IS tänään: Joka kolmas vuonna 1997 syntynyt nainen on saanut Kelan tukea mielenterveyteen. Miehistä joka seitsemäs

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä asia. Huoltajuuden saamiseksi mt- ongelmat ovat vain plussaa. Ja mitähän niistä lapsista kasvaa ;)

Onneksi vanhemmuutta ei enää arvioida kylän juorupiirin menetelmällä. 

Jep. Hyvä vanhemmuus menee sukupuolen mukaan eikä täällä ole onneksi länsimaisesta hapatuksesta tullut liikaa ongelmia tähänkään asiaan. Hyvä niin.

Kylän juorupiiri pois, sukupuolistereotypiat tilalle. Selvä kehitysaskel.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä:

Vastaus:

Kirjaudu sisäänRekisteröidy ilmaiseksi

Sinä sanoit:

Mistä tämä johtuu? "Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa eli Kelan tukemaa psykoterapiaa. Miehistä vastaavaa tukea on saanut noin joka seitsemäs."

ChatGPT sanoi:

Tuollainen luku on mahdollinen, mutta sitä kannattaa tulkita tarkasti. Se ei tarkoita, että kolmasosalla vuonna 1997 syntyneistä naisista olisi ollut mielenterveyden häiriö. Se tarkoittaa, että heistä noin kolmasosa on rekistereissä saanut ainakin jotakin tiettyä Kelan etuutta tai kuntoutusta mielenterveyden tai neurokehityksellisen ongelman perusteella.

Todennäköisesti taustalla on usean asian yhdistelmä:

Mielenterveysongelmien tunnistaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä ADHD:hen haetaan nykyisin aiempaa useammin diagnoosia ja hoitoa.

Palvelujen käyttö on kasvanut. Kela kertoo, että vuonna 2025 jo noin 75 % sen kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriön tai neurokehityksellisen oireyhtymän perusteella. Kuntoutuspsykoterapiaa sai noin 67 000 ihmistä. KKela

Naiset käyttävät mielenterveyspalveluja miehiä enemmän. Tämä voi liittyä sekä todellisiin sukupuolieroihin mielenterveyden ongelmien yleisyydessä että eroihin siinä, millaisissa tilanteissa haetaan apua, hakeudutaan tutkimuksiin ja päädytään etuuksien piiriin.

Neurokehitykselliset diagnoosit, erityisesti ADHD, ovat lisääntyneet. Jos tilastoon lasketaan neurokirjo mukaan, joukko kasvaa huomattavasti verrattuna pelkkiin esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.

Luku on kumulatiivinen. Jos henkilö on saanut vaikkapa 25-vuotiaana Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, hän kuuluu tuohon kolmannekseen, vaikka hän olisi myöhemmin täysin työ- ja opiskelukykyinen. Kuntoutuspsykoterapian tarkoitus nimenomaan on tukea työssä tai opinnoissa pysymistä tai niihin siirtymistä. KKela

Sama henkilö voi kuulua useampaan kategoriaan. Esimerkiksi ensin sairauspäivärahalle ja myöhemmin kuntoutuspsykoterapiaan päätynyt henkilö lasketaan silti tässä henkilöpohjaisessa luvussa yhtenä henkilönä, jos kyseessä on "on saanut vähintään yhtä näistä".

Mutta sukupuoliero on todella suuri

Jos luvut ovat suunnilleen 33 % naisilla ja 14 % miehillä, ero ei selity yksinkertaisesti sillä, että "naisilla olisi kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia". Etuustilasto mittaa paljon muutakin kuin sairauksien todellista esiintyvyyttä.

Esimerkiksi sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun taas Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää todettua mielenterveyden häiriötä ja psykiatrin arviota kuntoutuksen tarpeesta. KKela+1

Yksi kiinnostava kysymys onkin, miksi juuri 1997 syntyneillä ero on näin suuri. Siihen vaikuttavat todennäköisesti sekä sukupuolierot mielenterveydessä että se, miten miehet ja naiset hakeutuvat hoitoon ja päätyvät diagnoosien ja Kelan etuuksien piiriin.

Hyvä esimerkki siitä että AI antaa todella typeriä vastauksia. 

Tutkimuksen tulos EI OLLUT SE että juuri  1997 syntyneillä olisi paljon ongelmia. Tutkimuksessa otettiin kohdejoukoksi PELKÄSTÄÄN NÄMÄ. Muita ei edes tutkittu! 

Tarkoittaa siis, että vuoden pari ennemmin, tai jälkeen syntyneet voivat prosentuaalisesti selkeästi paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat mielenvikaisia ja he tietävät sen itsekin koska hakevat siihen hoitoa. 

Kenelle tämä tuli yllätyksenä? 

Kumpi on mielenvikaisempaa, tunnistaa tarvitsevansa apua vai oksentaa oma paha olo muiden niskaan? 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin.. Heikot sortuu elon tiellä.

Hoidettu sairaus on entinen sairaus, mutta persuveetien sementoitunut viha on kroonista ja tuhoaa ne (sinutkin) sisältäpäin. 

Te äijät olette ihan helvetin hauraita tuossa vihauhossanne. 

Tietotyö on edistynyt nopeammin kuin aivojen evoluutio, ja toisaalta miehet on heittåneet laiskoina aivot narikkaan ja satsaavat pelkkään TUNTEILUUN. 

Oletko -97 syntynyt?

Vierailija kirjoitti:

Naiset täällä kaiken hoitaa ja tekee miesten ryypätessä ja uhriutuessa ja velloessa vihassaan. 

Ei se ihme ole, ettei kukaan voi hyvin. 

Mutta paremmin voivat naiset, jotka selvittävät ja hoitavat ongelmansa, ja huonommin miehet, joilla meni sisu kaulaan jo 15-vuotiaana PISAssa, kun alkoivat tajuta olevansa tyhmiä luusereita.

Ei lihaksilla ole nykyään  mitään merkitystä, aivoilla on.

Näkyykö tekstissäsi aivojen käyttö?

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin.. Heikot sortuu elon tiellä.

Ja äänestää vasemmistoa ja vihreitä on se semmonen sairaus se.

Vierailija kirjoitti:

Pullamössösukupolvi on heikompaa ainesta.

Korostuu varsinkin naisissa kun yrittävät rikkoa naisen luontaisen roolin elämässä.

Kyllä.

Nykyään ovat täysin sekaisin, edes sukupuoltaan eivät tiedä.

Kasvatuksen syytä?!

Vapaa kasvatus antaa kaiken rehottaa ja tässä on tulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1960 - luvulla syntyneistä ei varmaan ihan noin moni.

Boomerit kasvoivat siinä kohtaa, kun televisio marssi olohuoneeseen ja koko perhe hiljeni ruudun eteen. Siitä tuli uusi nuotio: sitä tuijotettiin, eikä paljon kyselty, mitä lapset ajattelevat tai tuntevat.

Sitten tuli 80-luku, talous kasvoi, asuntoja ostettiin, säästettiin ja rakennettiin omaisuutta. Monelle syntyi kuva, että elämässä pärjää kun tekee töitä, pitää suunsa kiinni ja hoitaa velvollisuutensa. Jos joku ei pärjännyt, syy löytyi helposti ihmisestä itsestään.

Samaan aikaan hyvinvointivaltio hoiti paljon sellaista, mitä ennen oli jäänyt perheen vastuulle. Koulu, neuvola, terveydenhuolto, päivähoito ja sosiaalipalvelut pitivät arkea kasassa. Vanhemmuutta saattoi hoitaa aika etäältäkin: lapsi ruokittiin, puettiin ja pidettiin hengissä, ja loput jätettiin koululle, yhteiskunnalle ja “kyllä se siitä” -kasvatukselle.

Siitä yhdistelmästä saattoi syntyä sukupolvelle aika kova käsitys ihmisestä: tunteita ei vatvota, ongelmista ei tehdä numeroa ja apua tarvitseva on helposti heikko. Ironista kyllä juuri se sukupolvi, joka hyötyi valtavasti vakaasta yhteiskunnasta ja sen palveluista, saattaa myöhemmin kertoa nuoremmille, että heidän pitäisi vain pärjätä omin voimin.

Nuo eivät ole boomereita. Nyt tarkkuutta tyypittelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään moni 97 suhtautuu tähän tutkimukseen defensiivisesti tässä ketjussa

Ja?

Kova on muutenkin defenssi joltakin sukupuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään moni 97 suhtautuu tähän tutkimukseen defensiivisesti tässä ketjussa

Ja?

Kova on muutenkin defenssi joltakin sukupuolelta.

Ja tämän tiedon pitäisi vaikuttaa mihin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1960 - luvulla syntyneistä ei varmaan ihan noin moni.

Boomerit kasvoivat siinä kohtaa, kun televisio marssi olohuoneeseen ja koko perhe hiljeni ruudun eteen. Siitä tuli uusi nuotio: sitä tuijotettiin, eikä paljon kyselty, mitä lapset ajattelevat tai tuntevat.

Sitten tuli 80-luku, talous kasvoi, asuntoja ostettiin, säästettiin ja rakennettiin omaisuutta. Monelle syntyi kuva, että elämässä pärjää kun tekee töitä, pitää suunsa kiinni ja hoitaa velvollisuutensa. Jos joku ei pärjännyt, syy löytyi helposti ihmisestä itsestään.

Samaan aikaan hyvinvointivaltio hoiti paljon sellaista, mitä ennen oli jäänyt perheen vastuulle. Koulu, neuvola, terveydenhuolto, päivähoito ja sosiaalipalvelut pitivät arkea kasassa. Vanhemmuutta saattoi hoitaa aika etäältäkin: lapsi ruokittiin, puettiin ja pidettiin hengissä, ja loput jätettiin koululle, yhteiskunnalle ja “kyllä se siitä” -kasvatukselle.

Siitä yhdistelmästä saattoi syntyä sukupolvelle aika kova käsitys ihmisestä: tunteita ei vatvota, ongelmista ei tehdä numeroa ja apua tarvitseva on helposti heikko. Ironista kyllä juuri se sukupolvi, joka hyötyi valtavasti vakaasta yhteiskunnasta ja sen palveluista, saattaa myöhemmin kertoa nuoremmille, että heidän pitäisi vain pärjätä omin voimin.

Nuo eivät ole boomereita. Nyt tarkkuutta tyypittelyyn.

Käytiin tämä jo: boomer on kansainvälinen, Suomen suuria ikäluokkia laajempi sukupolvitermi. Ei tarvitse aloittaa samaa vuosilukukierrosta uudestaan.

Ei kyllä käy kateeksi nyky kolmekymppisten elämä, itse 1970 syntyneenä 2000-luvun alku oli paljon helpompaa aikaa elää kuin nykyaika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Feminismi. Naiset ovat entistä tyytymättömiä itseensä naisina ja some ja älypuhelimet viimeistelevät toksisen mikserin

No onhan tuo miesten joka seitsemäs yhtä huolestuttavaa kun tietää että miehillä on paljon suurempi kynnys hakea mt-apua ja todennäköisemmin "hoitavat" ongelmia päihteillä. 

Ja aiheuttavat ongelmia sillä muille 😁

Naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet. Tutkimusten mukaan terapiapalveluita käyttävät eniten korkeakoulutetut.

Miehet hoitavat useimmiten mielenterveyttään päihteillä.

Älykäs pärjää aina paremmin kuin vähemmän älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat mielenvikaisia ja he tietävät sen itsekin koska hakevat siihen hoitoa. 

Kenelle tämä tuli yllätyksenä? 

Kumpi on mielenvikaisempaa, tunnistaa tarvitsevansa apua vai oksentaa oma paha olo muiden niskaan? 🤔

Palsta on tästä oksentamisesta hyvä esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä:

Vastaus:

Kirjaudu sisäänRekisteröidy ilmaiseksi

Sinä sanoit:

Mistä tämä johtuu? "Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa eli Kelan tukemaa psykoterapiaa. Miehistä vastaavaa tukea on saanut noin joka seitsemäs."

ChatGPT sanoi:

Tuollainen luku on mahdollinen, mutta sitä kannattaa tulkita tarkasti. Se ei tarkoita, että kolmasosalla vuonna 1997 syntyneistä naisista olisi ollut mielenterveyden häiriö. Se tarkoittaa, että heistä noin kolmasosa on rekistereissä saanut ainakin jotakin tiettyä Kelan etuutta tai kuntoutusta mielenterveyden tai neurokehityksellisen ongelman perusteella.

Todennäköisesti taustalla on usean asian yhdistelmä:

Mielenterveysongelmien tunnistaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä ADHD:hen haetaan nykyisin aiempaa useammin diagnoosia ja hoitoa.

Palvelujen käyttö on kasvanut. Kela kertoo, että vuonna 2025 jo noin 75 % sen kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriön tai neurokehityksellisen oireyhtymän perusteella. Kuntoutuspsykoterapiaa sai noin 67 000 ihmistä. KKela

Naiset käyttävät mielenterveyspalveluja miehiä enemmän. Tämä voi liittyä sekä todellisiin sukupuolieroihin mielenterveyden ongelmien yleisyydessä että eroihin siinä, millaisissa tilanteissa haetaan apua, hakeudutaan tutkimuksiin ja päädytään etuuksien piiriin.

Neurokehitykselliset diagnoosit, erityisesti ADHD, ovat lisääntyneet. Jos tilastoon lasketaan neurokirjo mukaan, joukko kasvaa huomattavasti verrattuna pelkkiin esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.

Luku on kumulatiivinen. Jos henkilö on saanut vaikkapa 25-vuotiaana Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, hän kuuluu tuohon kolmannekseen, vaikka hän olisi myöhemmin täysin työ- ja opiskelukykyinen. Kuntoutuspsykoterapian tarkoitus nimenomaan on tukea työssä tai opinnoissa pysymistä tai niihin siirtymistä. KKela

Sama henkilö voi kuulua useampaan kategoriaan. Esimerkiksi ensin sairauspäivärahalle ja myöhemmin kuntoutuspsykoterapiaan päätynyt henkilö lasketaan silti tässä henkilöpohjaisessa luvussa yhtenä henkilönä, jos kyseessä on "on saanut vähintään yhtä näistä".

Mutta sukupuoliero on todella suuri

Jos luvut ovat suunnilleen 33 % naisilla ja 14 % miehillä, ero ei selity yksinkertaisesti sillä, että "naisilla olisi kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia". Etuustilasto mittaa paljon muutakin kuin sairauksien todellista esiintyvyyttä.

Esimerkiksi sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun taas Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää todettua mielenterveyden häiriötä ja psykiatrin arviota kuntoutuksen tarpeesta. KKela+1

Yksi kiinnostava kysymys onkin, miksi juuri 1997 syntyneillä ero on näin suuri. Siihen vaikuttavat todennäköisesti sekä sukupuolierot mielenterveydessä että se, miten miehet ja naiset hakeutuvat hoitoon ja päätyvät diagnoosien ja Kelan etuuksien piiriin.

Pelle kysyy ja kopioi chatgptn suoraan. Mikä typerys sinä oletkaan. 

Uutisessa on esimerkkinä vain yksi ikäluokka, mutta voihan siitä tehdä yleistyksen muihinkin ikäluokkiin. 

Eli trendi on kuitenkin sellainen, että kakissa ikäluokissa ja molemmilla sukupuolilla kiistatta mielenterveysongelmat ovat kasvussa.

Milestäni tähän on helppo löytää syitä maalaisjärjelläkin molemmista sukupuolista:

Kaupungistuminen, ja sitä myötä lisääntynyt juurettomuus.

Sinkkutalouksien määrän kasvu.

Prosessoidut elintarvikkeet.

Some ja sosiaaliporno.

Minä-kuvan vääristyminen.

Huonojen uutisten ja erilaisten uhkien kasvanut tulva mediassa.

Yhteiskunnallinen eriarvostuminen.

Seksin määrän romahtaminen.

Ylipaino.

Lapsettomuus, vapaaehtoinen tai terveyssysitä.

Woke.

Sukupuoli-identiteetin epämääräisyys.

Koulutuksen ja työelämän muutokset.

Sodan pelko.

Ja varsinkin hallitsemattoman maahanmuuton mukanaan tuoma yleinen turvattomuus.

Listaa voi jatkaa ajan ilmiöistä aika pitkälle..

AP

Aiemmin tuo oli että joka kuudes, mutta nyt on tuplaantunut määrä.

Miesten kanssa eläminen on niin raskasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näköjään moni 97 suhtautuu tähän tutkimukseen defensiivisesti tässä ketjussa

Ja?

Kova on muutenkin defenssi joltakin sukupuolelta.

Ja tämän tiedon pitäisi vaikuttaa mihin? 

Syvempään itsetutkiskeluun. Ainakin eräs sukupuoli sitä harrastaa teemalla: Minä, minä, minä.

Sitten?