Haluaisin jättää mieheni - hänellä alkava muistisairaus
Äitini on hoitanut dementoitunutta isääni yli 10v. Isälle on etsitty paikkaa hoitokodista, mutta on kuulemma liian hyväkuntoinen. Isää ei kuitenkaan voi jättää yksin ollenkaan, äiti on isän vartija ja koti on äidille vankila. Äidillä ei ole ollut omaa elämää koko sinä aikana, kun isä on sairastanut. Asun 450 km päässä, enkä pysty auttamaan.
Nyt huomaan 58v miehelläni samoja oireita, kuin isälläni oli, kun hän sairastui dementiaan.
En kestä ajatusta, että joutuisin itse samaan tilanteeseen kuin missä äitini elää.
En kestä.
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti karma kostaa ja ap kuolee tuskalliseen syöpään yksin.
Juu, jos ap kieltäytyy menemään lääkäriin eikä halua mitään hoitoja, vaikka selviä oireita on. Ihan muuten vaan peräsuolesta purskahtelee verta ja paino tippuu kilon viikkovauhtia.
Muistisairauskin pitää saada ajoissa kiinni, siihen on tautia hidastavia lääkkeitä. Ihan itse kuulin, kun geriatri niistä äidilleni kertoi. Lääkäri maanitteli pitkään äitiä aloittamaan lääkityksen, mutta äiti väänsi itkua ja kieltäytyi. Kieltäytyi siis tablettilääkityksestä. Aloittajalla on sama tilanne, ero on tuossa ihan hyvä vaihtoehto. Minä en asu äitini kanssa enkä siellä halua vieraillakaan ja se on täysin äidin oma syy.
Joo, mutta minä taas ymmärrän äitiäsi. Nuppi on jo pahasti sekasin kun saavat diagnoosin.
Noi lääkkeet ei mitään paranna vaan tavallaan vaan pitkittävät jo sairaan ihmisen elämää.
Onko siis oikeastaan parempi että muistisairas saa viisi muistisairasta vuotta lisää? Vai että pääsee kärsimästä aikasempaa?
Lääkityksen aloitettuaan äitini "parani" 3 vuodeksi. Muistitestit nousi täysiin pisteisiin ja siitä alkoi ihan pikkuhiljaa tippua. Nyt mennyt 9v oireiden alusta. Edelleen kokkaa ja pitää hygieniastaan huolen, käyttää puhelinta ja telkkua jne. Melkein ainoat oireet ovat jatkuva järjestely, harrastukset jääneet ja välillä suuttuu keskellä yötä. Eli meillä lääkkeet ovat todellakin olleet hyvä juttu, äiti ei tunne kärsivänsä ja mekin vasta nyt koska yölliset suuttumiset ovat lisääntyneet. Hän ei niitä aamulla muista.
Lääkehoidolla pystytään mahdollisesti lieventämään kognitiivisia eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyviä oireita ja hidastamaan taudin kulkua. Oireiden lieventyminen voi näkyä esimerkiksi omatoimisuuden ja arjen sujuvuuden säilymisenä tai kohenemisena. Lääkkeet eivät kuitenkaan paranna muistia, joten potilaan unohtelu ja kysely eivät vähene lääkehoidolla.
No mun äidin ei tarvinnut toistaa kysymyksiä 3 vuoteen. Alzheimer on siis. Siksi laitoin heittomerkkeihin "parani". Ei tietenkään parantunut, mutta siinä vaiheessa ei kukaan huomannut enää niitä oireita mitä oli ollut ennen lääkityksen aloittamista. Ja muistitestin pisteet parani eli vaikkei parantunut niin käytännössä ei ole ollut ongelmia yhtään muutamaan vuoteen. Eihän se kaikilla näin mene, mutta joskus on jotain toivoa pidentää hyvää elämää.
Vierailija kirjoitti:
AP, kuinka kehtaat antaa diagnoosin miehellesi, ilman lääkärin tutkimuksia. Olet törkeä!
Ja taas päästään aloittajan ongelmaan eli siihen, että mies ei suostu lähtemään lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Se että joku sairastuu syöpään, ei kahlitse kumppania kotinsa vangiksi 24/7/365.
Omaishoitajilla on lomaset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistiongelmat voivat johtua monesta syystä. Stressistä, univaikeuksista, masennuksesta, B12-vitamiinin puutteesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, aivoverenkierron häiriöstä jne.
Puolison voi jättää ilman tekosyitäkin.
Tämä tilanne ei kyllä ole mikään tekosyy ihmiseltä joka on katsonut sivusta 10 vuotta äitinsä kärsimystä. Päinvastoin hänellä on ihan harvinaisen realistinen tilannekuva.
Onhan se tekosyy, koska ei ole edes varmuutta onko miehellä muistisairaus.
Sillä lääkärireissullahan selviää, onko miehellä muistisairaus vai ei. Miehen pitää mennä lääkäriin, joten sinä varmaan osaat kertoa, miten hänet sinne saa?
Miksi minun pitäisi se kertoa? Jos miehellä on muistisairaus, niin se etenee ja huomataan kyllä esim töissä.
Lompakon ja avaimien unohtelu ei ole niin vakava asia, että sen perusteella ketään pitäisi jättää. Tekosyy.
Sinuako tässä ollaan jättämässä?
Onko äiti uhkaillut omalla asunnolla?
Tuskin nyt sentään. Ihan hyvä parisuhde mulla on ja kaksi aikuista lasta.
Miksi kyselet tyhmiä?
N54
Miksi sitten jeesustelet kuin pahin hikikomeron incel?
Ai sinä olitkin näitä tyyppejä.
Mitä tyyppejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistiongelmat voivat johtua monesta syystä. Stressistä, univaikeuksista, masennuksesta, B12-vitamiinin puutteesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, aivoverenkierron häiriöstä jne.
Puolison voi jättää ilman tekosyitäkin.
Tämä tilanne ei kyllä ole mikään tekosyy ihmiseltä joka on katsonut sivusta 10 vuotta äitinsä kärsimystä. Päinvastoin hänellä on ihan harvinaisen realistinen tilannekuva.
Onhan se tekosyy, koska ei ole edes varmuutta onko miehellä muistisairaus.
Sillä lääkärireissullahan selviää, onko miehellä muistisairaus vai ei. Miehen pitää mennä lääkäriin, joten sinä varmaan osaat kertoa, miten hänet sinne saa?
Miksi minun pitäisi se kertoa? Jos miehellä on muistisairaus, niin se etenee ja huomataan kyllä esim töissä.
Lompakon ja avaimien unohtelu ei ole niin vakava asia, että sen perusteella ketään pitäisi jättää. Tekosyy.
Sinuako tässä ollaan jättämässä?
Onko äiti uhkaillut omalla asunnolla?
Tuskin nyt sentään. Ihan hyvä parisuhde mulla on ja kaksi aikuista lasta.
Miksi kyselet tyhmiä?
N54
Miksi sitten jeesustelet kuin pahin hikikomeron incel?
Käytkö sinä töissä? Onko lapsia?
- ohis
Käyn töissä. Siellä näen mm. huonossakin kunnossa olevia dementikkoja.
Erästä, alaspäin matkalla olevasta, vaimo kieltäytyi enää ottamasta kotiin. Ymmärrän hyvin.
Tiedän myös omaishoidon arjen.
Jo aikuisten lasteni ei tarvitse hoitaa minua, kun olen loppusuoralla.
Vanhusten lepokodista varaat paikan miehellesi ja kärräät hänet sinne maanantaina. Ketään ei voi pakottaa omaishoitajksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, kuinka kehtaat antaa diagnoosin miehellesi, ilman lääkärin tutkimuksia. Olet törkeä!
Ja taas päästään aloittajan ongelmaan eli siihen, että mies ei suostu lähtemään lääkäriin.
Trollihan hän on. Ja miksi laittaa otsikkoon diagnoosin? Sairasta. Hän nyt vaan haluaa, että porukkaa repee keskusteluun. Sairasta.
Tuolla on oikeasti diagnoosin saaneita, ja tää vaan trollailee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että joku sairastuu syöpään, ei kahlitse kumppania kotinsa vangiksi 24/7/365.
Omaishoitajilla on lomaset.
On lomaset joo, miksiköhän syöpään sairastuneiden omaisille ei ole? Onko siksi kun ovat täysin eri asioita? Syöpäsairasta ei tarvitse koko ajan vahtia kuin taaperoa ettei se karkaa ja telo itseään tai polta koko taloa
Olemme M 73 ja N 63 vuotiaat, naimisissa noin 40 vuotta ja miehellä muistisairaus, sekä aivoinfarktin jälkeinen tila, eli ei tullut ennalleen. Eläkkeellä mies ja minä työtön.
Reipas sanavalmis ja ahkera mies hiipuu hiljalleen pois. Pärjäilee kyllä kotona, hoidan kaikki ruuanlaitosta pankkiasioihin. Mies makaa enimmäkseen sohvalla, ru..nkaa ja katsoo por...noa.
Kommunikointi on älyttömän ohutta. Muodostaa lauseita, kuten: "postiauto tuli", "yöllä oli kylmää" ja "Tänään liputetaan". Ei enää mitään järkeviä keskusteluja, ei terveitä väittelyitä.
Häntä ei vielä pitkään pitkään aikaan laiteta mihinkään ns. laitoshoitoon. Kyllä mielessä kay kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alttarilla luvattiin rakastaa myötä- ja vastamäessä ja kuolema sitten vasta erottaa!
Mitä valehtelua!
Tämä menee vielä englanniksi ”in sickness and in health” eli ”terveydessä ja sairaudessa”.
Toivon että te marttyyriluontoiset saatte tulevaisuudessa mahdollisuuden todistaa että seuraatte tota sanontaa. Tarkottaa myös että sitä dementikkoa ei anneta hoivakotiin vaan saa elää kotonaan loppuun asti. Vaikka ihan sen 15 vuotta, rakkaan vaimonsa/miehensä hoitamana.
Vielä parempi ihminen ja kirkkaampi kruunu jos hoitaa täysin ilman yhteiskunnan apuja.
Tuntuu vain oudolta sitten mennä lupaamaan mitään tuollaista ”Jumalan edessä” vai mitenkäs se siellä kirkossa sanotaan, jos kerran ei ole mitään tarkoitusta noudattaa lupauksiaan.
Sinun uskontosi mukaan Jumala on se joka tuomitsee, se ei ole sinun tehtäväsi. Jos sinusta tuntuu oudolta mennä lupaamaan ilman tarkoitusta noudattaa, niin huolehdi itse että noudatat. Muut ihmiset sitten tekee omat ratkaisunsa, eikä sinun tarvi niihin puuttua.
Suomi on täynnä tapakristittyjä, jotka eivät oikeasti edes usko, ovat niin tottuneet niihin kirkkorituaaleihin, että haluavat käydä ne läpi erinäisissä merkittävissä elämänkohdissa, vaikka eivät edes usko.Missä tuossa on mitään tuomiota? Totesin vain faktan, että ilmeisesti se kirkossa luvattu ei merkitse suurimmalle osalle mitään.
Tuomitsetko siis kaikki avioerot vai pelkästään vaikeasta sairaudesta johtuvat? Eli onko sinusta vaikka uuden rakkauden myötä olisi täysin ok erota, tai vaikka sen että toinen vaan alkaa ärsyttää, mutta pelko jopa yli vuosikymmenestä sidottuna raskaaseen hoitotyöhön, johon ei ehkä ole fyysisiä eikä henkisiä voimavaroja, ei ole riittävä syy harkita eroa?
Minun vanhemmalla sekä dementia että vaikea persoonallisuushäiriö. "Toivon" kaikkia niitä asioita mitä ihmiset yleensä pelkää.
Vierailija kirjoitti:
Aplla viiraa pahasti?
AP on pakkomielteinen ja persoonallisuushäiriöinen erotrolli.
Kiitos kaikille teille, jotka olette hiukankaan kertoneet miten lääkitys on auttanut muistisairaudessa.
Aina kerrotaan vaan ,että heti muistitesteihin . Hyvä niin ja kertokaahan lisää kokemuksia, koska niitä lääkkeiden aiheuttamia helpotuksia eri ihmisille oikeasti en ole löytänyt mistään.
No sitten on nämä kaksi lääkettä: Kaksi uutta Alzheimerin taudin kulkuun vaikuttavaa biologista lääkettä ovat lekanemabi (kauppanimeltään Leqembi) ja donanemabi (kauppanimeltään Kisunla). [1, 2, 3]
Nämä vasta-ainelääkkeet eivät sovi henkilöille, joilla on kaksi kappaletta APOE4-geenimuotoa (eli he ovat niin sanottuja APOE4-homotsygootteja). [1, 2, 3].
Mutta ovatko muut tavallisemmat lääkkeet auttaneet ja miten teidän läheisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alttarilla luvattiin rakastaa myötä- ja vastamäessä ja kuolema sitten vasta erottaa!
Mitä valehtelua!
Tämä menee vielä englanniksi ”in sickness and in health” eli ”terveydessä ja sairaudessa”.
Toivon että te marttyyriluontoiset saatte tulevaisuudessa mahdollisuuden todistaa että seuraatte tota sanontaa. Tarkottaa myös että sitä dementikkoa ei anneta hoivakotiin vaan saa elää kotonaan loppuun asti. Vaikka ihan sen 15 vuotta, rakkaan vaimonsa/miehensä hoitamana.
Vielä parempi ihminen ja kirkkaampi kruunu jos hoitaa täysin ilman yhteiskunnan apuja.
Tuntuu vain oudolta sitten mennä lupaamaan mitään tuollaista ”Jumalan edessä” vai mitenkäs se siellä kirkossa sanotaan, jos kerran ei ole mitään tarkoitusta noudattaa lupauksiaan.
Sinun uskontosi mukaan Jumala on se joka tuomitsee, se ei ole sinun tehtäväsi. Jos sinusta tuntuu oudolta mennä lupaamaan ilman tarkoitusta noudattaa, niin huolehdi itse että noudatat. Muut ihmiset sitten tekee omat ratkaisunsa, eikä sinun tarvi niihin puuttua.
Suomi on täynnä tapakristittyjä, jotka eivät oikeasti edes usko, ovat niin tottuneet niihin kirkkorituaaleihin, että haluavat käydä ne läpi erinäisissä merkittävissä elämänkohdissa, vaikka eivät edes usko.Missä tuossa on mitään tuomiota? Totesin vain faktan, että ilmeisesti se kirkossa luvattu ei merkitse suurimmalle osalle mitään.
Tuomitsetko siis kaikki avioerot vai pelkästään vaikeasta sairaudesta johtuvat? Eli onko sinusta vaikka uuden rakkauden myötä olisi täysin ok erota, tai vaikka sen että toinen vaan alkaa ärsyttää, mutta pelko jopa yli vuosikymmenestä sidottuna raskaaseen hoitotyöhön, johon ei ehkä ole fyysisiä eikä henkisiä voimavaroja, ei ole riittävä syy harkita eroa?
Eihän se ”Jumalan edessä” luvattu merkitse noillekaan yhtään sen enempää. Siihen valaan kuuluu myös lupaus ”olla hänelle uskollinen”. Hekin ovat kuunnelleet kysymyksen ja vastanneet ”tahdon”, mutta joidenkin vuosien kuluttua lupaus ei merkitsekään enää mitään, jos on merkinnyt alun perinkään mitään kovin vakavaa. Ei kai tuota kukaan voi kieltää tosiasioiden valossa. Suuri osuus avioliitoista päättyy eroon, olikohan kolmasosa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille teille, jotka olette hiukankaan kertoneet miten lääkitys on auttanut muistisairaudessa.
Aina kerrotaan vaan ,että heti muistitesteihin . Hyvä niin ja kertokaahan lisää kokemuksia, koska niitä lääkkeiden aiheuttamia helpotuksia eri ihmisille oikeasti en ole löytänyt mistään.
No sitten on nämä kaksi lääkettä: Kaksi uutta Alzheimerin taudin kulkuun vaikuttavaa biologista lääkettä ovat lekanemabi (kauppanimeltään Leqembi) ja donanemabi (kauppanimeltään Kisunla). [1, 2, 3]Nämä vasta-ainelääkkeet eivät sovi henkilöille, joilla on kaksi kappaletta APOE4-geenimuotoa (eli he ovat niin sanottuja APOE4-homotsygootteja). [1, 2, 3].
Mutta ovatko muut tavallisemmat lääkkeet auttaneet ja miten teidän läheisille?
Miten pääsitte näihin geenitesteihin?
Huijaa se lääkäriin. Sano että tuli kutsu ja on mentävä. Saa lääkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisessa vaiheessa mies muistitestiin. Nykyään on hyviä lääkkeitä alkuvaiheeseen. Ajoissa sitten kotihoito paikalle ja lopuksi ajoissa haet paikkaa hoivakotiin. Muuten käy niin että päädyt omaishoitajaksi.
Äiti teki juuri näin. Ja siitä on nyt yli 10v. Mieheni ei suostu testeihin, kun minä vaan kuvittelen eikä hänen muistissa ole mitään vikaa.
Silti kadottaa joka päivä kännykän, avaimet, lompakon... Joka päivä. Ei muista, mistä aamulla puhuttiin, ei muista minne laittoi puhtaan paitansa...
Ap.
Miehesi on järkevä, kun ei suostu testeihin. Tietää, mitä sinä sitten tulet tekemään jos huono testi.
Kuskaat sen äijäs jonnekin hevon kuuseen ja heität sinne.
Poistut paikalta. Sielläpä kituu pärkkele.