Miksi uudiskohteet ovat niin sieluttomia typerien integroitujen avokeittiöidensä kanssa?
50-100 vuotta vanhat remontoidut asunnot paljon kodikkaampia
Kommentit (411)
Riippuu miten ne on remontoitu. Remontillakin voi pilata asunnon. Uudet kerrostalot varsinkin kyllä usein vaikuttavat siltä, että on tehty mahdollisimman halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika on rakennusliikkeissä koska ne haluaa rumuutta, ankeaa ja ostajat eivät ymmärrä. Uudet krs asunnot kauheita. Ovissa reikä luukku.
Kiellettävä ne.. Asunnot ovat kalliita ahneiden yakia ja se että on väliläsiä rahastaa..
Tarkoitatko ovissa olevaa postiluukkua? Siitä postinjakaja pudottaa asuntoon osoitetut postilähetykset. Nykyään ei paljon posteja tulekaan, kun laskutkin saa e-laskuina, ja muutenkin asiat voi hoitaa netissä.
Tarkoitin tietenkin asuntoja joissa on VAIN YKSI OVI ja siinä on postiluukku eikä ole eteistä. Käytävästä näkee asuntoon eikä ole mukava jos näkee oven kun on asunnossa. Turvallisuus tekijä! Sitten on INVA mitoitus pilaa asunnon. Uudet asunnot ovat väärin rakennettuja. Ihmisten typistämistä, mitätöintiä. Näkyy muissakin asioissa.
Asuntokanta pilattu. Liian korkeita taloja ja sitten on tehty esim Jyväskylä keskelle kaupunkia ylikorkea neliömäinen krs talo joka näkyy mihin taloihin keskustassa ikävästi kuin musta torahammas. Asun maaseudun pikkukaupungissa 1980 luvun krs talossa joissa on noita uudempiakin useita.
Niistä postiluukuista ei näe sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.
Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.
Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa. Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi, mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.
Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde.
Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.
AP
Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä.
Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.
Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.
AP
Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.
Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö.
Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta.
Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.
Sehän riippuu siitä miten asuntojen rakentaminen rahoitettiin. Oliko ns. kovan rahan asuntoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Ennen vanhaan sitä paitsi oli tupakeittiöitä, suurimmassa osassa taloja ei edes ollut mitään "olohuonetta"
Ennen nukuttiin pirtissä. Kaipaat varmaan sitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.
Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.
Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.
Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea.
Aloituksessa puhuttiin kodikkuudesta. Ne on helppo tapetoida, maalata ja sisustaa kodikkaaksi ja persoonalliseksi, sinne mahtuu kirjahyllyt, pianot, taulut seinille jne ja se keittiökin on ihan keittiö eikä seinä olohuoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Minä muutin parikymmentä vuotta sitten kaupungista maalle ja koen onnellisuuden tunnetta kun saan (joudun) hakemaan liiteristä puita, sytyttämään uuneihin tulet, ruoka valmistuu puuhellalla/leivinuunissa, on puulämmitteinen pihasauna, vesikatkon aikana on kaivo josta käsin pumppaamalla saa vettä yms.
Tekee mielelle ja sielulle hyvää.
Avokeittiö on hyvä, voi samalla katsoa olkkarin töllöä tai käydä löhöämässä sohvalla samalla kun ruoka valmistuu. En haluisi maksaa extraa mistään erillisestä keittiöstä. Ei ole ikinä tullut mitään käryjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keittiön pitää olla erillään muista huoneistosta nämä nykyajan huoneistot ovat epäkäytännöllisiä liukuovet eristää huoneistot mutta ei eristä ääntä ei sovi perheasunnoksi eikä muutenkaan ole hyvä ratkaisu asumiseen.
Uusissa ja uudehkoissa kerrostaloissa valmiina olevat väliovetkaan eivät ole juuri muuta kuin näköesteitä. Me vaihdatettiin muuttaessamme uuteen kerrostalokolmioon kaikkiin ovellisiin huoneisiin oikeasti ääntä eristävät ovet. Niitten läpi äänet eivät joko kuulu lainkaan tai kuuluu vain vaimeaa muminaa. Ollaan oltu tyytyväisiä.
Meillä ei ole kuin yksi ovi, enkä tiedä mihin toista ovea tarvittaisiin, ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä eikä siellä oikein kukaan koskaan kulje paitsi kaksi naapuria samasta kerroksesta, koska talossa on hissi. Emmekä me itse melua niin että se kuuluisi käytävälle asti.
"ei meillä ole oven edessä kuin kapea käytävä"
Ihmiset tuntuvat tyhmentyneen ihan täysin. Mitään muuta eivät tajua kuin sen, mitä omassa pienessä elämässä on ja tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.
Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.
Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.
Aivan järkky värimaailma pelkkää valko harmaa mustaa ja sit noita hirvityksiä esitellään niin pirtsakkana:D kamalaa neliön tuhlausta kaksio vois olla neliöiltään yksiö ja kolmio minikaksio.
Etkö osaa maalata lempivärejäsi oranssia ja limenvihreää valkoisen päälle? Käy paljon helpommin kuin toisinpäin, jos joutuu ensin laittamaan kolme kerrosta pohjamaalia että saa seinät vaaleiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.
Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.
Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.
Kyllähän ne vanhat ja rakastetut rintsikat eli rintamamiestalot olivat täysin liukuhihnatuotantoa. Ihmettelen miten moni nyt pitää niitä niiiin sielukkaina. Eivät tunne rakentamisen historiaa, nuohan nimenoman olivat pitkälle standardisoituja tyyppitaloja. Niitä rakennettiin siis satoja tuhansia pitkälti samanalaisia ympäri Suomea.
Et taida itse tuntea rakentamisen historiaa. Vaikka joku on standardoitu, ei tarkoita sitä, että se on huono. Päinvastoin. Standardoinnista huolimatta kaikki tehtiin rintamamiestaloissa vielä käsin, detaljointi on kaunista ja tarkoituksenmukaista. Rintamamiestalot olivatkin aikoinaan valtava parannus asumiseen, ja ne nimenomaan suunniteltiin käytännöllisiksi ja toimiviksi, jotta koti palvelee asujiaan vuosikymmeniä eteenpäin.
Se, että joku pitää maamme asuntopulan ratkaissutta, sotaveteraanin rakentamaa ja perheelleen hyvän kodin tarjonnutta tyyppitaloa sieluttomana, kertoo kyllä kaiken olennaisen arvostelijastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria.
Niin, JOS pelaa. Mitä enemmän tekniikkaa, sitä haavoittuvaisempia järjestelmät ovat. Paljon tekniikkaa sisältävät talot ovat myös tavallaan vanhentuneita jo valmistumishetkellään. Tekniikan huolto ja uusiminen on myös kallista.
Vanhat talot ovat paljon vikasietoisempia, eivätkä ole moksiskaan esim. sähkökatkoista. Uusissa taloissa alkaa ilmanvaihtoputkiin kerääntyä välittömäst hometta, jos ilmanvaihto jostain syystä sammuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua taas ihmetyttää se, että miksi ihmiset ottavat näin suuren ongelman asunnosta, jollaista eivät itse halua/omista/ostaisi? Silloinhan on välttynyt kaikelta pahalta, kun ei sellaista ole mikä ei miellytä.
Koska he haluaisivat unelma-asuntonsa uudiskohteesta 70-luvulla rakennetun asunnon hinnalla. Tämä menee samaan kategoriaan kuin miksi ei löydy uutta yksikerroksista rivitaloa. Kaikkea löytyisi, jos ihmiset olisivat valmiita maksamaan. Kaupungit kaavoittavat tonteille paljon rakennusoikeutta, joka maksaa rakentajalle. Jos rakennettaisiin kapearunkoisia taloja tai yksikerroksisia rivareita, puolet rakennusoikeudesta jäisi käyttämättä ja rakennetut neliöt olisivat vielä kalliimpia kuin nykyään.
Minä olisin valmis maksamaan ja olisi sitä rahaakin, mutta vaan ei löydy sopivaa asuntoa. Se voisi olla lähes uusi, mutta omalla tontilla, eikä taloyhtiön yhteistä velkaa. Olen pääkaupunkiseudulta, Järvenpäätä myöten katsonut sopivaa mutta jos ei löydy, niin minkäs teet? Haluaisin kerrostaloon ja siinä pitäisi vähintään autokatos. Nyt asun rivitalossa ja aikaa myöten se alkaa olemaan raskasta, kun teemme talon väen kesken kaikki lumityöt sekä ruohonleikkuut. Tietty saisi maksua vastaan apuja, mutta asunto on jo oikeasti jopa liian suuri kahdelle ja kaksi kerrosta, joten vanhuutta odottaessa voi tulla kaikenlaista remppaa, ettei portaita jaksa nousta. Meillä on olohuone erikseen ihan keittiön vieressä ja keittiöpöydän ääreen mahtuu 11 yhtä aikaa, joten vähän sen mukaan haluaisin seuraavaankin mahtuva. Joihinkin ruokapöytä mahtuu siten, että 6 ihmistä, ja sekin vielä kävisi, mutta meillä on paljon tapaamisia lasten/lastenlasten kanssa, joten toivoisin isoa keittiötä, jossa paljon tasotilaa. Eli mahdoton yhdistelmä.
Lähes uusi kerrostalo, eikä taloyhtiöllä ole velkaa? Tietenkin voi olla, jos kaikki osakkaat maksavat yhtiölainaosuuden pois heti, tai kyseessä on ryhmärakentamiskohde.
Tarkoitan sellaista velkaa, josta kaikki joutuvat maksamaan vaikka yksi jättäisi maksamatta. Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.
AP
Näinhän se on nytkin yhtiölainoissa. Jos joku osakkeenomistaja ei maksa lainaosuuttaan, niin muut maksavat viimekädessä.
Tuossa sanottiin: Ennen vanhaan kaikki asunnot oli sellaisia, että jos yksi jätti omansa maksamatta, muut eivät siitä kuitenkaan kärsineet.
Siis MUUT EIVÄT joutuneet maksamaan toisten lainaosuuksia.
AP
Aina on ollut niin, että taloyhtiön lainoista vastaa viime kädessä taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä.
Jostain syystä kaikki suomalaiset eivät tätä tajua, vaikka tuo tieto on siinä nimessäkin. Jos olet ostanut osakkeita taloyhtiöön, kyseessä on osakeyhtiö.
Ilmeisesti silloin 70-luvulla, kun ostimme Arava-lainoitetun kodin, tuollaisesta ei ollut mitään puhetta. Eikä kukaan jättänyt omaa osuuttaan maksamatta. Silloin sitä niin kuin nytkin, maksetaan yhtiövastikkeen kanssa ja jäi yhtiökokouksissa mainitsematta.
Ennen uusissa taloissa yhtiölainat olivat maltillisen kokoisia. Suurista yhtiölainoista tuli myyntivaltti vasta 2010 jälkeen.
Siitä sitten tuntuu, ettei kukaan jättänyt yhtiölainaa maksamatta, kun sitä paljoa edes ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Onhan se varsin mukava asia asua nykyaikaisessa modernissa asunnossa. Itse olen asunut hyvin alkeellisissa olosuhteissa, joten se ei kiehdo ollenkaan, ei kiehtonut silloin, eikä nyt. Onnellisia oltiin silloinkin, mutta se ei saa sitä aikaa näkemään nyt mitenkään ruusunpunaisten lasien läpi. Se oli silloin, nyt on nyt ja saadaan asua kaikkine mukavuuksineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudiskohteet ovat persoonattomia ja pelkistettyjä, koska rakentajat ovat bisnesmielessä tietenkin näitä asuntoja rakentamassa eli haluavat mahdollisimman halvalla rakentaa ja kalliilla myydä maksimoiden heidän tuottonsa.
Keittiö- ja wc-kalusteet ovat kaikki samanlaisia peruskalusteita ja niitä halvimpia aina. Toki jos varaat uudiskohteen aikaisessa vaiheessa, saat itse valita paremmat materiaalit ja maksaa niistä myös extrahinnat.
Arkkitehdit ovat samalla asialla eli piirtävät ja suunnittelevat mahdollisimman edullisia ratkaisuja, koska näin saavat lisätöitä ja rakentaja valitsee mieluummin sellaisen arkkitehdin, joka säästää heille rahaa edullisilla ja yksinkertaisilla ratkaisuilla. Asukkaita ei paljon kuunnella eikä seurata trendejä tai markkinatilannetta. Yksiöitäkin rakennettiin joka kaupunkiin satoja, vaikka ihmiset kaipasivat asuttavia neliöitä eli kolmioita varsinkin uudiskohteisiin. Nyt niitä yksiöitä on tyhjillään tai vuokralaisten pikakulutuksena.
Aivan järkky värimaailma pelkkää valko harmaa mustaa ja sit noita hirvityksiä esitellään niin pirtsakkana:D kamalaa neliön tuhlausta kaksio vois olla neliöiltään yksiö ja kolmio minikaksio.
Etkö osaa maalata lempivärejäsi oranssia ja limenvihreää valkoisen päälle? Käy paljon helpommin kuin toisinpäin, jos joutuu ensin laittamaan kolme kerrosta pohjamaalia että saa seinät vaaleiksi.
Juuri näin. Tuo neutraali pohja antaa mahdollisuuden vaikka minkälaisiin väri- ja sisustusratkaisuihin. Se on vain omasta mielikuvituksesta kiinni, eikä aina vaadi rahaakaan paljon.
Katsokaapa miten kauppa käy? Juuri niin. Ei käy kun puhutaan uudiskohteista ja asiantuntijat vielä ihmettelee, miksi asunnot eivät kelpaa edes isolla alennuksella. Kerrankin kuluttajat on fiksuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska niiden rakentamisesta saa suuremman voiton. Myydään pieniä asuntoja mahdollisimman kalliita. Mukavuudesta ei niin väliä.
Ei se nyt ihan noin ole. Muutin vanhasta kerrostaloasunnosta esteettömään uudistaloon ja kyllähän näissä nykyaikaisissa kerrostaloasunnoissa on vanhoihin asuntoihin verrattuna paljon talotekniikkaa ja muuta, joka tekee asumisen helpoksi, mukavaksi ja turvalliseksi sekä myös edulliseksi.
Asunnoissa on hyvä ilmastointi, uudet putket, toimiva lämmitys, kolminkertaiset ikkunat, isot lasitetut parvekkeet, talon netti, runsaasti pistorasioita, säleverhot ikkunoiden sisällä, isot jääkaapit ja pakastimet, valmiit turvalliset liitännät pesukoneelle, kuivaajalle ja tiskikoneelle, lattialämmitys, voi olla myös lattiaviilennys kesäksi, on video-ovipuhelimet, voi olla turvajärjestelyjä kuten pakoreitti parvekkeelta, jne... Myös modernit lattiamateriaalit vaimentavat ääniä ja ovat helposti puhdistettavia. Lisäksi taloissa on sähköavaimet, joita näyttämällä pääsee sisään, hissit ja hyvät yleistilat, on vaunu- ja pyöräkellaria, kunnon pyykkituvat kuivaushuoneineen, kerhotilat sekä pysäköintitilat talon alla josta pääsee suoraan hissillä asuntoonsa. Meillä talossa on myös aurinkopaaneelit ja muita järjestelmiä, jotka tekevät rakennuksesta osittain omavaraisen. Ja muutakin elämää helpottavaa kuten postin pakettiautomaatit sun muut ja sijainti on julkisen liikenteen lähellä, eikä missään metsän keskellä.
Mihin kaikkeen elämän jatkuvaa helpottamista ja tehostamista oikein tarvitaan? Jos kaikki käy yhä nopeammin, vaivattomammin ja automaattisemmin, mitä varten sitä aikaa oikein säästetään? Arvostan toki itsekin sitä, että hanasta tulee lämmintä vettä ja pistorasiasta sähköä, mutta kaikkea mitä tekniikka mahdollistaa, ei ihan oikeasti tarvi.
En siis ole vakuuttunut siitä, onko elämä todella parempaa, jos kaikki mahdollinen, mikä vaatii aikaa ja vaivaa, poistetaan. Teknologia voi helpottaa asumista, mutta ei jokainen uusi mukavuus ole oikeasti parannus elämään.
Ehkä asumisen laatua pitäisi mitata muullakin kuin sillä, kuinka monta asiaa teknologia tekee puolestamme. Etenkin, kun kaiken mukavuuden ja helppouden keskellä merkityksettömyyden ja tyhjyyden tunne ei tunnu lainkaan katoavan vaan pikemminkin lisääntyy.
Minä olen varautunut vanhuuteen niin, että muutin uuteen kerrostaloon. Minusta on aivan mainiota, jos tekniikka pelaa ja voin asua tässä sittenkin, jos joskus päädyn käyttämään rollaattoria.
Niin, JOS pelaa. Mitä enemmän tekniikkaa, sitä haavoittuvaisempia järjestelmät ovat. Paljon tekniikkaa sisältävät talot ovat myös tavallaan vanhentuneita jo valmistumishetkellään. Tekniikan huolto ja uusiminen on myös kallista.
Vanhat talot ovat paljon vikasietoisempia, eivätkä ole moksiskaan esim. sähkökatkoista. Uusissa taloissa alkaa ilmanvaihtoputkiin kerääntyä välittömäst hometta, jos ilmanvaihto jostain syystä sammuu.
Monessa vanhassa talossa ei ole edes hissiä, niin ei voi sekään vikaantua. On paljon myös taloja, joissa on hissi, mutta se ei lähde siitä tasosta, missä ulko-ovi on, vaan ensin pitää kiivetä muutama porras. Vanhoissa taloissa on vessoja, joissa ei mahdu kääntymään. Mieluummin asun uudessa kuin näissä epäilemättä sielukkaissa vanhoissa taloissa.
Vierailija kirjoitti:
Sama vaivaa nykyistä käyttöarkkitehtuuria muutenkin yleensä. Sieluttomuus. Suomessa ei ole oikein koskaan päästy yli siitä funktionalismin ihanteesta, jossa riittää että on käyttökelpoinen, estetiikasta ja tunnelmasta viis.
Eikä siihen toki ole syyllisiä pelkästään mielikuvituksettomat arkkitehdit tai edes ahneet rakennusliikkeet, vaan se, että vaikka moni tykkäisi tosin erilaisesta, niin sitten kun tulee tilanne ostaa, niin jos se avokeittiöllinen sieluton asunto elementtikuutiossa on halvempi, se kuitenkin ostetaan. Ja koska niitä ostetaan, niitä rakennetaan lisää.
Modernismin ja fuktionalismin hegemonia on Alvar Aallon syytä. Suomessa ei olla koskaan päästy yli Aallon vaikutuksesta ja siitä syystä hän on suurin katastrofi, joka on koskaan kohdannut suomalaista arkkitehtuuria.
Niin meilläkin. Eipä tule ilkeältä naapurilta kusipeltiäkään sisään :D