Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä avioliitossa
14.09.2026 |
Kun perhearjessa tuntuu lähinnä siltä, että puolison kanssa ainoat yhteiset asiat ovat lapset ja asuntolaina? Näin on jatkunut jo vuosia... pitäisikö vaan lähteä?
Kommentit (204)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Miksihän sitten sekä naiset että lapset voivat hyvin, mutta perheenä ei yhtäkkiä voidakaan hyvin? Onko niin, että mies ei sopeudu perheeseen jos ei ole koko ajan s eksiorjaa saatavilla? Tämä tarkoittaa vain sitä, että miesten kanssa ei enää perusteta perheitä, ei mitään muuta. Seksuaalisen hyväksikäytön aika on ohi jo, kuollut ja kuopattu aihe.
Voiko nainen hyvin jos hän kaipaa läheisyyttä mutta puoliso viilettää ties misdä. En tiedä montaakaan naista joka ei katkeroitusi siitä että puoliso ei edes halua läheisyyttä. Lapsille se on usein jopa raskasmpaa kuin se että vanhemmat joihin molempiin hänellä on hyvät välit eroaa toisistaa.
Nainen on vieraantunut luonnosta ja todellisuudesta jos pitää miestä muuna kuin reviiriään vahtivana kuhnurina. Naistenkin kannattaisi katsoa muutama luontodokumentti, jokaisella eläinlajilla koiras on pelkkä siittävä mölli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelitko hankkiutua eroon lapsistannekin? Miehiltä se onnistuu kätevästi, kun taas lapsensa hylänneille naisille ei ymmärrystä heru.
Onneksi tämäkään ei ole täynnä ennakkoluuloja. Hyvin uppoavat.
Nykytrendin mukaisesti lapset revitään kappaleiksi ja kasvatetaan kahteen kotiin, katselemaan vanhempiensa uusien pesueiden rakentemista, isän pornotumputtamista ja muuta addiktiokäytöstä, asemasotaan vanhempiaan kohtaan, tai perverssiin apinafarssiin, missä perustetaan pesue toisen jälkeen eri kumppanin kanssa. Sitten 50v päästä onkin mielenkiintoista perinnönjaossa.
Koittakaa nyt vaan hyväksyä että elämä on toisinaan tylsää puurtamista ja opetella nauttimaan siitä. Jos koko ajan pitää olla jotain säpinää tai draamaa niin se ei tule kuin vahingonteon kustannuksella: perheen, lasten kasvualustan rikkominen, seksuaalinen alentuminen, polygamia, jne. Jos sen sijaan sinnittelette aviolupauksenne mukaisesti ja rentoudutte siihen, että tässä vaiheessa elämää ei ole seksifestareita, niin voi olla että jonain päivänä romantiikkakin palaa. Jos lähdette niin se ei varmasti palaa, paitsi tulisena perser aiskauksena saatanalta.
Mikä ihmeen hullu taas mesoamassa palstalla 😂
Sukunimi-hullu, on ihan sama tyyli.
Vierailija kirjoitti:
"Parittelu ei ole harrastus. Se on addiktio ja hyväksikäyttöä.
Harrastus voi olla vaikka hiihto ja sitä voi tehdä kenen tahansa kanssa."
Hiihtokin voi olla addiktio jos se menee liiallisuuksiin.
En nyt usko että oikein tajuat että mitä se addiktio tarkoittaa.
Tietty. Addiktio tarkoittaa sitä, että se on kompulsiivista. Esimerkiksi ruokailu on monelle addiktio. Jos pystyy pitämään paastoja niin ei ole. Jos pystyy olemaan ilman hiihtoa niin ei ole. Jos pystyy olemaan ilman seksiä niin ei ole.
Jos se ettei kukaan räplää omaa munaa johtaa aviorikokseen ja perheen rikkomiseen niin kyseessä on erittäin vahingollinen addiktio.
Jos se johtaa seksuaalirikoksiin tai siihen että vaimo juoksee miestä karkuun, kyseessä on erittäin vakava ja vahingollinen addiktio.
Jos se johtaa siihen, että mies muuttuu raivokkaaksi hulluksi ja alkaa muuten väkivaltaiseksi, kyseessä on erittäin vakava ja vahingollinen addiktio.
Seksiaddiktio on monen turmion syy, ja siitä paraneminen on tämän ajan ihmisten tärkeimpiä tehtäviä. Koko populaatio tuhoutuu, kun miehet käyttäytyvät alhaisemmin kuin kirjaimelliset metsän eläimet.
Myös syitä tähän voi miettiä, että miten tällaiseen alennustilaan on edes päästy. Miten voi olla, että ihminen, luomakunnan kruunu, on alempi kuin metsän eläimet.
Vai ovatko miehet ihmisiä?
"Sanoi tai ei todennäköisesti se tulee yllätyksenä jos parisuhteen osa puolet ovat jo toisistaan niin etäällä että kunnollista keskuseluyhteyttä ei ole ollut vuosikausiin."
Joka tapauksessa on tehnyt kaiken voitavansa jos on asian selvästi aikanaan sanonut. Eli voi ainakin itse olla hyvällä omallatunnolla että on toiminut niin hyvin kun on voinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
"Tietty. Addiktio tarkoittaa sitä, että se on kompulsiivista. Esimerkiksi ruokailu on monelle addiktio. Jos pystyy pitämään paastoja niin ei ole. Jos pystyy olemaan ilman hiihtoa niin ei ole. Jos pystyy olemaan ilman seksiä niin ei ole."
Suurin osa pystyy halutessaan olemaan ilman seksiä, hiihtoa tai ruokaakin eli eivät ole addikteja. He vain eivät halua olla ilman seksiä, hiihtoa tai ruokaa koska sellaiseen ei heillä ole mitään riittävän hyvää syytä.
Miksi haluaisin olla ilman minulle tyydytystä tuottavaa asiaa jos ei ole mitään kunnon syytä? Kieltäymys vain kieltäymyksen vuoksi ei ole normaalia.
"Vai ovatko miehet ihmisiä?"
Minun tietääkseni kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Naistenkin kannattaisi katsoa muutama luontodokumentti, jokaisella eläinlajilla koiras on pelkkä siittävä mölli. "
Sinä taidat olla se joka ei ole luontodokumentteja paljon katsellut. Luonossa on ihan valtava kirjo erilaisia lisääntymistapoja ja jälkeläistenhoidon tapoja.
Minä kyllä halusin naisena terveen jatkuvan seksielämä mieheni kanssa mutta hän ei halunnut vaan pihtaili menemään. Mistään ei suostunut jutella eikä mennä terapiaan. Kaikki piti kuitenkin hänelle valmiina kantaa nokan eteen, organisoida koti ja perheen menot ja hoitamiset ja vaatia miestä osallistumaan eikä vain olemaan ja tekemään vain silloin kun pyydetään. Kyllä tuossa vuosien myötä rakkaus vain loppuu sitä toista kohtaan. Lasten vuoksi voi sinnitellä vuosia jotta pääsevät kasvamaan isommiksi koululaisiksi. Sen jälkeen voi erota ihan hyvin kun järjestää asiat fiksusti lasten kannalta ja on itse se turvallinen, terve ja hyvää esimerkkiä tarjoava aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ratkaisuni on sinkkuna pysyminen, koska en ole kohdannut ihmistä, johon tuntisin vetoa, jonka kanssa viihtyisin ja joka olisi hyvä vanhempi lapsille. Nuorempana seurustelin useamman kerran, mutta kenenkään kanssa ei toteutunut nuo kaikki. Ennen kaikkea kaksi ensimmäistä tekijää ovat olleet ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Olet siis lapsillesi läsnä jos vietät rakastajan luona tai hotellissa lomat ja viikonloput ja teet muuten kaksitoista tuntisia päiviä töitä. Tämä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Olet siis lapsillesi läsnä jos vietät rakastajan luona tai hotellissa lomat ja viikonloput ja teet muuten kaksitoista tuntisia päiviä töitä. Tämä selvä.
Mutkat suoriksi...
Hyvin epäuskottavaa, että joku olisi kaiken valveillaoloajan poissa kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Olet siis lapsillesi läsnä jos vietät rakastajan luona tai hotellissa lomat ja viikonloput ja teet muuten kaksitoista tuntisia päiviä töitä. Tämä selvä.
Mutkat suoriksi...
Hyvin epäuskottavaa, että joku olisi kaiken valveillaoloajan poissa kotoa.
Osa jopa nukkuu muualla kuin siinä osoitteessa missä on kirjoilla. Voi hyvin olla että vaimo asuu yhteisessä kodissa ja mies käytännössä esim. mökillä. Ei kaikki parisuhteet tarkoita sitä että oltaisiin edes nukkumassa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Olet siis lapsillesi läsnä jos vietät rakastajan luona tai hotellissa lomat ja viikonloput ja teet muuten kaksitoista tuntisia päiviä töitä. Tämä selvä.
Mutkat suoriksi...
Hyvin epäuskottavaa, että joku olisi kaiken valveillaoloajan poissa kotoa.
Osa jopa nukkuu muualla kuin siinä osoitteessa missä on kirjoilla. Voi hyvin olla että vaimo asuu yhteisessä kodissa ja mies käytännössä esim. mökillä. Ei kaikki parisuhteet tarkoita sitä että oltaisiin edes nukkumassa yhdessä.
No silloinhan he asuvat erillään. Kysehän oli siitä, että et ymmärtänyt, miksi on lapsille parempi että vanhemmat asuvat yhdessä vs. Erillään. Silloin ei ole mitään mieltä verrata tilannetta, jossa he asuvat erillään virallisesti siihen, että he asuvat erillään käytännössä. Kumpikin on erillään asumista, ei samassa kodissa asumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Olet siis lapsillesi läsnä jos vietät rakastajan luona tai hotellissa lomat ja viikonloput ja teet muuten kaksitoista tuntisia päiviä töitä. Tämä selvä.
Mutkat suoriksi...
Hyvin epäuskottavaa, että joku olisi kaiken valveillaoloajan poissa kotoa.
Osa jopa nukkuu muualla kuin siinä osoitteessa missä on kirjoilla. Voi hyvin olla että vaimo asuu yhteisessä kodissa ja mies käytännössä esim. mökillä. Ei kaikki parisuhteet tarkoita sitä että oltaisiin edes nukkumassa yhdessä.
No silloinhan he asuvat erillään. Kysehän oli siitä, että et ymmärtänyt, miksi on lapsille parempi että vanhemmat asuvat yhdessä vs. Erillään. Silloin ei ole mitään mieltä verrata tilannetta, jossa he asuvat erillään virallisesti siihen, että he asuvat erillään käytännössä. Kumpikin on erillään asumista, ei samassa kodissa asumista.
Mistäs sen voi tietää missä mikin parisuhteessa olija nukkuu yönsä eikä se edes kuulu minulle en ymmärrä miksi se kuuluisi edes tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Olet siis lapsillesi läsnä jos vietät rakastajan luona tai hotellissa lomat ja viikonloput ja teet muuten kaksitoista tuntisia päiviä töitä. Tämä selvä.
Mutkat suoriksi...
Hyvin epäuskottavaa, että joku olisi kaiken valveillaoloajan poissa kotoa.
Osa jopa nukkuu muualla kuin siinä osoitteessa missä on kirjoilla. Voi hyvin olla että vaimo asuu yhteisessä kodissa ja mies käytännössä esim. mökillä. Ei kaikki parisuhteet tarkoita sitä että oltaisiin edes nukkumassa yhdessä.
No silloinhan he asuvat erillään. Kysehän oli siitä, että et ymmärtänyt, miksi on lapsille parempi että vanhemmat asuvat yhdessä vs. Erillään. Silloin ei ole mitään mieltä verrata tilannetta, jossa he asuvat erillään virallisesti siihen, että he asuvat erillään käytännössä. Kumpikin on erillään asumista, ei samassa kodissa asumista.
Mistäs sen voi tietää missä mikin parisuhteessa olija nukkuu yönsä eikä se edes kuulu minulle en ymmärrä miksi se kuuluisi edes tähän keskusteluun.
Käytännössä eri osoitteissa nukkuminen vakituisesti on sama kuin asumusero. Se on ero, ei yhdessä asumista.
Meillä auttaa säännöllinen alkoholin käyttö. Ja se auttaa siis siksi, että kummallakaan ei ole asian suhteen ongelmia, vaan muututaan pienessä hiprakassa avoimemmiksi ja nauravaisiksi, eli ravintolailta tai risteily johtaa siihen että nautitaan toistemme seurasta ja puhutaan tunteista ja nauretaan aamuun asti. Ollaan heti paljon läheisempiä tälläisten treffien jälkeen. Tämä ei siis toimi tietenkään jos alkoholi ei sovi, eli tulee jotain itku- tai rähinäkännejä tai on taipumus juoda liikaa, vaan lopputulos voi olla katastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Edelleen siihen kysymykseen miksi tai miten se tilanne on lasten kannalta parempi jää vaille vastausta."
Niin mitä asiaa et ymmärrä? Ihmettelet, miksi on parempi että perhe elää yhdessä kuin vanhemmat erillään?
No ainakin
-lasten mielenterveys usein oireilee monin tavoin eroperheissä
-lapset yleensä kaipaavat kummankin vanhemnan läsnäoloa. Vuoroviikko ei ole lapsen kannalta ihanteellinen. Moni ikävöi isää äitiviikolla ja äitiä isäviikolla. Lisäksi ei ole lapsille kivaa muuttaa joka toinen viikko.
-ero opettaa lapsille, että tärkeissäkin asioissa voi vain luovuttaa, kun ei huvita nähdä tarpeeksi vaivaa
-eroaminen ja sen seuraukset ovat usein kalliita, mikä voi heijastua lasten arkeen ja juhlaan esim. ravinnon, tilan, harrastusten, virikkeiden ym. muodossa
-ero vaikuttaa lapsen identiteettikäsitykseen
-lapsia välillä käytetään välikappaleina, jos vanhemmat ovat katkeria toisilleen
Sen verran on tullut nähtyä näitä avioliittoja jossa ollaa periaatteessa perhe. Virallisesti asutaan samassa osoitteessa mutta juuri mitään muuta yhteistä ei ole että tuo väite lasten paremmasta mielenterveydestä ei pidä paikkaansa.
Molemmat huoltajat saattaa kyllä panostaa lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa myös taloudellisesti vaikka parisuhteeseen ei panostettaisikaan. Talodellinen tilanne on oikeastaa huonoin syy pysyä onnettomassa parisuhteessa.
Lapset ovat yhteinen asia. Lasten mielenterveyden lähtökohtaisesti voi odottaa olevan parempi, kun sekä äiti että isä asuvat samassa kodissa ja ovat saatavilla. On täysin eri asia, että vanhempi asuu jossain toisaalla.
Eihän se että vanhemmat elävät samassa osoiteessa takaa sitä että molemmat ovat lapsen saatavilla. Onnellisessa parisuhteessa ehkä mutta edelleen se yhteinen osoite ei takaa mitään.
Nyt en ymmärrä. Jos isä ja äiti ja lapset asuvat kodissa x, millä tavoin isä tai äiti ei olisi lasten (siis lasten, ei puolison) saatavilla?
Se ei ole jäänyt epäselväksi että et selvästikkään ymmärrä. Vanhempi on töissä, käy vieraissa, harrastaa, juo/käyttää päihteitä, on jotenkin muuten riippuvainen eikä ole läsnä vaikka asuu osoitteessa x.....
Normaalisti ihmiset käyvät töissä ja harrastavat. Tietenkään kukaan ei ole 24/7 lasten saatavilla pikkulapsiajan jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan tee töitä ja harrasta 24/7, vaan normaalisti kotona ollaan lasten ulottuvilla.
Vieraissa käynnin voi luokitella harrastusten alle, se ei lapsille kuulu. Riippuvuussairaudet ovat lastensuojeluasioita asuinpaikasta riippumatta.
Olet siis lapsillesi läsnä jos vietät rakastajan luona tai hotellissa lomat ja viikonloput ja teet muuten kaksitoista tuntisia päiviä töitä. Tämä selvä.
Mutkat suoriksi...
Hyvin epäuskottavaa, että joku olisi kaiken valveillaoloajan poissa kotoa.
Osa jopa nukkuu muualla kuin siinä osoitteessa missä on kirjoilla. Voi hyvin olla että vaimo asuu yhteisessä kodissa ja mies käytännössä esim. mökillä. Ei kaikki parisuhteet tarkoita sitä että oltaisiin edes nukkumassa yhdessä.
No silloinhan he asuvat erillään. Kysehän oli siitä, että et ymmärtänyt, miksi on lapsille parempi että vanhemmat asuvat yhdessä vs. Erillään. Silloin ei ole mitään mieltä verrata tilannetta, jossa he asuvat erillään virallisesti siihen, että he asuvat erillään käytännössä. Kumpikin on erillään asumista, ei samassa kodissa asumista.
Mistäs sen voi tietää missä mikin parisuhteessa olija nukkuu yönsä eikä se edes kuulu minulle en ymmärrä miksi se kuuluisi edes tähän keskusteluun.
Käytännössä eri osoitteissa nukkuminen vakituisesti on sama kuin asumusero. Se on ero, ei yhdessä asumista.
Mitä siis suosittelet tilanteessa että puoliso juoksee vieraissa viikonloput ja tekee viikolla töitä 12 tuntia vuorokaudessa? Lasten kannalata on parempia asua samassa osoitteessa lukuunottamatta tietysti niitä öitä jotka puoliso viettää rakastajan kanssa?
Sanoi tai ei todennäköisesti se tulee yllätyksenä jos parisuhteen osa puolet ovat jo toisistaan niin etäällä että kunnollista keskuseluyhteyttä ei ole ollut vuosikausiin.