Suomalaisten sanavarasto on romahtanut - lapset eivät edes enää tiedä mikä on oja

Vierailija kirjoitti:

Se on se paikka, mihin oppi ei kaada.

Jos kuitenkin on kaatunut, sieltä voi tiktok-opin kautta päätyä myös allikkoon.

Mutta englantia moni suomalainen lapsi ja nuori osaa nykyään jopa lähes natiivisti ja meidän pitäisi tosissaan olla siitä onnellisia j ylpeitä koska oli aika jolloin englanti oli vain harvan taito ja me suomalaiset sönkötimme noloa ralli-englantia

Lapsilta puhelimet pois. Eivät ne siellä koulussa mitään opi jos tunnit menee ruutua tuijoaaen ja opettajat puhuvat kuuroille korville.

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Maanviljelijöiden lapsilla, erityisesti karjatilallisten ,on etuoikeus tutustua rikkaaseen kieleen; esim maho,hieho tiines,kanttura,odelma,ääressä,Valtaoja,kanava,hehto,halla,rumpu vaimo sanoo rumppu,lako,vihanta,sekuli...

Ääressä...siis äpäres

Sanavarasto ei oikeasti kartu muuten kuin lukemalla. Puhekielessä säännöllisesti käytettyjen sanojen määrä on ihan yllättävänkin suppea. Myös ikään kuin kartamme erikoisempia sanoja puhekielessä, koska tuo voisi kuullostaa teennäiseltä tms. 

Ota AP ne sanat käyttöön äläkä pistä varastoon.

Mulla on hyvä sanavarasto mutta olen helevetin huono kirjoittamaan. Nopea sisäistävä lukija myös olen. Ei käy onnenlahjat tasan.

Ristus ku sataa. Muutoon menisin pyörtänöötä haravoomahan. 

Näille lapsille se on ojasta allikkoon, ehkä parempikin etteivät tiedä mitä tuo tarkoittaa!

Vierailija kirjoitti:

Oppilaani ovat kotimaista tuotantoa. Silti heillä on vaikeuksia ihan tavallisissa sanoissa. He eivät esimerkiksi ymmärrä mitä tarkoittaa runko, suurempi kuin, tyvi, silmu, ilmenee, taimi, kaarre, kuutio jne.

Käymme tunneilla aina läpi uudet käsitteet. Nykyään pitäisi olla aikaa myös niiden ympärillä olevien sanojen opettamiseen.

Mun lapsi kirjoitti laudaturin äikästä eikä se 18-vuotiaana tiennyt mikä on silmu 🙄

Vierailija kirjoitti:

Pienten lasten vanhemmat! Lukekaa lapsillenne monipuolisesti kirjallisuutta; tietokirjoja, lasten kaunokirjallisuutta, runoja ja loruja. Samoin siellä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa, lukekaa lukekaa lukekaa. Riimitelkää, käyttäkää synonyymejä.

Ja selittäkää siinä sivussa, mitä ne synonyymit ovat esimerkkien avulla. On ihan turha ajatella, etteikö pienelle lapselle voisi puhua myös sivistyssanoin.

Laota on verbi, jota z-sukupolvi ei tunnista lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta englantia moni suomalainen lapsi ja nuori osaa nykyään jopa lähes natiivisti ja meidän pitäisi tosissaan olla siitä onnellisia j ylpeitä koska oli aika jolloin englanti oli vain harvan taito ja me suomalaiset sönkötimme noloa ralli-englantia

Puolikielisyys on susta ihanne? Lapset ja nuoret voi ääntää hyvin, ei tosin läheskään kaikki sanoo englanninopettajakaverini, mutta muuten kielitaito ei ole lähelläkään natiivia.

Natiivikielitaitoa ei voi saavuttaa asumalla Suomessa, paitsi jos on kaksikielinen. Youtube finglish puolikielisyyden toki. 

Faith kirjoitti:

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Olen 80-luvulla syntynyt ja kaupungissa asunut eikä mulla ole yhtään kaveria, joka olisi jotain lomia viettänyt jossain maaseudulla. Silti opittiin ihan hyvin luontoon ja peltotöihin liittyvät sanat. Näkee niitä puita täällä kaupungissakin, joten aika huonosti menee, jos maalle joutuu mennä oppiakseen, mikä on "runko".

Faith kirjoitti:

Luontosanaston romahdukseen lienee syynä se että lapset eivät enää käy lomilla mummolassa maaseudulla yhtä paljon kuin ennen? Minä ja sisarukseni opimme lapsena luontosanastoa niin että kuulimme maalla asuvien isovanhempiemme puhuvan arkisista asioista, ja ne liittyivät paljolti ympäröivään luontoon, eläimistöön ja mm. läheisen maatilan peltotöihin. Mummolassa vietettiin niin kesälomia kuin hiihtolomia.

Tämä muutos suomalaisessa elämänmenossa on yksi kaikkein surullisimmista. Sillä on kauaskantoiset seuraukset muuhunkin kuin sanavarastoon.

Mummola on nykyään kerrostalossa ja ukkila toisessa kerrostalossa. 

Johan siitä taitaa olla vuosikymmeniä kun oppilaat saivat tehtäväkseen piirtää kalan, ja joku piirsi kalapuikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppilaani ovat kotimaista tuotantoa. Silti heillä on vaikeuksia ihan tavallisissa sanoissa. He eivät esimerkiksi ymmärrä mitä tarkoittaa runko, suurempi kuin, tyvi, silmu, ilmenee, taimi, kaarre, kuutio jne.

Käymme tunneilla aina läpi uudet käsitteet. Nykyään pitäisi olla aikaa myös niiden ympärillä olevien sanojen opettamiseen.

Mun lapsi kirjoitti laudaturin äikästä eikä se 18-vuotiaana tiennyt mikä on silmu 🙄

No empä olisi tiennyt itsekään ja olen 27. Luulin että se on joku silmukkatyyppinen juttu esim. ketjun osa pyörässä mutta tekoäly osasi informoida että liittyykin kasveihin. Tieto on nykyisin niin helposti saatavilla että tarvitseeko edes kaikkea ulkoa osatakaan?

Vierailija kirjoitti:

Sanavarasto ei oikeasti kartu muuten kuin lukemalla. Puhekielessä säännöllisesti käytettyjen sanojen määrä on ihan yllättävänkin suppea. Myös ikään kuin kartamme erikoisempia sanoja puhekielessä, koska tuo voisi kuullostaa teennäiseltä tms. 

Olet oikeassa,esim. Lause "pane se laukku tuonne"- niin onhan se nyt herran jumala seksistinen. Pane-verbi on oikein kätevä moneen paikkaan mutta eihän sitä nykyään voi käyttää.