OP teki kovan linjauksen – läsnätöitä vähintään puolet työajasta, etälaiskurit hämmentyneitä

En vastusta toimistolle paluuta, mutta aika monen asian sielläkin pitäisi muuttua. Tiimien omat tilat takaisin, ei niin että istutaan missä sattuu ja aamuvirkut saa vain paikat  työpisteellä ja parkkipaikat(no itse olen aamuvirkku niin ei ole ongelma). Meillä jo tämä vaatisi organisaatiouudistuksenkin, varsinaisen tiimikaverin kanssa ei ole mitään yhteistä nyt. Eli menenkö itsekseni istumaan luurit päässä toimistolle, kun kaikki työkaverit on ympäri Suomea muut? 

Todella ikävä asia niille jotka asuvat maaseudulla omassa talossa. Joutuvat vuokraamaan kämpän ja ei taida kannattaa. Kuinka moni irtisanoutuu kun on pakko.

Itse olen ammatissa, jossa ei etätyön mahdollisuutta ole. Esihenkilöstä työskentelee etänä ja täytyy kyllä sanoa, että välillä kun heille joutuu soittamaan, niin kesken puhelun hoidetaan lapseen liittyviä asioita, laitetaan heitä kouluun, etsitään ruokaa, vaatteita ym ym, puhelut menee tyylin "hei, odotas vähän" ja sitten kuuluu, kuinka lasta ohjeistetaan tekemään sitä ja tätä".

Onhan se hienoa, että on etätyömahdollisuus, mutta kyllä sitä myös väärin käytetään, se on ihan fakta.

Minunkin yksi tuttava hoitaa kaikki kotityöt siinä samalla, kuskaa lasta kouluun ja lenkittää koiraa. Siinä kohtaa miettii, kuinka hyvin ne työt tulee oikeasti hoidettua ilman suurempia virheitä, kun ne ajatukset ja teot ovat puoliksi ihan jossain muissa hommissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on se, että OP Pohjola oli rekrytoinut kauempana (muualla kuin pääkaupunkiseudulla) asuvia työntekijöitä etätyö-mahdollisuudella. 

Ja ainakin Hesarin jutussa sanottiin, että niitä työntekijöitä, joilla tulee nyt yli 100km työmatka per suunta, on 1500. HR-ihmisen mielestä "pieni vähemmistö", ihan vain perusmatematiikalla noin kuudesosa niistä, joita asia koskee.

Kymmenisen vuotta sitten kävi moni tampereelta ja ratan varrelta töissä joka päivä Helsingissä junalla tai autolla. nyt näitä ei saa kotoota ees pariksi päiväksi, pitää maksaa varmaan jotain eritysikorvauksen korvausta. ai niin ne ei olekaan julkisella, jossa maksetaan jopa siitä jos hissi on korjattavana eikä pääse sillä vaan joutuu kävelemään. ja tämä on tosi juttu.

Riippuu täysin työnkuvasta, tiimien sijainnista ja asiakastyönmäärästä, mikä on järkevää. Jos kollegoiden pääasiallinen sijaitipaikka on sama konttori, niin tietenkin on järkevää että sinne mennään ainakin välillä yhtäaikaa. Mutta jos tiimit ovat hajautettuja ja globaaleja ja päivät menee luurit päässä istuen, on aivan sama missä sitä istuu. Itselläni esimerkiksi monesti konttorille mennessä ainoat sanat vieressä istuvalle voi olla huomenta ja heippa, kun muu aika menee luurit päässä kokonaan eri työtehtävissä, koska istumapaikat ovat aina satunnaisesti valittuja, kun merkattuja paikkoja ei ole. Ruokataukokin menee puhelinta sellaillessa eväitä syöden koska muita ei välttämättä ole paikalla ollenkaan, koska mitään sovittuja päiviä saman pienen paikallisen tiimin kesken ei ole ja työtehtävistä johtuen ei voida edes sellaista sopia.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että työnantaja haluaa työntekijänsä toimistolle. Kummasti tutut, jotka ovat kotona etätöissä, ehtivät päivän aikana pestä pyykkiä ja tehdä muita kotitöitä. Minä en ehdi! Ai niin, en ole etätöissä. Kotityöt odottavat iltaan.

PItkä ketju jo, mutta kommentoin silti ihan ensimmäiseen vastaukseen.

Kone ne pyykit pesee. Jos laitan pyykkikoneen päälle ennen työpäivää, niin ehdin ripustaa ne nätisti kahvitauolla tai lounastauolla (riippuen ohjelman pituudesta). Mitään ylimääräistä taukoa tähän ei tarvitse. Toisaalta en sitten vielä kahvitaukoani tai lounasta juoruten työkavereiden kanssa. Enkä jää kiinni mihinkään käytäväkeskusteluihin. Enkä kuluta osaa työpäivästäni löytäkseni ensin vapaata työpistettä ja virittelemällä kone piuhoihin ja sitten jossain vaiheessa päivää etsimällä puhelinkoppia jotain Teams-palaveria varten.

(en ole OP:lla enkä Tiedolla töissä, siis näiden kahden toimistolle takaisin -määräyksestähän palstalla on viime aikoina puhuttu)

Minä olen etäpäivänä yksin isossa omakotitalossa. Olen sisustanut työhuoneeni niin että ergonomia on sellaisella tasolla että työnantajan tarjoamat työpisteet häviää reilusti. Lapset on jo muuttanut kotoa eli eivät häiritse. Koira on. Käyn sen kanssa lenkillä aamulla ennen töiden aloittamista (="työmatka") ja sitten se nukkuukin suunnilleen sen työpäivän. Ei häiritse yhtään. Pyykinpesut ym. jätän suosiolla halvemman pörssisähkön aikoihin, ei niitä kannata työpaivan aikana yrittää hoitaa.

Kotona pystyn keskittymään ja työt etenee. Toimistolla jos olen, niin vähän väliä joku toimistokuukkeli tulee työpisteen viereen kyselemään "mites viikonloppu meni", "mennääkö tänään lounaalle" tms. juttuja ja ajatus katkeaa. Tai sitten joku kailottaa vieressä Teams-palaverissa. Pitäisi olla vastamelukuulokkeet päässä koko päivän, mutta en pysty kovin montaa tuntia pitämään sen enempää korvan sisään kuin korvan päälle laitettavia. 

Keskittymistä vaativassa asiantuntijatyössä etätyö rauha nostaa tehokkuutta oleellisesti. Käyn toimistolla ainoastaan sitten, kun on joku isompi työpaja jotain ideointia, suunnittleua tms. varten. Siinä lähityö on parempi. Mutta silloin kun pitäisi edistää niitä omia hommia, on etätyö ihan omaa luokkaansa. Olen töissä tekemässä tulosta, en sosialiseeraamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on se, että OP Pohjola oli rekrytoinut kauempana (muualla kuin pääkaupunkiseudulla) asuvia työntekijöitä etätyö-mahdollisuudella. 

Ja ainakin Hesarin jutussa sanottiin, että niitä työntekijöitä, joilla tulee nyt yli 100km työmatka per suunta, on 1500. HR-ihmisen mielestä "pieni vähemmistö", ihan vain perusmatematiikalla noin kuudesosa niistä, joita asia koskee.

Kymmenisen vuotta sitten kävi moni tampereelta ja ratan varrelta töissä joka päivä Helsingissä junalla tai autolla. nyt näitä ei saa kotoota ees pariksi päiväksi, pitää maksaa varmaan jotain eritysikorvauksen korvausta. ai niin ne ei olekaan julkisella, jossa maksetaan jopa siitä jos hissi on korjattavana eikä pääse sillä vaan joutuu kävelemään. ja tämä on tosi juttu.

Se Tampereelta käyminen on ollut oma valinta, ei työnantajan äkillinen päähänpisto, ja Tampere on ylipäätään eri asia kuin 200km tai 300km etäisyys, saati sellainen asuinympäristö, jossa juna tai mikään muukaan julkinen kulkuväline ei lähde kotiovelta. Olen itsekin yhdessä elämäntilanteessa kulkenut puolentoista tunnin työmatkaa per suunta, koska se sopi siihen aikaan ja paikkaan, mutta nykyisessä elämäntilanteessa en tekisi samaa valintaa.

Vierailija kirjoitti:

Aamusta lähtien etäloiset pönkittävät uskoaan. Kyllä teidät ja töiden teko ja laatu on tarkkailussa, ja siitä johtuen etötyötä vähennetään. Jos suksi ei luista, niin ei luista. Töihin vaan nyt sieltä kotoa pötköttelemästä ja pesukoneen nappuloita painekemasta. Kyllä teidät työpaikalla tiedetään. 

Painu Henna vtuun provoilemasta 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen etäpäivänä yksin isossa omakotitalossa. Olen sisustanut työhuoneeni niin että ergonomia on sellaisella tasolla että työnantajan tarjoamat työpisteet häviää reilusti. Lapset on jo muuttanut kotoa eli eivät häiritse. Koira on. Käyn sen kanssa lenkillä aamulla ennen töiden aloittamista (="työmatka") ja sitten se nukkuukin suunnilleen sen työpäivän. Ei häiritse yhtään. Pyykinpesut ym. jätän suosiolla halvemman pörssisähkön aikoihin, ei niitä kannata työpaivan aikana yrittää hoitaa.

Kotona pystyn keskittymään ja työt etenee. Toimistolla jos olen, niin vähän väliä joku toimistokuukkeli tulee työpisteen viereen kyselemään "mites viikonloppu meni", "mennääkö tänään lounaalle" tms. juttuja ja ajatus katkeaa. Tai sitten joku kailottaa vieressä Teams-palaverissa. Pitäisi olla vastamelukuulokkeet päässä koko päivän, mutta en pysty kovin montaa tuntia pitämään sen enempää korvan sisään kuin korvan päälle laitettavia. 

Keskittymistä vaativassa asiantuntijatyössä etätyö rauha nostaa tehokkuutta oleellisesti. Käyn toimistolla ainoastaan sitten, kun on joku isompi työpaja jotain ideointia, suunnittleua tms. varten. Siinä lähityö on parempi. Mutta silloin kun pitäisi edistää niitä omia hommia, on etätyö ihan omaa luokkaansa. Olen töissä tekemässä tulosta, en sosialiseeraamassa.

lisään vielä, että toimistolla saattaa olla maisemassa sellaisia, jotka kailottaa jatkuvasti kaikkea työhön liittymätöntä kovalla äänellä. Se häiritsee keskittymistä työhön ja saattaa teamspalaverissa kuulua asiakkaille asti kun joku kiekaisee jotain asiatonta. Eli ei se toimisto ole todellakaan automaattisesti parempi työskentelyn kannalta kuin etätyö, pikemminkin päin vastoin.

Suunta on todellakin oikea, tein koronan pakottamana etätöitä 2 kk.

Työt työpaikkalla vaikka työsuoritteen puolesta voisin tehdä paikkaan riippumatta ja muut hommat kotona.

Selkeä jako asioille.

Sitten toinen asia ovat nämä jotka suunnitevat konttorisisustuksia, tulokset näyttää siltä etteivät ole koskaan tehneet päivääkää konttorissa töitä.  Mieillä palattiin jokainen omaan huoneeseen ja yhteiseen kahvihuone malliin. Kaikki  7.30 - 8.00  aamukahvilla ja lopunpäivää  omaan tahtii. 

Toimihenkilönä 36 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mitä järkeä, jos hommat voi hoitaa etänä. Ihmisiä vaan pitää kiduttaa pakottamalla ne surkeisiin nykytoimistoihin, jotka eivät edes sovellu työntekoon. En ole OP:lla hommissa. Samoin kaikki yhteisöllisyyshöpinät ja ihmissuhteiden hankkiminen työpaikalta on täyttä roskaa. Nykyaikainen työyhteistö ei sovellu kenenkään ensisijaiseksi yhteisöksi, koska kuuluminen siihen on täysin vastikkeellista ja koska tahansa voi tulla kenkää. Kun työt loppuu, niin siinä sitten menee se "yhteisökin". Kyllä se elämä on hankittava muualta. 

Se järki, että hiljainen tieto ei siirry - ideat ei kehity, kun ei ole käytävämietteitä yms. 

Hiljainen tieto tarkoittaa tasan kahta asiaa:

1) Työpaikan viestintä- ja perehdytyspolitiikka on niin susi, ettei työn kannalta oleellinen tieto siirry, ellei notku kahvihuoneessa tai toisten työpisteillä raapimassa sitä tietoa kasaan. Tämä hoidetaan hyvin toimivilla työpaikoilla työhön kouluttamisella ja tiedottamisella sekä hyvin järjestetyillä palavereilla.

2) Työpaikalla on kulttuuri, jossa juoruillaan ja puhutaan pahaa kaikesta/kaikista niin paljon kuin ehditään, ja sitä kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi, koska sitä ei voi missään julkisesti esittää.

Ja kyllä, olen ollut hiljaisen tiedon työpaikassa mutta myös hyvin toimivassa työpaikassa, nykyään onneksi jälkimmäisessä.

Aika  moni idea syntyy lennossa. Esität ohimennen jonkun asian keskustelun lomassa, johon toinen saattaa palata ”hei muuten, mietitkö…” aika moni asia jää pimentoon, kun ei ole kohtaamisia - sitä ei teamssit ja muut intrat hoida. 

Yhtä hyvin sitä keskustelua heitetyistä ideoista voidaan käydä teamssin chatissä.

Etätöitä kritisoidessaan klassikot on nää pyykkikoneen täyttö ja astianpesukoneen täyttö kotona. 

Rehellisesti. Konttorilla ollessani mä käyn hakemassa kahvia taukotilassa. Lukaise siinä samalla otsikot alan lehdestä ja otan mukaani pari hedelmää yms. Se vie kutakuinkin saman kuin kotona täyttäisin tiskarin kahvia hakiessani. Paitsi että meillä tarkkaillaan toimistolla enemmän sitä että kaikki täyttää /tyhjää tiskaria. En kuitenkaan tee sitä kun en syö eväitä siellä, joten miksi mä työkavereiden sotkuja siivoaisin? :D

Kotona mun täytyy olla tarkempi siitä että niysen ylös ja pidän tauot. Koska siellä se on omalla vastuulla enemmän. Kukaan ei oo seurana. 

Pidän konttorilla olosta. Mutta järkihän loppuu tossa lyhyeen jos vaaditaan 150km työmatkaa tai muuttoa ihmisiltä. Tosin ehkä se saa työnkiertoa ja muuttoliikettä aikaan laskusuhdanteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että työnantaja haluaa työntekijänsä toimistolle. Kummasti tutut, jotka ovat kotona etätöissä, ehtivät päivän aikana pestä pyykkiä ja tehdä muita kotitöitä. Minä en ehdi! Ai niin, en ole etätöissä. Kotityöt odottavat iltaan.

PItkä ketju jo, mutta kommentoin silti ihan ensimmäiseen vastaukseen.

 

Kone ne pyykit pesee. Jos laitan pyykkikoneen päälle ennen työpäivää, niin ehdin ripustaa ne nätisti kahvitauolla tai lounastauolla (riippuen ohjelman pituudesta). Mitään ylimääräistä taukoa tähän ei tarvitse. Toisaalta en sitten vielä kahvitaukoani tai lounasta juoruten työkavereiden kanssa. Enkä jää kiinni mihinkään käytäväkeskusteluihin. Enkä kuluta osaa työpäivästäni löytäkseni ensin vapaata työpistettä ja virittelemällä kone piuhoihin ja sitten jossain vaiheessa päivää etsimällä puhelinkoppia jotain Teams-palaveria varten.

 

(en ole OP:lla enkä Tiedolla töissä, siis näiden kahden toimistolle takaisin -määräyksestähän palstalla on viime aikoina puhuttu)

Aivan. Ja mulla, kuten monella, on oiva peli nimeltä kuivausrumpu, johon pestyjen pyykkien siirtäminen käy varttiminuutissa.

Vierailija kirjoitti:

Suunta on todellakin oikea, tein koronan pakottamana etätöitä 2 kk.

Työt työpaikkalla vaikka työsuoritteen puolesta voisin tehdä paikkaan riippumatta ja muut hommat kotona.

Selkeä jako asioille.

 

Sitten toinen asia ovat nämä jotka suunnitevat konttorisisustuksia, tulokset näyttää siltä etteivät ole koskaan tehneet päivääkää konttorissa töitä.  Mieillä palattiin jokainen omaan huoneeseen ja yhteiseen kahvihuone malliin. Kaikki  7.30 - 8.00  aamukahvilla ja lopunpäivää  omaan tahtii. 

Toimihenkilönä 36 vuotta.

Näin varmaan valtion virastossa, mutta harvassapa on nykyään kenelläkään omat toimistohuoneet kuten ennen. 50-100 hengen avokonttorihelvetit ovat tulleet osaksi "yhteisöllisyyttä". Ja kun halutaan hiljaisuutta, niin laitetaan keskelle konttoria lasiakvaario jonne jokainen voi mennä vuorollaan "keskittymään" töihinsä kun porukka ravaa ohitse kaiken aikaa. Ja aina joku konttoriterroristi aloittaa nostamalla pöytänsä ylös palaverin ajaksi ja puhumalla kovalla äänellä luureihin että kaikki muutkin varmasti huomaavat että hän on palaverissa.

Vierailija kirjoitti:

Suunta on todellakin oikea, tein koronan pakottamana etätöitä 2 kk.

Työt työpaikkalla vaikka työsuoritteen puolesta voisin tehdä paikkaan riippumatta ja muut hommat kotona.

Selkeä jako asioille.

 

Sitten toinen asia ovat nämä jotka suunnitevat konttorisisustuksia, tulokset näyttää siltä etteivät ole koskaan tehneet päivääkää konttorissa töitä.  Mieillä palattiin jokainen omaan huoneeseen ja yhteiseen kahvihuone malliin. Kaikki  7.30 - 8.00  aamukahvilla ja lopunpäivää  omaan tahtii. 

Toimihenkilönä 36 vuotta.

Millä firmalla on omat huoneet? Uskomatonta luksusta. 

Työpaikkana monikansallinen pörssiyhtiö, kemianteollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn kyllä työpäivän aikana vessassa. En kuitenkaan käytä koiraa lenkillä, tyhjää tiskikonetta, ripusta pyykkiä, viikkaa pyykkiä, tee ruokaa, imuroi...

Itse kun olen soittanut toimipisteen it-tukeen, pääkäyttöön, niin vastaus on ollut ”olen etätöissä, en pysty sitä kotoa käsin selvittämään - selvitän kun olen konttorilla”. Tosi hyödyllistä etätyötä. 

Ei tainnut olla kotitstollakaan. Etänä onnistuu kaikki samst työt kun toimistollakin. 

Hyvä. Palataan normaaliin. Työt pitää tehdä työpaikalla.Niin ennenkin tehtiin. Kotiin oli kiva tulla töiden jälkeen. Töihin oli myös kiva lähteä lepäämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taustalla on se, että OP Pohjola oli rekrytoinut kauempana (muualla kuin pääkaupunkiseudulla) asuvia työntekijöitä etätyö-mahdollisuudella. 

Ja ainakin Hesarin jutussa sanottiin, että niitä työntekijöitä, joilla tulee nyt yli 100km työmatka per suunta, on 1500. HR-ihmisen mielestä "pieni vähemmistö", ihan vain perusmatematiikalla noin kuudesosa niistä, joita asia koskee.

Kymmenisen vuotta sitten kävi moni tampereelta ja ratan varrelta töissä joka päivä Helsingissä junalla tai autolla. nyt näitä ei saa kotoota ees pariksi päiväksi, pitää maksaa varmaan jotain eritysikorvauksen korvausta. ai niin ne ei olekaan julkisella, jossa maksetaan jopa siitä jos hissi on korjattavana eikä pääse sillä vaan joutuu kävelemään. ja tämä on tosi juttu.

Se Tampereelta käyminen on ollut oma valinta, ei työnantajan äkillinen päähänpisto, ja Tampere on ylipäätään eri asia kuin 200km tai 300km etäisyys, saati sellainen asuinympäristö, jossa juna tai mikään muukaan julkinen kulkuväline ei lähde kotiovelta. Olen itsekin yhdessä elämäntilanteessa kulkenut puolentoista tunnin työmatkaa per suunta, koska se sopi siihen aikaan ja paikkaan, mutta nykyisessä elämäntilanteessa en tekisi samaa valintaa.

Ja jatkan vielä, että monessa paikassa (muualla kuin pääradan varrella) julkinen liikenne on viime vuosina vähentynyt merkittävästi (asun itse tällaisella paikkakunnalla) tai loppunut kokonaan.