Voiko keski-ikäisenä enää oppia vaikka täysin uutta alaa?
Kannattaako edes lähteä opiskelemaan täysin tyhjästä?
Kommentit (17)
Miksi ei voisi oppia, mutta kuka palkkaa keski-ikäisen jolla ei ole kokemusta?
Tottakai kannattaa, opiskelu kannattaa aina.
Jos kestää sen, että nuoremmat ovat jo saaneet tehtävän tehtyä, kun sinä vasta yrität hahmottaa mitä pitikään tehdä.
Tietysti voi. - Joitain aloja -kärjitäen- mahdollisesti jopa paremmin kuin nuorempana.
Pätkätöihin tuomittu maisteri
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa, opiskelu kannattaa aina.
Miksiköhän tämäkin kommentti sai välittömästi alapeukkua...?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa, opiskelu kannattaa aina.
Ei kannata, jos valmistuu alalle, jossa ei ole töitä. Saa vain opiskelun vuoksi talouden kuralle, ehkä jopa velkaa, vaikka lopputulos on sama kuin ennen opiskelua.
Lähtisin heti opiskelemaan täysin uutta alaa, jos vain tietäisin mitä. Nykyisellä alalla ollut 20v ja en haluaisi enää jatkaa.
Totta kai voi. Sehän on sitä paitsi ihan tosi yleistä, että ihmiset älyää esim. 40-55-vuotiaana, mitä oikeasti haluaisivat tehdä vasta, ja sitten vaihtavat alaa. Ja osan taas esim. terveyssyyt pakottavat vaihtamaan. Hyvin menee opinnot ja uudet työt keski-ikäisiltä alanvaihtajilta.
Ei sun tapauksessa. Olen 71v, ja ajattelin treenata vielä montaa uutta asiaa ihan puoliammattilaiseksi asti.
Jos kysyt tältä palstalta tuollasta, niin anna olla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa, opiskelu kannattaa aina.
Ei kannata, jos valmistuu alalle, jossa ei ole töitä. Saa vain opiskelun vuoksi talouden kuralle, ehkä jopa velkaa, vaikka lopputulos on sama kuin ennen opiskelua.
No eipä sitä kannata sellaista alaa ottaa, missä on paljon työttömiä.
Pakkohan se on. Sinä olet elämänkokemuksellasi jo ratkonut tehtävän ja laskenut sekä päätellyt oikeat vastaukset kun lapsukaiset vasta ihmettelevät tehtävänantoa.
Hahmotat kokonaisuudet ja olet nuoria sitkeämpi. Usko vaan!
Kokemusta on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa, opiskelu kannattaa aina.
Ei kannata, jos valmistuu alalle, jossa ei ole töitä. Saa vain opiskelun vuoksi talouden kuralle, ehkä jopa velkaa, vaikka lopputulos on sama kuin ennen opiskelua.
Opiskellakin voi monella tapaa ja päätoiminen opiskelu on vain yksi tapa. Toiseksi yhtään vähättelemättä ja aliarvioimatta sitä, että on hyvä, että oma talous pysyy tasapaimosssa, eikä ainakaan menisi pahasti miinukselle, niin on vähän ikävää,jos ainoana syynä opiskella ja oppia uutta on se, että pystyy opiskelunsa jälkeen saamaan aina paremmin tuloja, eikä antaisi -kärjistäen- mitään arvoa esimerkiksi sille opintojensa jälkeen esimerkisi ymmärrys kyky olisi laajempi ja osaamisempi syvällisempää.
Pätkätöihin tuomittu maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa, opiskelu kannattaa aina.
Ei kannata, jos valmistuu alalle, jossa ei ole töitä. Saa vain opiskelun vuoksi talouden kuralle, ehkä jopa velkaa, vaikka lopputulos on sama kuin ennen opiskelua.
Valtaosaa aloista ei kannattaisi opiskella kenekään yhtään missään ei ainakaan yliopistossa tai korkeakoulussa jos ainoa arvo, jonka opiinoilleen osaa antaa on se, että saisi paljon rahaa ja varallsiuutta opintojnesa jälkeen.
Vera Wang – 40-vuotiaana: oli ensin taitoluistelija ja muotitoimittaja. Siirtyi 40-vuotiaana suunnittelijaksi ja perusti oman hääpukuliikkeensä.
Julia Child – noin 40–50-vuotiaana: työskenteli mm. mainonnan, median ja tiedustelun parissa ennen kuin rakensi uran kokkina ja keittokirjailijana. Ensimmäinen kuuluisa keittokirja ilmestyi hänen ollessaan noin 49–50.
Ray Kroc – 52-vuotiaana: oli pitkään pirtelökoneiden myyjä, kunnes osti McDonald'sin ja ryhtyi rakentamaan siitä valtavaa liiketoimintaa.
Harland "Colonel" Sanders – 50–60-luvuilla: teki elämänsä aikana monia töitä, kuten työskenteli vakuutusmyyjänä ja huoltoasemalla. Perusti maailmankuullun KFC-pikaruokaketjun ollessaan 62-vuotias.
Taikichiro Mori – 51-vuotiaana: oli yliopiston professori/akateemikko ennen siirtymistään kiinteistöalalle ja Mori Building -yhtiön perustamista.
Tim ja Nina Zagat – noin 40–50-vuotiaana: molemmat olivat juristeja, mutta siirtyivät ravintola-arvostelujen ja julkaisemisen pariin. Ensimmäinen Zagat-opas syntyi heidän ollessaan keski-iässä.
Arnold Schwarzenegger – 56-vuotiaana: oli ensin kehonrakentaja ja sitten näyttelijä, ennen kuin siirtyi aivan eri alalle politiikkaan ja Kalifornian kuvernööriksi.
Ronald Reagan – noin 50-vuotiaana: näyttelijänuran jälkeen siirtyi politiikkaan; hän ilmoitti kuvernööriehdokkuudestaan 54-vuotiaana.
Grandma Moses (Anna Mary Robertson Moses) – 70-luvun lopulla: eli pitkään maanviljelijänä ja kotiäitinä, mutta ryhtyi vakavammin maalaamaan vasta noin 77–78-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kannattaa, opiskelu kannattaa aina.
Miksiköhän tämäkin kommentti sai välittömästi alapeukkua...?
Kun nykypäivänä ei tahdo saada harjoittelu-/lopputyöpaikkaa ja opintolainat niskassa. Siinä konkreettinen syy sulle.
Ei vissiin jos sille pitää hakea täältä varmistusta