Lue keskustelun säännöt.
Miksi luottamus olisi tärkein asia parisuhteessa? Ja "jos ei sitä ole, ei ole mitään"?
18.09.2026 |
Parisuhde ilman luottamusta voi kaikesta huolimatta olla hyvä. Luottamuspula aiheuttaa omat piirteensä ja rajoituksiakin, mutta jos se on molemmille ok, ei siinä ole ongelmia.
Kommentit (99)
Onko sinulla ap välttelevä kiintymyssuhdetyyli? Silloinhan voi sopiakin etäisempi ja epämääräisempi suhde, jos asutaan erillään. Ei tule sitä paniikkia, mikä tulee läheisyyttä
jatkuvasti vaativista kumppaneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini luotti miehensä taloudenpitoon, kunnes posti alkoi tuoda ulosottokirjeitä. Mies oli ottanut erilaisia lainoja ja pikavippejä yli 100.000€:n edestä kertomatta kaverilleni.
Kyllähän tuosta aiheutui omanlaisensa "piirteet ja rajoitukset".
Minulle tuollainen ei olisi aiheutta mitään piirteitä ja rajoituksia, vaan eron.
Se, että luottaa on olemassa oleva tila siihen asti kun toinen pysyy luotettavana.
Eli parisuhde on hyvä siihen asti kunnes puoliso pettää luottamuksesi? Tai voihan se olla huono jo sitä ennenkin. Mutta viimeistään silloin, kun hän tyhjentää yhteisen tilinne tai ei maksa sovittuja laskuja tai kantaa tavarasi roskiin kysymättä lupaasi tai jättää hakematta lapsenne päiväkodista vaikka lupasi, viimeistään silloin suhde tuntunee yleensä jokseenkin huonolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen jolla on terve itsetunto ja -arvostus, ei yleensä ala suhteisiin joissa on jonkinlaista toksisuutta, kuten sitä ettei toiseen voi luottaa. Sen takia he pitävät luottamusta suhteen tärkeimpänä asiana. Ihmiset, joilla omanarvontunto taas ei ole niin korkealla, ovat valmiita joustamaan tuollaisesta asiasta ja siihen, että yksi elämän merkittävimmistä ihmissuhteista on muodostettu epäluotettavaan henkilöön.
Mielestäni olisi oleellisempaa miettiä, miksi valitsee suhteen epäluotettavan henkilön kanssa, kun voi valita olla suhteessa luotettavankin henkilön kanssa. Asetelman absurdiuden tajuaa, kun kysymyksen kääntää toisin päin. Miksi olet luotettavan henkilön kanssa suhteessa, kun voisit valita myös epäluotettavan.
Tuon ymmärrän, mutta kun ei se epäluotettavuus aina selviä suhteen alussa. Voi mennä vuosia. Ap
Yleensä kyllä saa ihan riittävästi signaaleja jo aikaisemmin, ja toisaalta ihminen, joka ei halua olla toksisessa suhteessa, pystyy lopettamaan suhteen vaikka vuosien jälkeen, mikäli ilmenee, että kumppaniin ei voi luottaa.
Niin, jos haluaa. Mutta miksi haluta, jos suhde muuten toimii. Mikään suhde ei ole täydellinen, eikä tuollainen ole välttämättä mitenkään toksinen suhde. Ap
Tulee mieleen, onkohan ap itse nyt se epäluotettava osapuoli.
Maailmassa on paljon nyhveröitä ja nössyköitä ihmisiä. Mutta kaikki ihmiset eivät halua olla samanlaisia kynnysmattoja kuin ap. Oma on valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen jolla on terve itsetunto ja -arvostus, ei yleensä ala suhteisiin joissa on jonkinlaista toksisuutta, kuten sitä ettei toiseen voi luottaa. Sen takia he pitävät luottamusta suhteen tärkeimpänä asiana. Ihmiset, joilla omanarvontunto taas ei ole niin korkealla, ovat valmiita joustamaan tuollaisesta asiasta ja siihen, että yksi elämän merkittävimmistä ihmissuhteista on muodostettu epäluotettavaan henkilöön.
Mielestäni olisi oleellisempaa miettiä, miksi valitsee suhteen epäluotettavan henkilön kanssa, kun voi valita olla suhteessa luotettavankin henkilön kanssa. Asetelman absurdiuden tajuaa, kun kysymyksen kääntää toisin päin. Miksi olet luotettavan henkilön kanssa suhteessa, kun voisit valita myös epäluotettavan.
Tuon ymmärrän, mutta kun ei se epäluotettavuus aina selviä suhteen alussa. Voi mennä vuosia. Ap
Yleensä kyllä saa ihan riittävästi signaaleja jo aikaisemmin, ja toisaalta ihminen, joka ei halua olla toksisessa suhteessa, pystyy lopettamaan suhteen vaikka vuosien jälkeen, mikäli ilmenee, että kumppaniin ei voi luottaa.
Niin, jos haluaa. Mutta miksi haluta, jos suhde muuten toimii. Mikään suhde ei ole täydellinen, eikä tuollainen ole välttämättä mitenkään toksinen suhde. Ap
Tulee mieleen, onkohan ap itse nyt se epäluotettava osapuoli.
Näinhän se varmaan on. Ap yrittää normalisoida oman epänormaalin käytöksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:n kysymys on ihan validi. Olen itsekin pohdiskellut samaa asiaa. Itsellä on puolisona ihminen, johon en juurikaan luota. Pystyn tämän asian kanssa elämään ihan hyvin. Eikä ole kyse sellaisesta, että mun pitäisi pelätä väkivaltaa, vaan enemmänkin tyyliin muistaako hän hakea mut juna-asemalta.
Onko puolisolla siis huono muisti? Vai kiusaako tahallaan sinua? Huonon muistin voi antaa anteeksi, mutta tahallinen kiusa on ongelmallinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:n kysymys on ihan validi. Olen itsekin pohdiskellut samaa asiaa. Itsellä on puolisona ihminen, johon en juurikaan luota. Pystyn tämän asian kanssa elämään ihan hyvin. Eikä ole kyse sellaisesta, että mun pitäisi pelätä väkivaltaa, vaan enemmänkin tyyliin muistaako hän hakea mut juna-asemalta.
Onko puolisolla siis huono muisti? Vai kiusaako tahallaan sinua? Huonon muistin voi antaa anteeksi, mutta tahallinen kiusa on ongelmallinen juttu.
Miten rajan veto määritellään? Jos puoliso unohtaa hakea lapsen päiväkodista (näin on oikeasti käynyt)? Ei kai kukaan tahallaan tällaista tee. Luottamusta ko. käytös ei kuitenkaan herätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli semmoista ihmistä ei olekkaan joka ei joskus valehtelisi. Joihinkin voi luottaa vain enemmän mitä toisiin kehenkään ei täysin. Joihinkin voi luottaa vain tietyissä asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten olla edes suhteessa jos ei ole luottamusta? Tai taitoa valita kenen kanssa haluaa olla suhteessa. Vai onko ihmissuhde pelkästään avioliitto pelkän rahan ja omaisuuden takia. Tunteista viis mä voin nussia ketä vaan ku vaimo hoitaa lapset vai kuksiiko vaimo työkaveria samalla ku on töissä. Luulin että ihmissuhteissa on kyse rakkaudesta mut nykyään enempi hyötysuhteesta taloudellisessa mielessä. Ihan sama mulle. Taidan olla sinkku koko lopun elämää joz nykytilanne tämä.
Onhan se. Kaikki on aivopesty pienestä asti raha ja status. Rakkautta ei ole enää tässä maailmassa olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumppani voi koska vain tuhlata kaikki rahat uhkapeleihin, käydä panemassa naapurin Mirkkua, lähteä kuukaudeksi Thaimaahan ilmoittamatta mitään, mutta ah kun seksi sen kanssa on niin ihanaa!
Olet oikeassa. Luotttamus on ihan toiseikkainen juttu jos kaikki tai suurinpiirtein muuten toimii.
Mies voi vehkeillä vieraissa, kuvitellen ettei nainen tiedä. Ylpeänä kertovat kuinka vievät salaisuutensa hautaan.
Mies voi sumplia raha asioita mielimäärin, kunhan on joku seteli jolla ostaa huomisen maito ja leipä. Mitä vaikka menee luottouiedot kuralle. Who cares!
Moni muukin asia voi mennä mielivaltaisesti ja selän takaa, kunhan arki toimii jotenkin sinnepäin.
Mies voi sanoa rakastavansa, ei sen tarvi olla totta.
Ja luottaa että toinen on asiallinen eikä suutu ja hakkaa, jos ei tykkää.
Mä oon ihan onnellinen näin, kai, ehkä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luottamuspula aiheuttaa omat piirteensä ja rajoituksiakin, mutta jos se on molemmille ok, ei siinä ole ongelmia.
Kerro eläviä esimerkkejä omasta arjestasi. Esim. puolisosi sanoo menevänsä kavereidensa kanssa juhlimaan ja tulevansa kahden päivän päästä takaisin. Sinä et usko siihen, vaan epäilet hänen lähtevän koko viikoksi etelään entisen heilansa kanssa. Jos tämä on mielestäsi ok, miksi kutsut tilannetta luottamuspulaksi, etkä luottamukseksi siitä, että tiedät hänen valehtelevan?
Tässä meillä tulee ne toiminnan aiheuttamat rajoitukset. Mies ei enää käy tuollaisissa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:n kysymys on ihan validi. Olen itsekin pohdiskellut samaa asiaa. Itsellä on puolisona ihminen, johon en juurikaan luota. Pystyn tämän asian kanssa elämään ihan hyvin. Eikä ole kyse sellaisesta, että mun pitäisi pelätä väkivaltaa, vaan enemmänkin tyyliin muistaako hän hakea mut juna-asemalta.
Onko puolisolla siis huono muisti? Vai kiusaako tahallaan sinua? Huonon muistin voi antaa anteeksi, mutta tahallinen kiusa on ongelmallinen juttu.
Minä unohdin lapseni suihkuun. Menin Hakemaan pyyhettä ja unohdin. Muistin vasta ajan kuluttua. Siellä se nökötti ihmeissään. Eli vaikka välittää, rakastaa ja antaa aina 110% hoivaa joskus saattaa vain unohtaa. Mutta jatkuva unohtelu on välinpitämättömyyttä. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Luotttamus on ihan toiseikkainen juttu jos kaikki tai suurinpiirtein muuten toimii.
Mies voi vehkeillä vieraissa, kuvitellen ettei nainen tiedä. Ylpeänä kertovat kuinka vievät salaisuutensa hautaan.
Mies voi sumplia raha asioita mielimäärin, kunhan on joku seteli jolla ostaa huomisen maito ja leipä. Mitä vaikka menee luottouiedot kuralle. Who cares!
Moni muukin asia voi mennä mielivaltaisesti ja selän takaa, kunhan arki toimii jotenkin sinnepäin.
Mies voi sanoa rakastavansa, ei sen tarvi olla totta.
Ja luottaa että toinen on asiallinen eikä suutu ja hakkaa, jos ei tykkää.
Mä oon ihan onnellinen näin, kai, ehkä...
Meillä on sama kuin ketjun aloittajalla, eli vaikka mieheen ei voi luottaa, niin omaksi turvakseni teemme järjestelyjä arkeen. Raha-asioissa täysi avoimuus, halutessani tsekkaan hänen tilit ja teen tietysti omat sijoitukseni ja turvaan selustani. Mitään ns. poikien reissuja ei ole ja sijaintitiedotkin on jaettu. Tiedän, että se ei estä ketään pettämästä, mutta eipä tarvi näiltä osin miettiä asiaa.
Ja edelliseen vielä, rakkaudentunnustukset on pelkkiä sanoja, ne voivat olla totta tai sitten ei. Ne voivat olla sanojalleen totta, mutts hän voi tulkita asiaa ihan eri tavalla kuin kuulija. Käytös on paljon tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Luotttamus on ihan toiseikkainen juttu jos kaikki tai suurinpiirtein muuten toimii.
Mies voi vehkeillä vieraissa, kuvitellen ettei nainen tiedä. Ylpeänä kertovat kuinka vievät salaisuutensa hautaan.
Mies voi sumplia raha asioita mielimäärin, kunhan on joku seteli jolla ostaa huomisen maito ja leipä. Mitä vaikka menee luottouiedot kuralle. Who cares!
Moni muukin asia voi mennä mielivaltaisesti ja selän takaa, kunhan arki toimii jotenkin sinnepäin.
Mies voi sanoa rakastavansa, ei sen tarvi olla totta.
Ja luottaa että toinen on asiallinen eikä suutu ja hakkaa, jos ei tykkää.
Mä oon ihan onnellinen näin, kai, ehkä...
Meillä on sama kuin ketjun aloittajalla, eli vaikka mieheen ei voi luottaa, niin omaksi turvakseni teemme järjestelyjä arkeen. Raha-asioissa täysi avoimuus, halutessani tsekkaan hänen tilit ja teen tietysti omat sijoitukseni ja turvaan selustani. Mitään ns. poikien reissuja ei ole ja sijaintitiedotkin on jaettu. Tiedän, että se ei estä ketään pettämästä, mutta eipä tarvi näiltä osin miettiä asiaa.
Miksi olet tuollaisen mieslapsen kanssa? Onko sinulla äitisyndrooma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeassa. Luotttamus on ihan toiseikkainen juttu jos kaikki tai suurinpiirtein muuten toimii.
Mies voi vehkeillä vieraissa, kuvitellen ettei nainen tiedä. Ylpeänä kertovat kuinka vievät salaisuutensa hautaan.
Mies voi sumplia raha asioita mielimäärin, kunhan on joku seteli jolla ostaa huomisen maito ja leipä. Mitä vaikka menee luottouiedot kuralle. Who cares!
Moni muukin asia voi mennä mielivaltaisesti ja selän takaa, kunhan arki toimii jotenkin sinnepäin.
Mies voi sanoa rakastavansa, ei sen tarvi olla totta.
Ja luottaa että toinen on asiallinen eikä suutu ja hakkaa, jos ei tykkää.
Mä oon ihan onnellinen näin, kai, ehkä...
Meillä on sama kuin ketjun aloittajalla, eli vaikka mieheen ei voi luottaa, niin omaksi turvakseni teemme järjestelyjä arkeen. Raha-asioissa täysi avoimuus, halutessani tsekkaan hänen tilit ja teen tietysti omat sijoitukseni ja turvaan selustani. Mitään ns. poikien reissuja ei ole ja sijaintitiedotkin on jaettu. Tiedän, että se ei estä ketään pettämästä, mutta eipä tarvi näiltä osin miettiä asiaa.
Miksi olet tuollaisen mieslapsen kanssa? Onko sinulla äitisyndrooma?
En koe olevani mieslapsen kanssa ja en myöskään tunnista mitään äitisyndroomaa itsessäni.
Miten se suhde toimii, jos toiseen ei voi luottaa? Ja mikä siinä silloin sitten on tärkein asia?
Minulle ainakin parisuhde tarkoittaa sitä, että pyrin rakentamaan elämäni yhteiseksi toisen ihmisen kanssa. Se, mitä se pitää sisällään, voi vaihdella, mutta vain jos siitä sisällöstä ollaan samaa mieltä ja voi luottaa siihen, että siitä tosiaan ollaan samaa mieltä, mitä pariauhde kummallekin tarkoittaa ja pitää sisällään.
Sinulla on huono itsetunto. Siksi tyydyt huonoon mieheen. Lisäksi olet läheisriippuvainen. Et halua olla yksin, vaan olet mieluummin kynnysmattona huonossa suhteessa. Jos sinun puolisosi pettää sinua, niin ei sitä tarvitse sietää.