Mitä tehdä avioliitossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä konkreettista ootte tehneet että teillä olisi jotain muuta?

Ei ole kauheasti aikaa tai kiinnostusta viettää aikaa kahdestaan, joten viime aikoina ei juuri mitään. Tavallinen stoori, lapsiperhe, ruuhkavuodet ja tässä sitä sitten ollaan. Tyhjiä hetkiä ei kauheasti töiden, lastenhoidon ja kotitöiden jälkeen jää, ja ne käytetään usein nukkumiseen tai siihen, että näkee esim. kaveria kerran kahdessa vuodessa. Kaikki keskustelu on luokkaa "onko vastikkeet maksettu", "huomenna tarvii kouluun eväät" tai "monelta ne Jamin treenit on". Jos joskus olisi aikaa puhua, ei ole mitään sanottavaa toiselle, joten olemme hiljaa kuten vaikka kahvitauolla sellaisten työkavereiden kanssa, joiden kanssa ei ole yhteisiä keskustelunaiheita.

Seksiä on ollut viimeksi kolmisen vuotta sitten. En oikeasti tiedä, mitä konkreettista tässä voisi enää tehdä. Ajatus jostain yhteisestä kahdenkeskisestä lomasta lähinnä hirvittää. Onneksi sellaiseen ei ole rahaa tai aikaa.

 

T. Ap

Kuulostatte ihan kämppiksiltä. Mut huomionarvoista on se, että ei ole edes kiinnostusta viettää toisen kanssa enempää aikaa. Miksi ylipäänsä olette yhdessä jos ootte luovuttaneet? Sinänsä teillä olisi vaikka kuinka monta hyvää kehityskohdetta.

Tulkitsenko oikein, että kannattaisi erota, jos ei ole kiinnostusta viettää yhdessä enemmän aikaa?

T. Ap

Kannattaa lähteä. Sanot vaan, että sori, mä en halua enkä rakastz sua enää eikä tää johdu susta, sä et olisi voinut tehdä mitään toisin. Jos et eroa niin seuraava vaihe on se, että toinen teistä lähtee pettämään.

Voi olla, että kadut myöhemmin, voi olla, että et, mutta kun tuo ajatus tulee päähän niin se ei sieltä lähde.

Meillä vaimo ehdotti eroa. Eka se toki hieman hätkäytti, mutta sitten tajusin, että tää on juuri sitä mitä me molemmat tarvitaan.

Kuulostaa tavalliselta lapsiperheen arjelta. Tietyssä elämänvaiheessa lapset vain muuttuvat ykkösprioriteetiksi ja omat tarpeet jäävät taka-alalle. Ei ole jaksamista harrastaa seksiä ym. jos elämä tuntuu raskaalta suorittamisesta kaikkine velvollisuuksineen. En ottaisi eroa, jos muuten kaikki on kunnossa (ei väkivaltaa tms). Eroperheen elämä ei aina ole herkkua ja varsinkin lasten elämä muuttuu tosi paljon, jos eroatte. Sen takia kannattaa harkita eroa vakavasti. 

Kannattaa aloittaa huolehtimalla itsestään paremmin. Aloita vaikka joku oma harrastus, jotta saat lisää energiaa ja vähän omaa aikaa tuosta oravanpyörästä. Parisuhteen eteen voit myös yksin tehdä paljonkin. Voit miettiä, millä tavalla teillä kommunikoidaan arjessa toisen kanssa ja onko jotain, mitä voisit itse tehdä paremmin tai osoittaa arvostusta toista kohtaan enemmän. Ehkä suoraan seksin ehdotteli ei tässä tilanteessa toimi, mutta pienillä eleillä ja sanoilla voi alkaa muutos parempaan. Kannattaa ajatella, että se ihminen, johon alussa ihastuit, on varmasti siellä taustalla edelleen. Häneen voi tutustua uudelleen, mutta yhteyden löytäminen vaatii aikaa ja tahtoa. Myös pariterapiasta, aiheeseen liittyvistä valmennuksista tai kirjallisuudesta voi olla apua.