiltä!
Leo on päiväkodissa päivisin 6 tuntia, eli isi vie aamulla ja äiti hakee päikkäreiden jälkeen kahden maissa. Viihtyy siellä tosi hyvin =) Kavereita ja virikkeitä löytyy ja tädit ovat kivoja.
Uhmaa!!! Leon lempisana nykyään on EIKÄ!!! ja melkein kaikki on EIKÄ!!! ja sitten yritetään puhua ja viedä väkisin ja sitten lyödään ja purraan äitiä ja sitten joudutaan jäähypenkille. No tiedätte tarinan, hermoja koetellaan...
Meilläkin nukkuminen on joinakin öinä haastavaa. Leohan nukkui vielä maaliskuussa minun vieressäni. Omaan sänkyyn kun ruvettiin nukuttamaan, niin joinakin iltoina nukahtaa 15 minuutissa toisina 2 tunnissa. Huutelee noina pidempinä iltoina " minun äiti" mantramaisesti.
En jää huoneeseen 15 minuutin silittelyn ja iltapusujen ja satujen jälkeen, tai käyn kyllä rauhoittamassa pahimman hysterian.
Yöllä saattaa sitten klo 2-3 tulla viereen, mutta vien takas omaan sänkyyn, jonne sitten nukahtaa vaihtelevalla menestyksellä 5min - 2 tuntia. Yöllä istun vieressä niin pitkään, että nukahtaa. Jos tulee klo 5 tai myöhemmin niin silloin saa jäädä viereen nukkumaan.
Niin ja omassa navassakin tapahtuu (tai odotellaan, että tapahtuisi). Mulla on tänään LA eli Leo saa pikkuveljen päivänä minä hyvänsä. Leo syntyi rv 39+4 ja jotenkin olin aatellut, että kakkonen tulisi aikaisemmin, mutku ei ole mitään oireita ja " parasta ennen" päiväkin alkaa käydä vähiin ;-)
Leo jää hoitoon sitten vauvan synnyttyä, tai ainakin kun isin isyysloma on pidetty. Olen huomannut parin sairausjakson aikana, että kun flunssa tms alkaa hellittämään, niin päät kolisevat niin pahasti kotona yhteen, että päiväkoti alkaa kutsumaan.
Käyn taas kertoilemassa kuulumisia kun vauva on haettu.
Anja rv 40+0 ja Leo 2v9kk 14. pv
Vihdoin viimein saan kirjauduttua sivustolle. Sähköpostia olen aina käynyt lukemassa, mutta näitä palstajuttuja en ole ehtinyt selailemaan. Kovin huonoksi adoptiolaiseksi olen itseni siis tuntenut.
Työ-, arki- ja opiskelukaaos ei ole vielä hellittänyt, joten tässä syy poissaolooni. Pää on kuin pärekori ja ajatukset, juuri ne tärkeimmät, valuvat rakosista tuulen matkaan. Siis tilkitkää, oi tilkitkää mun hatara kuoreni. Tehkää mieleni pesästä tiivis kenno, jossa ajatukset vaiti kasvaa.
Voikaa hyvin ja antakaa itsellenne aikaa. Pysähtykää katsomaan, kuinka ruoho nousee maasta ja kuulkaa, kuinka mustarastas hengittää oksallaan. Silloin Kesä avaa tyytyväisenä ovensa toivotuille vierailleen.
Ja Adoptio-Ampi lausui näin. :)
Katsoin juuri ihan keskenäni elokuvan - sympaattinen ja hauska! Piti vaan tulla kertomaan :)
Mukana läppäri, joten saan surffailtua, muttei s-postin salasanoja, joten niitä en saa luettua...
Kevätjuhlat olivat ihanat, tietenkin. Meillä ala-asteen kevätjuhlat pidettiin paikallisessa kappelissa. Aurinko paistoi kappelin ikkunasta sisään ja pullisteleva kappeli kaikui kevätvirttä...sniiiif... Ennen en ollut itkeskelijä, mutta nykyään nämä asiat kyllä herkistävät, tehän ymmärrätte.
Lähdimme heti kohta juhlan jälkeen ja nyt olemme hotellissa. Kävimme syömässä hyvin ja saunoimme. Nyt lapset vielä höpisevät vuoteissaan. Tänään taas muistin hyvän puolen lomamatkailussa: arjen rutiinit eivät paina samalla tavalla :) Ei tiskausta tai pyykinpesua tänään :)
Mies imuroi netistä navigointiohjelman ja mittoo nyt matkaa huomiseen kyläpaikkaan :))
Niin ayap, housut pois oli tosiaan mukava leffa :) Yksi mukava leffa, joka yht´äkkiä putkahti mieleen on Garpin Maailma. Kirja on hyllyssäni, mutta leffan olen nähnyt vain pari kertaa..Haluisi nähdä taas..
Kesä-Saamuska
Saamuska, koitan ilmotella, kun saadaan jotain sovittua.
Minä olen ihan raato. Synttäripäivän aamuna meinasin ruveta pesemään ikkunoita, mutta ikkunalasta oli hukassa. Menin sitten leikkaamaan nurmikot. Pari tuntia hyötyliikuntaa. Lounaan jälkeen lähdin Selloon, sain jopa farkut ostettua (vaikken vielä ole 100% varma, että ne on hyvät, pitää kysyä miehen rehellinen mielipide). Tuskaista oli kauppoja kierrellä, kun totuus läskeistä tosiaan valkeni. No, iltapäivällä tuli pari kaveriperhettä grillaamaan, joten heti kaupasta tultuani aloin raivata tavaroita ja kohta vieraat jo tulikin. Oli tosi kivaa. Kaikki lapsetkin jaksoi tosi mallikkaasti ja oli reippaampia kuin koskaan. Miehen kanssa vielä illalla istuskeltiin ja ihmeteltiin sohvalla melkeen puoleen yöhön.
Nyt väsyttää ihan tolkuttomasti. Eikä pelkästään eilinen, vaan on rankka viikko takana. Päätettiin, ettei mennä tänään minnekään, vaikka Linnanmäki oli suunnitelmissa. Ehkä sitten parin viikon päästä. Tää lepo tulee todellakin tarpeeseen. Viikolla monena päivänä huimasi ja päälakea jyskytti välillä. En tiedä oliko jotain migreenin ilmentymää, vai pelkkää uupumusta. Toivottavasti pysyy poissa.
Kuulemisiin!
T: Ynis
Onpahan ollut raskas viikkis. Mies tuli tänään viiden junalla ja nyt ollaan sitten taas perhe koossa.
Eilen olin koko päivän mummulassa, Onnilla oli aamulla 38 kuumetta. Mutta se oli kai vaan joku kuumepiikki, kuten monesti on. Oli kyllä melkolailla nukkkuneen rukous tuo poika eilen alkupäivän mutta piristyi sitten. Saatiin ostettua hienot Pionin lenkkaritkin. Ja ulkona meni loppupäivä hienossa säässä. Jäätiin mummulaan yöksi ja yllätys - yö mummulassa oli parempi kuin kaksi edeltäjäänsä kotona! Vaikka yleensä mummulassa nukkuu hyvin. Mutta heräsipä tuo poika yön aikana sen 5-7 kertaa, ettei se nyt niin hyvä ollut.
Tänään sitten oltiin tulossa päikyille kotiin ja sain houkuteltua mummun, siis äitini mukaan ja käytiin pikaseen ostaan vähän kukkia pihalle. Istutin ne, karsittiin vadelmapuskista kuivat rangat pois, kylvin hernettä ja porkkanaa ja mitä vielä. Sitten junalle miestä vastaan hillittömässä nälässä. Söin sitten puolitoista pitsaa kun sain sitä vihdoin naaman eteen:)
Huomenna - IIIKS - alkaa työt. Vähän jännittää, enemmän kuitenkin v*tuttaa. Siis tiedättehän kun ei ole yli vuoteen ollut töissä ja sitten vielä menee uuteen paikkaan. Hirvittää jotenkin. Mutta kai tää tästä. Pitää vääntäytyä suihkuun pian ja mennä ajoissa nukkumaan. Univelkaa on kyllä sen verran, että luulisi unen tulevan. Saa nähdä jaksanko mennä aamulla pyörällä töihin. Matkaa on n. 7km, mikä ei ole paha ollenkaan mutta mulla on ikuinen ongelma tuo tukka:D Ihan oikeesti, kun se on lyhyt ja luonnonkihara, niin se on aina ihan mullin mallin kun pääsee pyörällä sinne minne oli menossa. Ja se kihara on sitä luokkaa, että joka ikinen kampaaja sanoo, kun on kastellut mun tukan :" Ai se oli näin kihara!" .
Että sellainen ongelma. Muttei ollut teininä mikään pieni ongelma. Monet itkut itketty, kun ei etutukkaa saanutkaan samalla tavalla isoksi sileäksi hyppyriksi, kuin suoratukkaiset kanssasisareni.
Nyt puuron keittoon. Mies priorisoi taas tehtäviä. Kun olis ehkä voinut olla Onnin kanssa ja keittää puuron, se menikin asentamaan pimennysverhoa meidän makkariin. Ne miehet.
Onnin hoitohommelitkin lutviutuu. Anoppi ja appi tulee viikon päästä tänne hoitaan Onnia kun olen töissä. Ei tarvi kaveria rassata. Huomenna menee kaverin luo, keskiviikkona myös. Ja viikon päästä mä olen vanha.
T-P
Katso mitä yö tuo tullessaan. Ei tietty kannata koko yötä huudattaa, jos herää paljon eikä rauhotu. Muuten kehottaisin jatkamaan jo aloitettua linjaa. Eikä se yksi yö kaikkea pilaa, vaikka antaiskin maitoa pullosta. Tilanteen mukaan mieti mikä ois parasta.
On myös pitänyt onnitella Hilua pääsykokeeseen pääsystä! Pidän peukut pystyssä maanantaina! Toivottavasti pääset kouluun.
Ankkikselle jaksua haaveiden kanssa.
T: Ynis, jolla kerrankin ainakin yhden asian kanssa on hyvä olla (=lapsiluku)