Missä olit ja mitä teit tasan 25 vuotta sitten?
Kommentit (88)
Noin 30.000 kuollutta on pirun paljon. NewYork ei koskaan kertonut ihmisille et palokaasut olivat myrkyllisiä ja itse iskussa taisi kuolla 4000 ja melkein 30.000 vuosien kuluttua sen takia aiheutuneisiin syöpiin.
Katselin telkkarista kaksoistornien sortumista.
Muistanko oikein että samaan aikaan tuli ykköseltä eduskuntalähetys ja ihmettelin, kun sitä jatkui vaan. Olin kotona ja päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle ison leikkauksen jälkeen.
Asuttiin Manhattanilla tuolloin, olin koulussa ja meidän koulu oli yksi lähimpiä kouluja mitä ei varsinaisesti evakuoitu vaan vanhemmat soitettiin hakemaan lapset kotiin. Odoteltiin vanhempia luokassa ja sai tehdä tehtäviä tai piirtää, opettaja kävi välillä juttelemassa toisten opettajien kanssa. Tuosta päivästä ei ole jäänyt mieleen kaaos vaan ennemminkin se että kadut oli ihan autioita kun käveltiin kotiin, julkinen liikenne oli pysäytetty eikä ketään näkynyt missään.
Yliopiston kirjastossa, jonka jälkeen elektroniikkaliikkeen televisioseinältä kahdeltakymmeneltä ruudulta näkyi toisen koneen törmäys. Tunsin onttoutta ja että tästä alkaa kolmas maailmansota.
Päivä töissä, ilta atk-kurssilla, suomi 24:n hitaista uutisista näin hurjat otsikot...kotiin...juttelin naapurin kans.
Panin äitiäsi, hellou täällä isi afrikasta.
Vierailija kirjoitti:
Aloin miettiä että ai perjanataina 20 vuotta sitten tähän samaan kellonaikaan. Varmaankin ollut koulussa ja menossa kohta puolin lounaalle ja tuntenut nälkää. Sitten tajusin että ap tarkoittikin että tänään on 11.9. Näköjään se päivä oli maanantai ja tapahtuma alkuillasta joten en kyllä tiedä yhtään mitä olen ollut tuohon aikaan tekemässä. Tapahtuma ei koskettanut mua millään tavalla enkä edelleenkään ymmärrä miksi tätä joka vuosi muistellaan.
25 vuotta sitten ja tiistai.
On totaalista tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä, jos ei ymmärrä tämän tapahtuman merkitystä.
Oletkohan esim. kuullut ISIS-terrorijärjestöstä koskaan? Vai eikö sekään kiinnosta?
Olin 1-vuotiaan lapsen äiti ja sain töistä potkut vakityöstä. Onnellinen, katkera, mutta myös surullinen.
Just synnyttänyt. Tytär nyt 25v ja kaikki mennyt hyvin. Vaikka silloin tuntui siltä että mihin maailmaan lapseni synnytinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin miettiä että ai perjanataina 20 vuotta sitten tähän samaan kellonaikaan. Varmaankin ollut koulussa ja menossa kohta puolin lounaalle ja tuntenut nälkää. Sitten tajusin että ap tarkoittikin että tänään on 11.9. Näköjään se päivä oli maanantai ja tapahtuma alkuillasta joten en kyllä tiedä yhtään mitä olen ollut tuohon aikaan tekemässä. Tapahtuma ei koskettanut mua millään tavalla enkä edelleenkään ymmärrä miksi tätä joka vuosi muistellaan.
25 vuotta sitten ja tiistai.
On totaalista tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä, jos ei ymmärrä tämän tapahtuman merkitystä.
Oletkohan esim. kuullut ISIS-terrorijärjestöstä koskaan? Vai eikö sekään kiinnosta?
Sivistymättömiä on turva yrittää valistaa.
Olin suuren suomalaisen firman tuotekehityksessä töissä. Koko tuotekehitys käytännössä pysähtyi kun kaikki alkoivat seuraamaan tilannetta. Yrityksemme työntekijöitä oli iskun aikaan paljon Yhdysvalloissa työntekijöinä sekä työmatkalla.
Palatessani päivän päätteeksi keskustakotiin niin katselin ikkunasta, että alkaako kohta paukkumaan täälläkin. Tunnelma oli varsin epätodellinen. Fiilikset oli sellaiset, että nyt alkaa maailmansota.
Muistan tarkalleen. Katsoin olohuoneessa uutisia päivällä elämäni ensimmäisessä ja viimeisessä omassa talossani. Taisin olla maallisesti katseltuna elämäni huippukohdassa, sen jälkeen en ole samaa saavuttanut.
Olin aloittanut opiskelut ja tulin koulusta kotiin ja laitoin TV: n päälle,josta kuulin uutiset
Oltiin lähdössä karibian risteilylle tyttöystäväni kanssa. Oltiin lentokentällä lontoossa. Se sitten peruuntui kun usaan tuli lentokielto. Päätettiin mennä sitten portugaliin lomalle.
Fuksivuosi oli just käynnistynyt, ja Oulun yliopiston avajaisjuhla Vulcanalia oli illalla Rauhalan pihassa. Siellä puheenaiheena tietysti terrori-isku.
Olin töissä Vantaalaisessa kodinkoneliikkeessä ja asiakkaiden kera ihmettelimme tapahtumia televisiosta. Myöhemmin ajoin kotiin muutamaa viikkoa aiemmin ostamallani tuliterällä autolla. Luultavasti vetämään käteen, koska silloinen tyttöystävä oli epänormaalin tiukka ja paneminen oli kivuliasta.