Lue keskustelun säännöt.
Mikael Jungnerin älykkyysosamäärä on 163. Aika harvalla ihmisellä on yhtä korkea ÄO.
16.09.2026 |
Kommentit (90)
Riittääkö tuo kansanedustajuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska joku tulee inttämään, ettei Mensan testi kerro mitään
Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/
T: DI "hullu"
Mun mieheni kuuluu mensaan, on matemaatikko. Hän ei ansaitse kovinkaan hyvin, äänestää vihreitä ja on ateisti. Eli hän ei siis ole siis keskivertoihminen, muttei näköjään keskivertomensalainenkaan.
Tieteenfilosofisesti olisi perusteltua olla agnostikko eikä ateisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin talon markka-aikaan ja edelleen sanon paljon maksoi markkoina enkä väännä euroiksi.
Aivan
Tämä on sama asia
Kyllähän summa olisi perusteltua muuntaa euroiksi eli jakaa markkamäärä luvulla 5,96. Ihan selkeyden vuoksi.
Ellei halua valehdella ja johtaa harhaan. Mitä se kertoo ihmisestä. Nar sisti?
Vierailija kirjoitti:
On tosiaan harhaanjohtavaa jos Jungner teki aiemmin käytetyn testin, kuten tekoäly väittää. 163 nykyisellä testillä on jo harvinaista.
Suomen Mensa käytti vuoteen 2007 saakka Cattell Culture Fair -testiä, jossa keskihajonta oli 24. Silloin jäsenyyden raja oli ÄO 148 (vastaa noin +2 keskihajontaa).
Mikael Jungner teki testin 1990-luvun alussa (opiskeluaikana), eli juuri tuolla vanhalla asteikolla. Artikkelissa mainittu tulos ÄO 163 olisi siis vanhalla Cattell-asteikolla (SD 24) realistinen korkea tulos, joka ylittää selvästi silloisen 148-rajan. Nykyisellä asteikolla (SD 15, raja 131) sama suhteellinen suoritus vastaisi suunnilleen ÄO 140–145. Vanhat ja uudet tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia ilman muunnoskerrointa.
Ei se vastaa tarkkaan arvoa 139
T: Di
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtaako Jungner tarkoituksella harhaan vai eikö ymmärrä, että nykyisellä testillä ÄO on 139
T: DI
Se lukema ilmoitetaan jonka on aikanaan saanut.
Onhan se harhaanjohtavaa
T:DI
Ei se ole. Jos ihmisen pituutta alettaisiin mittaamaan uudella tavalla, olisi silti oikein ilmoittaa vanhalla tavalla mitattu pituus.
Olisi harhaanjohtavaa antaa ymmärtää, että se on uuden testin tulos
Ei-mensalaisenkin pitäisi tajuta että se 163 on vanhan testin tulos koska uuden testin maksimi on 156.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai vastuu on kuulijalla
😂🤣
Jungerin tapauksessa kyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska joku tulee inttämään, ettei Mensan testi kerro mitään
Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/
T: DI "hullu"
Tyypillinen mensalainen on tyyppi, jolla on tarve mittauttaa älykkyysosamääränsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosiaan harhaanjohtavaa jos Jungner teki aiemmin käytetyn testin, kuten tekoäly väittää. 163 nykyisellä testillä on jo harvinaista.
Suomen Mensa käytti vuoteen 2007 saakka Cattell Culture Fair -testiä, jossa keskihajonta oli 24. Silloin jäsenyyden raja oli ÄO 148 (vastaa noin +2 keskihajontaa).
Mikael Jungner teki testin 1990-luvun alussa (opiskeluaikana), eli juuri tuolla vanhalla asteikolla. Artikkelissa mainittu tulos ÄO 163 olisi siis vanhalla Cattell-asteikolla (SD 24) realistinen korkea tulos, joka ylittää selvästi silloisen 148-rajan. Nykyisellä asteikolla (SD 15, raja 131) sama suhteellinen suoritus vastaisi suunnilleen ÄO 140–145. Vanhat ja uudet tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia ilman muunnoskerrointa.
Ei se vastaa tarkkaan arvoa 139
T: Di
No se on sitten 2 pistettä omaani jäljessä.
Vierailija kirjoitti:
Ja silti oli demari? Tosin taisi olla samanlainen sampanjasosialisti kuin Lasse Lehtinen.
Mitä tekemistä puoluekannalla on asian kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosiaan harhaanjohtavaa jos Jungner teki aiemmin käytetyn testin, kuten tekoäly väittää. 163 nykyisellä testillä on jo harvinaista.
Suomen Mensa käytti vuoteen 2007 saakka Cattell Culture Fair -testiä, jossa keskihajonta oli 24. Silloin jäsenyyden raja oli ÄO 148 (vastaa noin +2 keskihajontaa).
Mikael Jungner teki testin 1990-luvun alussa (opiskeluaikana), eli juuri tuolla vanhalla asteikolla. Artikkelissa mainittu tulos ÄO 163 olisi siis vanhalla Cattell-asteikolla (SD 24) realistinen korkea tulos, joka ylittää selvästi silloisen 148-rajan. Nykyisellä asteikolla (SD 15, raja 131) sama suhteellinen suoritus vastaisi suunnilleen ÄO 140–145. Vanhat ja uudet tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia ilman muunnoskerrointa.
Ei se vastaa tarkkaan arvoa 139
T: Di
No se on sitten 2 pistettä omaani jäljessä.
Voi olla, minkä testin olet tehnyt?
T:DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin tulos oli tuo.
Kuitenkin hän johtaa ihmisiä tietoisesti harhaan. Ajatuksia. Hän tietää, että ei voi ilmoittaa nykyisen testin kanssa sekaisin tuloksia.
Ilmoitus on tavallisille ihmisille. Palstavajakit saa vääntää keskenään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin talon markka-aikaan ja edelleen sanon paljon maksoi markkoina enkä väännä euroiksi.
Aivan
Tämä on sama asia
Kyllähän summa olisi perusteltua muuntaa euroiksi eli jakaa markkamäärä luvulla 5,96. Ihan selkeyden vuoksi.
No ei ole, koska silloin ei ollut eurot käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa huomioon kuinka älyttömiä ja vastenmielisiä mielipiteitä hänellä usein on, niin voimme todeta, ettei älykkyys tee kenestäkään viisasta.
Mensan tasokuviopäättelytestin pyrkii testaamaan yleistä älykkyystekijää eli ns. g-tekijää. Sen on todettu olevan yhteydessä ongelmanratkaisukykyyn ja -nopeuteen, akateemiseen suoritustasoon, työmenestykseen ja tulotasoon ja myös terveyteen ja elinikään.
Se ei kerro mitään empatiasta, viisaudesta (johon yleensä lasketaan mukaan ihmisen emotionaalisen puolen ymmärrys), taipumuksesta addiktioihin, hyvästä minäkuvasta, monista eri persoonallisuuden piirteistä tai häiriöistä, jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska joku tulee inttämään, ettei Mensan testi kerro mitään
Tuo ukko on TYHMÄ kuin saapas. Mensan testin maine on mennyttä nyt….
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska joku tulee inttämään, ettei Mensan testi kerro mitään
Tyypillinen mensalainen on naimisissa oleva suomenkielinen mies, joka on diplomi-insinööri. Miesten aatelia. Hän ansaitsee hyvin 😎, on oikeiston kannattaja ja kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
https://www.mensa.fi/profilointiaineisto/
T: DI "hullu"
Mun mieheni kuuluu mensaan, on matemaatikko. Hän ei ansaitse kovinkaan hyvin, äänestää vihreitä ja on ateisti. Eli hän ei siis ole siis keskivertoihminen, muttei näköjään keskivertomensalainenkaan.
Minä olen DI ja pikatestien mukaan kaukana mensan rajasta. Keskittymiskykykin on niin huono, etten jaksa pitkää testiä tehdä.
Matemaatikot ja fyysikot on noin yleisesti meitä dippa-inssejä älykkäämpiä ja koulutus vaativampi.
Lisäksi tuossa lähteessä muistaakseni puhutaan insinööreistä noin yleisesti, ei vain dippainsseistä. Mutta samapa se. Hän jatkaa tätä aatelisen mantraansa kuitenkin. En tiedä onko tarkoituksena mustamaalata DI-ihmisiä vai mikä sanoma lienee taustalla.
Tyypillinen mensalainen on tyyppi, jolla on tarve mittauttaa älykkyysosamääränsä.
😂
Trollololloo. Mikä sain sinut ap, kirjoittamaan aloituksen? Onko kyseinen herra sinun jumalasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosiaan harhaanjohtavaa jos Jungner teki aiemmin käytetyn testin, kuten tekoäly väittää. 163 nykyisellä testillä on jo harvinaista.
Suomen Mensa käytti vuoteen 2007 saakka Cattell Culture Fair -testiä, jossa keskihajonta oli 24. Silloin jäsenyyden raja oli ÄO 148 (vastaa noin +2 keskihajontaa).
Mikael Jungner teki testin 1990-luvun alussa (opiskeluaikana), eli juuri tuolla vanhalla asteikolla. Artikkelissa mainittu tulos ÄO 163 olisi siis vanhalla Cattell-asteikolla (SD 24) realistinen korkea tulos, joka ylittää selvästi silloisen 148-rajan. Nykyisellä asteikolla (SD 15, raja 131) sama suhteellinen suoritus vastaisi suunnilleen ÄO 140–145. Vanhat ja uudet tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia ilman muunnoskerrointa.
Ei se vastaa tarkkaan arvoa 139
T: Di
No se on sitten 2 pistettä omaani jäljessä.
Voi olla, minkä testin olet tehnyt?
T:DI
Nykyisin käytetyn testin jonka keskihajonta on 15 ja raja 131. Sen, jonka juttu ilmeisen harhaanjohtavasti kertoo myös Jungnerin tehneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin talon markka-aikaan ja edelleen sanon paljon maksoi markkoina enkä väännä euroiksi.
Aivan
Tämä on sama asia
Kyllähän summa olisi perusteltua muuntaa euroiksi eli jakaa markkamäärä luvulla 5,96. Ihan selkeyden vuoksi.
Tuo on yhtä typerää kuin, jos nyt muuttaa eurot markoiksi.
On tosiaan harhaanjohtavaa jos Jungner teki aiemmin käytetyn testin, kuten tekoäly väittää. 163 nykyisellä testillä on jo harvinaista.
Suomen Mensa käytti vuoteen 2007 saakka Cattell Culture Fair -testiä, jossa keskihajonta oli 24. Silloin jäsenyyden raja oli ÄO 148 (vastaa noin +2 keskihajontaa).
Mikael Jungner teki testin 1990-luvun alussa (opiskeluaikana), eli juuri tuolla vanhalla asteikolla. Artikkelissa mainittu tulos ÄO 163 olisi siis vanhalla Cattell-asteikolla (SD 24) realistinen korkea tulos, joka ylittää selvästi silloisen 148-rajan. Nykyisellä asteikolla (SD 15, raja 131) sama suhteellinen suoritus vastaisi suunnilleen ÄO 140–145. Vanhat ja uudet tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia ilman muunnoskerrointa.