Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?
50-100 vuotta vanhat remontoidut asunnot paljon kodikkaampia
Kommentit (609)
Suomalaiset ovat asuneet tuvissa noin 1000 vuotta. 100-150 vuotta sitten elintaso oli noussut sen verran, että asuntoja jaettiin osiin, mikä oli kalliimpaa rakentamista. Kustannuspaineitten, mutta myös ihmisten mieltymysten vuoksi on palattu tupa-ajatteluun, joten pitkässä kuvassa erilliset keittiöt jäi lyhyeksi muotioikuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun 1980 krs talossa. On oma sauna joka asunnossa. 2 ovea käytävään jossa liiketunnistus valot,pihassa on valot yöllä. Ei tarvitse säästää kun talous hyvin hoidettiin aina. Talossa on pesutupa, mankeli, kuivaushuone, kylmä kellari, varsasto, pyöräkellari, ja uudemmissa ei ole kuin kuivaushuone,varastot. Piha puistomainen ja hoidettu istutuksia, rauhallista asua.
Talossa on jo ollut vuosia koodilukot, ulko ovi aukeaa painikkesta ulos mennessä. Putki remontti uudet kalusteet ja uudet ikkunat vaihdettu alle 10v. Vastike yksi alimpia.
Mitä puuttuu jota on uudemmissa.?
1980 luvun talosta Unohtui että talossa on hissi. Eikä ole inva mitoitusta.
Inva asunnot oli ja on hulluutta ja lusäsi kustannuksia. Huononnus se oli, Ketkä sitä ajoi? Kannatti? Yksiöiden ja pienien kaksioiden rakentaminen on kiellettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria.
Mutta jos tekniikka ei pelaakaan? tänä kesänäkin oli vanhuksia ja pyörätuolilla liikkuvia vammaisia jotka olivat kuukausikaupalla oman kodin vankina kun hissi ei toiminut.
Jos hissiä ei ole ollenkaan, niin olet joka päivä samassa tilanteessa. Vanhemmat ihmiset joutuvat muuttumaan pois asunnoista, joissa ovat asuneet kymmeniä vuosia, kun hissiä ei ole.
Se on ollut oma valinta asua sellaisessa talossa. Jos on muuttanut taloon jossa on hissi on oletuksena tietysti ollut että se toimii etkä jää neljän seinän sisälle paahteeseen koko kesäksi.
Vierailija kirjoitti:
https://www.jmoy.fi/tietoa-jmsta/media/2026/kysely-vahvistaa-60-prosent…
Mahtaa olla viimeisen päälle puolueetonta tutkimustietoa, kun toteuttaja on itse avokeittiöllisiä kerrostalokopperoita rakentava yritys
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Integroiduissa kodinkoneissa on se hyvä puoli, että niitä voi vaihdella jonkun koneen rikkoutuessa visuaalisen ilmeen kärsimättä - mallistot useimmilla valmistajilla tuppaavat vaihtumaan aika eri tahtia. Hyvä (tai huono) puoli on myös se, että koneiden merkki/laatu ei näy suoraan ulospäin.
HEI AP!
Ei rakennuksilla ole sielua sen enempää kuin sullakaan.
Jos haluaa vanhaa, ei kannata ostaa uutta. Eikä sulla kuitenkaan riitä rahat ostaa yhtään mitään. Sä vain haaveilet vuodesta toiseen ja spämmäät linkkejä röttelöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No johan nyt oli taas yleistys.
Ei asunnolla voikaan olla sielua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Integroiduissa kodinkoneissa on se hyvä puoli, että niitä voi vaihdella jonkun koneen rikkoutuessa visuaalisen ilmeen kärsimättä - mallistot useimmilla valmistajilla tuppaavat vaihtumaan aika eri tahtia. Hyvä (tai huono) puoli on myös se, että koneiden merkki/laatu ei näy suoraan ulospäin.
Mutta siinä myös riskinsä, ettei täsmälleen samanlaista peitelevyä enää löydykään. On myös kalliimpi huoltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.jmoy.fi/tietoa-jmsta/media/2026/kysely-vahvistaa-60-prosent…
Mahtaa olla viimeisen päälle puolueetonta tutkimustietoa, kun toteuttaja on itse avokeittiöllisiä kerrostalokopperoita rakentava yritys
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama vaivaa nykyistä käyttöarkkitehtuuria muutenkin yleensä. Sieluttomuus. Suomessa ei ole oikein koskaan päästy yli siitä funktionalismin ihanteesta, jossa riittää että on käyttökelpoinen, estetiikasta ja tunnelmasta viis.
Eikä siihen toki ole syyllisiä pelkästään mielikuvituksettomat arkkitehdit tai edes ahneet rakennusliikkeet, vaan se, että vaikka moni tykkäisi tosin erilaisesta, niin sitten kun tulee tilanne ostaa, niin jos se avokeittiöllinen sieluton asunto elementtikuutiossa on halvempi, se kuitenkin ostetaan. Ja koska niitä ostetaan, niitä rakennetaan lisää.
Modernismin ja fuktionalismin hegemonia on Alvar Aallon syytä. Suomessa ei olla koskaan päästy yli Aallon vaikutuksesta ja siitä syystä hän on suurin katastrofi, joka on koskaan kohdannut suomalaista arkkitehtuuria.
Ihanaa, että joku vihdoin sanoo totuuden! Tätä on odotettu. 👍
Koska muuten Finlandia-talon päällismarmorit taas seuraavaksi uusitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.
Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.
Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa. Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi, mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.
Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde.
Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.
AP
Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä.
Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.
Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.
AP
Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.
Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö.
Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta.
Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.
Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja?
Kovan rahan asunnoissa nykyään tilanne on nimenomaan se, että ne ovat niin kalliita, että uusi tapa myydä niitä on myydä asunto edullisemmalla myyntihinnalla, esim. kolmio vähän yli 170 000 eurolla, mutta todellinen hinta onkin 280 000 e. Se tarkoittaa, että asukas maksaa joka kuukausi hoitovastiketta ja pääomavastiketta (eli sitä loppuosaa siitä asunnon hinnasta), joten vastikkeet ovatkin sitten kuussa n. 1 600 euroa. Näin siis Helsingissä.
Oletan siis, että ostajilla pitää olla säästössä tuo 170 000 euroa, jolla ostavat asunnon ja sitten ottavat lainaa, jolla maksavat joka kuukausi tuon pääomavastikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika on rakennusliikkeissä koska ne haluaa rumuutta, ankeaa ja ostajat eivät ymmärrä. Uudet krs asunnot kauheita. Ovissa reikä luukku.
Kiellettävä ne.. Asunnot ovat kalliita ahneiden yakia ja se että on väliläsiä rahastaa..
Tarkoitatko ovissa olevaa postiluukkua? Siitä postinjakaja pudottaa asuntoon osoitetut postilähetykset. Nykyään ei paljon posteja tulekaan, kun laskutkin saa e-laskuina, ja muutenkin asiat voi hoitaa netissä.
Postiluukkuja ovissa kerrostaloasunnoissa on ollut Suomessa jo 1800-luvulta. Hassua etteivät kaikki ole vieläkään tajunneet sitä.
Ihan hyvä systeemi se on, saat postisi suoraan asuntoon, ei tarvitse pukeutua ja mennä aamupimeällä ulos hakemaan lehteä tai syysmyrskyssä ulos hakemaan posteja kuten monissa omakotitaloissa.
Nyt rivitalossa asuessa ei tulisi mieleenkään tilata sanomalehteä kotiin, koska joutuisi kävelemään aamuisin parkkipaikan läpi ja hakemaan lehden roskakatoksen ulkoseinässä kiinni olevasta postilaatikosta. Kerrostalossa tottui siihen, että se tippui eteisen lattialle ensin puoli kahden aikaan yöllä, myöhempinä vuosina puoli viiden aikaan aamuyöstä. Oli todella paljon mukavampi tapa saada sanomalehti kotiin! Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin omakotitalossa, mutta silloin yleensä äiti kävi aamuisin postilaatikolla lehden hakemassa. En kyllä näin kuusikymppisenä liukastelisi aamutossut jalassa talviaamuisin jäisen parkkipaikan poikki minkään sanomalehden takia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Jokainen helpoutta ja toimivuutta vihaava voi tietysti vapaasti muuttaa jonnekin korpeen mökkiin, jossa on puulämmitys, saa kantaa vettä sisään sangolla ja muutenkin suorittaa hiki niskassa sitä asumista.
Itse iäkkäänä jo työurani tehneenä ihmisenä arvostan sitä, että kaikki uudessa asunnossani kaikki toimii, saan asua turvallisesti ja asunto sopii tuleviinkin elämäntilanteisiin. Kun asuminen on helppoa ja sujuvaa, se säästää voimia tehdä kaikkea mukavaa joka tekee elämän elämisen arvoiseksi.
Jokainen taaplaa tyylillään, sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan sitä paitsi oli tupakeittiöitä, suurimmassa osassa taloja ei edes ollut mitään "olohuonetta"
Ennen nukuttiin pirtissä. Kaipaat varmaan sitäkin.
Jotkut nukkuivat uunin pankolla! 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.
Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.
Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.
Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea.
Aloituksessa puhuttiin kodikkuudesta. Ne on helppo tapetoida, maalata ja sisustaa kodikkaaksi ja persoonalliseksi, sinne mahtuu kirjahyllyt, pianot, taulut seinille jne ja se keittiökin on ihan keittiö eikä seinä olohuoneessa.
Aivan niin, mutta samoin voi myös uudisasunnon sisustaa kodikkaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä.
Niin, kerrostaloasunnoissa on yleensä liesituuletin, joten eipä niitä hajuja tai käryjä siitä avokeittiöstä leviä muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.
Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.
Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.
Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea.
Aloituksessa puhuttiin kodikkuudesta. Ne on helppo tapetoida, maalata ja sisustaa kodikkaaksi ja persoonalliseksi, sinne mahtuu kirjahyllyt, pianot, taulut seinille jne ja se keittiökin on ihan keittiö eikä seinä olohuoneessa.
Aivan niin, mutta samoin voi myös uudisasunnon sisustaa kodikkaaksi.
Mutta sinnepä ei sitten mahdukaan juuri mitään, koska ei ole seiniä eikä varastotiloja. Pelkkää valtavaa ikkunapintaa vain.
Alue: Aihe vapaa
Aika kapea katsantokanta. Mutta markkinat luo jatkuvia tarpeita, jotka sinunkaltaiset teknokraatit ottavat annettuina. Fiksu kyseenalaistaa ja miettii myös, mitä tai ketä esim. jatkuva innovointi ja teknologinen kehitys palvelee.