Lue keskustelun säännöt.
Suomeen on syntymässä Wolt-velallisten sukupolvi – Veera, 27, on yksi heistä
09.09.2026 |
Suomeen on syntymässä? Nämä Veerat ovat syntyneet velallisten sukupolveen, ilmiö syntyi jo edellisten sukupolvien aikana, eli hän on jo toisen sukupolven ylivarojensa elävä.
Kommentit (262)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten talousosaaminen vaihtelee paljon, kertoo uusi kyselytutkimus.
Lukiolaisilla oikeiden vastausten osuus oli 73 prosenttia ja ammattikoululaisilla 58 prosenttia. Tytöillä oli heikommat tulokset kuin pojilla.
Heikot taloustaidot voivat johtaa ylivelkaantumiseen ja köyhyyteen.
Heikot taloustaidot voivat johtaa siihen, että nuori kuluttaa yli tulojensa, voi ylivelkaantua, eikä vaurastu. Hän ei silloin ymmärrä, miten tuloja ja menoja pitäisi seurata ja suunnitella ja miten kannattaisi säästää. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
Aikuisena tämä voi heikentää koko perheen toimeentuloa ja lisätä köyhyyttä.
Vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa nuoren taloudelliseen toimintaan, taloudelliseen turvallisuuteen ja tulevaisuuden haaveisiin.
Heikommin toimeentulevissa perheissä nuorten taloustaidot olivat huonommat ja he luottivat talouteensa vähemmän kuin hyvätuloisemmissa perheissä.
Kyllä vikaa on myös kouluissa. Olen seurannut oiuen lasten ja lastenlasten koulunkäyntiä. Ei mitään taloustaitoja ole opetettu.
Olen heille näyttänyt oman köksän kirjan ja muistiinpanot yms kouluajaktani 60-luvulta. Köksän kirjassa oli jaikki mahdollinen oppi talouden pitoon.
Mulla oli myös vaaditut laskelmat eri aterioiden hinnoista, reseptin mukaan oli lasettava raaka-aineiden hintojen perusteella, mitkä ruoat ovat edullisia valmistaa.
Samoin laskettiin kotien keskimääräiset ns pakolliset menot.
Nämä siis 14 - 16 vuotiaina.
Lapsenlapseni ovat 15-17 vuotiaita ja ovat silmät pyöreinä katsoneet, miten paljon ennen opetettiin nuorille jokapäiväistä selviytymistä.
Aika hurjaa! Miksiköhän tuosta opetuksesta on luovuttu?
Ei ole luovuttu. Velat ja oman talouden hallinta ovat aiheita, joita käydään läpi peruskoulun yhteiskuntaopin ja kotitalouden tunneilla.
- ope
Ja sitten meillä on ihmisiä, jotka kuvittelevat, että kun kaikilla on talousosaamista, niin kenestäkään ei sitten tule enää köyhää. Idiotismi kukoistaa, niin että melkein itkettää.
Ehkä tuo menee senkin piikkiin, jota tuossa aiemmin todettiin, että opetetaan mutta ei kontrolloida eli testata, mitä on opittu.
En tiedä, miten pessimistinen (tai väärinymmärtänyt) olen, mutta mutuni on, että ne koululaiset, joiden kotoa saatu oppi ja malli on heikko tai suorastaan väärä (esim vähävaraisuus yhdistettynä holtittomaan rahankäyttöön) ja joille siksi olisi kaikkein eniten hyötyä peruskoulussa saatavasta (koti)talousopeista, ovat samalla heitä, joita koulu ja nuo opit eivät pätkääkään kiinnosta, ehkä juuri kotoa saadun koulutusvastaisuuden vuoksi. Tällöinhän käy niin että vaikka luokalla olisi kaikista mahdollisista yhteiskuntaluokista olevia oppilaita ja tismalleen samat opetustunnit ja -materiaalit, luokan oppilaat eriytyvät merkittävästi jo yhden kouluvuoden aikana.
Minä arvelen, että iso osa sekä nyky-Suomen kahtiajakautumisesta että pisatulosten laskemisesta ym. johtuu pitkälti tuosta.
Mutta mitä sille voisi tehdä? Eiväthän "rikkaiden" perheiden lapset tarvitse samassa määrin talousopetusta, ja ne "huonompiosaisten" perheiden lapset eivät ota vastaan sitä oppia, jonka yhteiskunta heille tietoisesti tarjoaa kattamaan lähtökohtaista kuilua heidän ja noiden "rikkaiden" välillä.
Ja jos ja kun jossain kohtaa ihminen vanhennuttuaan huomaa ettei oppinut koulussa "mitään" alkaa väittämään, ettei koulussa ole opetettu tarpeellisia asioita ja ihan turha koko koulu. Ja sitten kouluvastaisuus taas periytyy seuraavalle sukupolvelle.
Vaan mitä tuolle voi tehdä? Lapset huostaan taloudellisesti epävakailta perheiltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten köyhä pitää ihmisen olla ettei voi muutaman kympin ruokatilauksia maksaa ilman jotain klarnaa
Miten tyhmä pitää olla jos tilaa ruokaa jos siihen ei ole varaa? Paljon halvemmaksi ja terveellisemmäksi tulisi laittaa ruokaa itse.
Voi woltista tilata kauppaostoksiakin, ei vain pikaruokaa
voi, mutta woltissa taitaa olla lähinnä pikkukaupat eli kalliimmasta päästä nekin ja jos klarnalla maksaa niin saattaa olla houkuttelevampi tilata se heseateria kuin woltata pirkan makaronilaatikko, saatikka ainekset ruuan valmistamiseen.
K-Supermarketti esim. Löytyy tästä omasta keskikoisesta kaupungista. Turha niitä maalitolppia siirrellä, olit väärässä.
Olen jo vanhus.. 40 plus. En velkainen mutta tässä on vain mikronkokoinen pakastin. Yksiö.
20 neliön,( kuten jutussa), kämppiin, ei isot pakastimet usein kuulu. Se nyt ei ole pääsyy jutun velkaantumiseen kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kyllä tota Woltia paljon miettinyt, että oikeastiko me tarvitaan Suomeen tuollainen lähes orjatyötä tekevien palvelijoiden kasti, että saadaan ne Hese-ateriat ja kauppaostokset ilman, että tarvii pukea vaatteita päälle. Ja sit vielä otetaan velkaa, että ei tarvi pukeutua edes loppukuusta.
Ei me tarvita muslimiyhteisö koordinaattoreita, feminismintutkijoita jne. Paljon turhempaa ja sellaisiakin löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmalause tuossa videolla: "Köyhyys ei ole estänyt mua elämästä" eli hankkimasta kokemuksia ja elämyksiä - velaksi.
Entisaikaan juuri köyhyys esti tuon, ja siksi elämyksiä halunneet köyhät joko kouluttivat itsensä parempipalkkaisiin töihin ja-tai tekivät enemmän palkkatyötä niin, että eivät enää olleet köyhiä, tai sitten madalsivat niitä elämyshakuisuuden tavoitteita ja tsemppasivat itsensä olemaan tyytyväisiä vähään. Molemmissa tapauksissa elettiin vanhan sananlaskun mukaan "suu säkkiä myöten".
Lisäksi ongelmana on tässäkin se, että tuo jännä kirjainyhdistelmä ADHD selitetään selitykseksi ja oikeutukseksi kaikelle omalle toiminnalle, opinnot eivät valmistuneet ajallaan jne.
Mikäli ADHD esitetään laajemmin syyksi ylivelkaantumiselle eli holtittomalle velkaantumiselle, eikö tällöin yhteiskunnan pitäisi asettaa tuolla tavalla oireilevat ADHD-potilaat taloudellisen edunvalvonnan alaisiksi?
Adhd diagnoosilla pääsee käsittääkseni velkajärjestelyyn. Musta kyllä jotain vastuuta pitää sälyttää näille firmoillekin, jotka suorastasn tyrkyttävät järkyttävän korkoisia lainojaan kauheasti mitään tarkistelematta.
Yksilö sen lainanottanut. Turha firmoja syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorten talousosaaminen vaihtelee paljon, kertoo uusi kyselytutkimus.
Lukiolaisilla oikeiden vastausten osuus oli 73 prosenttia ja ammattikoululaisilla 58 prosenttia. Tytöillä oli heikommat tulokset kuin pojilla.
Heikot taloustaidot voivat johtaa ylivelkaantumiseen ja köyhyyteen.
Heikot taloustaidot voivat johtaa siihen, että nuori kuluttaa yli tulojensa, voi ylivelkaantua, eikä vaurastu. Hän ei silloin ymmärrä, miten tuloja ja menoja pitäisi seurata ja suunnitella ja miten kannattaisi säästää. Näin kertoo Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
Aikuisena tämä voi heikentää koko perheen toimeentuloa ja lisätä köyhyyttä.
Vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa nuoren taloudelliseen toimintaan, taloudelliseen turvallisuuteen ja tulevaisuuden haaveisiin.
Heikommin toimeentulevissa perheissä nuorten taloustaidot olivat huonommat ja he luottivat talouteensa vähemmän kuin hyvätuloisemmissa perheissä.
Kyllä vikaa on myös kouluissa. Olen seurannut oiuen lasten ja lastenlasten koulunkäyntiä. Ei mitään taloustaitoja ole opetettu.
Olen heille näyttänyt oman köksän kirjan ja muistiinpanot yms kouluajaktani 60-luvulta. Köksän kirjassa oli jaikki mahdollinen oppi talouden pitoon.
Mulla oli myös vaaditut laskelmat eri aterioiden hinnoista, reseptin mukaan oli lasettava raaka-aineiden hintojen perusteella, mitkä ruoat ovat edullisia valmistaa.
Samoin laskettiin kotien keskimääräiset ns pakolliset menot.
Nämä siis 14 - 16 vuotiaina.
Lapsenlapseni ovat 15-17 vuotiaita ja ovat silmät pyöreinä katsoneet, miten paljon ennen opetettiin nuorille jokapäiväistä selviytymistä.
Aika hurjaa! Miksiköhän tuosta opetuksesta on luovuttu?
Ei ole luovuttu. Velat ja oman talouden hallinta ovat aiheita, joita käydään läpi peruskoulun yhteiskuntaopin ja kotitalouden tunneilla.
- ope
No huh, hyvä jos noin on. Edeltävä kommentoija kun kuvasi, miten hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat ihmetelleet entisaikain kotitaloudenopetuksen monipuolisuutta.
Ehkäpä nämä lapset ja lapsenlapset eivät vain ole jaksaneet kuunnella ja keskittyä tunneilla. Sitä näkee ja kuulee hämmentävän paljon, että keski-ikäiset ihmiset valittavat ettei koulussa ole opetettu heille asiaa x y ja z, vaikka tasan tarkkaan on. Itse tietää kun on samalla tunnilla aikoinaan istunut kaverin vieressä, tai ainakin on ollut sama oppikirja. Ja tuon "omakohtaisen asiantuntemuksen" nojalla sitten syytetään ja haukutaan koulua, kun ei itse tiedäkään asioita...
Et voi muuten tietää, mikä asema ko henkilöllä on ollut työelämässä ja miten paljon on kokmusta opetuksesta ja sen tasosta.
Nyt taisi joillakin opetushenkilöillä osua omaantuntoon, kun ei usko, että joku voi olla hyvinkin perillä opetussuunnitelmista ja niiden toteutumisita.
Anteeksi, mutta en ymmärrä, miten vastauksesi liittyy kommenttiini. Mitä merkitystä ihmisen ammattiuralla on, jos hän väittää että koulussa ei opetettu jotain tiettyä asiaa. Josta esim minä hänen luokkakaverinaan tiedän, että kyllä opetettiin kun istuin samalla tunnilla ja tiedän tuon asian. Ainoa erotus ehkä se että mulla kokeesta kymppi tai vähän alle ja tällä kaverilla jotain kuutosen ja seiskan väliltä. Samaan aikaan kärjistäen mutta ihan juuri tuon kokemuksen omaavana. Tuosta syystä suhtaudun skeptisesti myös itseäni vanhempien ihmisten väitteisiin, ettei koulussa ole opetettu, kun tiedän, että ennen lama-aikaa opetus on ollut vieläkin parempaa (ei ollut opettajien lomautuksia ja ylisuuria luokkakokoja).
Taas yksi veera, joka ADHD:hen vedoten yrittää saada älyttömät velkansa anteeksi. Lisäksi syyllistää yhteiskuntaa, kun se ei anna ilmaista rahaa, kun hänhän niin kovasti yrittää opiskella ja olla yhteiskunnalle hyödyksi! Näyttää suomalaisten nuorten älykkyys menevät pahasti alaspäin muutoinkin kuin vain PISA-testeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmistoliitto on opettanut että velkaa ei tarvi maksaa takaisin.
Vasemmistoliitossa ymmärretään, ettei kotitalouden velka toimi samalla tavalla kuin valtionvelka. Sinä sen sijaan et ymmärrä, minkä takia olet niin helppo kohde oikeiston velkapopulismille. Eikö yhtään hävetä olla noin tyhmä?
Samalla tavalla se toimii ja korot juoksee, ainoana erona ettei valtionvelasta pääse eroon kuolemalla vaan velka periytyy.
Valtion velka ja kotitalouden velka eroavat toisistaan todella paljon. Ei niitä voi verrata toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Läski joka ostaa ruokaa velaksi, ei jatkoon
Läskinkin pitää syödä. Ei ole ihmiset karhuja. Jos ko henkilö olisi hoikka etkö ihmettelisi juttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kädetön voi aikuinen olla. Ei ole rahaa mutta maksaa ruuasta ylimääräistä tilaamalla Woltilla. Toivottavasti ei saa mitään sotetukia.
Ja kuinka tyhmä voi aikuinen olla? Vai oletko aikuinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tatuointeihin on ollut kyllä varaa...
...ja näitä tun Veeroja riittää. Kuin tampio ihminen voi olla niinkin yksinkertasen asian kuin rahan kanssa?
Rahahan nimenomaan EI OLE yksinkertainen asia. Joo, se on perimmältään matematiikkaa, mutta sen käyttö (joka nyt on puheena ja josta niitä ongelmia aiheutuu) on kaikkea muuta: ennen kaikkea tunteita, asenteita, elämänkokemuksia ja sitten tuota aivokemiaa, jonka merkityksen jutun nuori nainenkin on jälkikäteen ymmärtänyt: kun teki sen virheen että osti jotain muuta kuin keskittymishäiriölääkkeet, käytös muuttui entistä impulsiivisemmaksi, ja tuhlasi entistä enemmän. ADHD ei ole oikeutus yhtään mihinkään, mutta se vaikuttaa holtitonta ja lyhytjänteistä käytöstä lisäävästi.
Raha liittyy myös kypsyyteen ja koulutukseen, ymmärtääkö propagandan eli mainonnan vaikutuksen, osaako olla kriittinen nykyistä kulutusyhteiskuntaa kohtaan, osaako "pitää puolensa" kun joka paikasta tykitetään nopeaa tyydytystä tuottamaa dopamiinia, joka tuhoaa keskittymiskyvyn. Jne.
Raha on siis paljon muutakin kuin matematiikkaa. Tunteet on pelissä pörssimeklareillakin, ja suuret osakesalkut omaavat ihmiset ne tunnemyrskyjä kokevatkin, kun pörssi romahtaa ja sijoitukset haihtuvat, tai ovat omahyväisen itsetyytyväisiä kun salkku on enemmän plussalla kuin työkaverilla tai naapurilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vanhus.. 40 plus. En velkainen mutta tässä on vain mikronkokoinen pakastin. Yksiö.
20 neliön,( kuten jutussa), kämppiin, ei isot pakastimet usein kuulu. Se nyt ei ole pääsyy jutun velkaantumiseen kuitenkaan.
Niin säilykkeitä ei voi ostaa eikä kuivatuotteita hätä varaksi ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten köyhä pitää ihmisen olla ettei voi muutaman kympin ruokatilauksia maksaa ilman jotain klarnaa
Miten tyhmä pitää olla jos tilaa ruokaa jos siihen ei ole varaa? Paljon halvemmaksi ja terveellisemmäksi tulisi laittaa ruokaa itse.
Woltilla tilannut ruokaa.. kaupasta..kun ei ollut rahaa mennä kauppaan ostamaan sitä.
Tämä juttu on tehty tahallaan tilasi woltilla..eli ihmiset luulee että tilasi pikaruokaa kotiin.
Kotonakaan et tee ruokaa ilma raaka-aineita.
Sitä mietin kyllä miten sosionomin palkalla kuvittelee maksavansa velat parissa vuodessa ja miten tällaisten juttujen anto vaikuttaa työnhakuun..
Minulle on tullut yllätyksenä, että ihmiset luulevat, että Woltilla voi tilata ainoastaan valmiita ruoka-annoksia ravintoloista. Ymmärrän, että jos ei itse koskaan palvelua käytä, mutta fiksu ihminen ottaisi kyllä asioista selvää eikä olettaisi (varsinkin jos aikoo haukkua tai dissata jotakuta jostain, jota tämä ei ole edes tehnyt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vanhus.. 40 plus. En velkainen mutta tässä on vain mikronkokoinen pakastin. Yksiö.
20 neliön,( kuten jutussa), kämppiin, ei isot pakastimet usein kuulu. Se nyt ei ole pääsyy jutun velkaantumiseen kuitenkaan.
Niin säilykkeitä ei voi ostaa eikä kuivatuotteita hätä varaksi ?
Voi, ja itse voi kasvattaa kasviksia. Myös dyykkaus, kalastus ja marjojen poimiminen on ihan mahdollista.
Mutta tuossa nyt oli vastaus sille joka ihmetteli miksi ihmiset eivät pakasta ruokaa. Koska pakastinta ei usein ole käytettävissä.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo voltit ja roskaruoan kuskaaminen niillä kyllä tuhoaa monen terveyden. Jos kävisi kaupasta tarvikkeet ja tekisi itse ruokaa, niin säästyisi paljon ja ennen kaikkea se oma tekemä ruoka voisi olisi tervellisempää.
Wolttihan kuljettaa myös ruokakauppaostoksia. Itse tulkitsin jutun esimerkkitapauksen niin, että nuori nainen joutui tilaamaan rahattomana woltin kautta perusruokakauppaostokset, kun woltti eli klarna mahdollistaa velaksi ostamisen, toisin kuin lähiruokakauppa. Siksi kai tästä asiasta nyt puhutaankin, kun ruoka on ihmiselle perustärkeä juttu ja aina aiemmin velkaantumista on ehkä hillinnyt se, että ruokaan pitää olla rahaa. Nyt taas ruoan velaksi ostaminen mahdollistaa sen, että ne aiemmin ruokakauppaan säästetyt rahat tuhlataankin jo johonkin muuhun, ja velkaa tulee jo makaronista ja tonnikalastakin.
Siellä kuvassa näkyy niin K-marketin ostokset, mutta myös subway ja macdonalds. Eli on ostanut ruokakasseja, mutta myös roskaruokaa.
Sitä en ymmärrä, että miksi on ostellut suht. pieniä ostoskasseja (n. 40) sen sijaan, että tilaisi isomman satsin. Ehkä puuttuu pakastin, tai jotain.
Elämänhallinnan ongelmiin kuuluu yleensä, että ei ymmärrä pakastimen käyttöä eikä siksi välttämättä edes omista pakastinta.
Pakastinhan juuri on köyhän tai vähävaraisen ihmisen talouden pelastus!
Marttajärjestöllä olisi kyllä työtä tämän maan nuorten ja nuorten aikuisten (ja monien vanhempienkin) parissa...
Ei välttämättä tarvi pakastintakaan. Lieden ja kattilan tai edes mikron. Kuivamuonaa kaappiin.
Lihavannäköisillä on hinku rasvamättöön, vaikka hoikka tietää että kyse voi olla vaan suolanpuutteesta. Puhdasta juomavettä tulee hanasta. Lidlissä on hiutaleita joista saa vellin kun on vedenkeitin. Aivan hyvin voi elää kun valitsee oikein.
Jep, mutta taloudellinen eli säästäväinen taloudenpito kyllä hyötyy siitä - samoin kuin mahdollinen oma luontainen laiskuus ja mukavuudenhalu - että on pakastin. Ruokatarvikkeita voi ostaa tarjoustilanteessa enemmän ja ruokaa laittaa kerralla isomman satsin ja pakastaa, niin ei tarvitse joka päivä kokata eikä syödä samaa ruokaa peräkkäisinä päivinä. Ihan perusasioita, jotka varsinkin vähävaraiset ovat aina tienneet. Vaan nytkö eivät enää tiedä? Vai onko niin, että ne vähävaraiset jotka ovat saaneet taloutensa pitämään, eivät ole niitä jotka mediassa päästetään valittamaan? Mahdollisesti jopa hiljainen enemmistö?
Muuten hyvä, mutta kaupungin pikkuyksiöön ei mahdu pakastin. Tässä kohderyhmä on nuoret jotka saattaa elää opiskelu/välivaihetta jolloin muutetaan usein, otetaan työ mikä saadaan, rytmit on vielä haussa. Kaikki ei kerää marjoja. Vanhemmiten sitten käytännöt vakiintuu, paitsi vanhemmilla vaikuttaisi käytännön taitoja olevan enemmän muutenkin.
Totta tuokin. Joskin opiskelija-asuntosäätiön yksiöissä oli aikoinaan jääkaappipakastimet. Sieltä pois muutettuani lähes yhtä pieneen yksiöön äitini pakotti minut ostamaan pienen pakastimen jenkkijääkaapin pakastelokeron lisäksi. Kauhea vääntö asiasta, kun en olisi halunnut, mutta äitini oli ihan oikeassa. Sama pieni kaappipakastin ollut nyt käytössä jo reilut 20 vuotta. Pienituloinen ja vähävarainen äitini tiesi "nämä asiat" ja piti jöötä tuolloin ei-enää-niin-kovin-nuorelle aikuiselle. Kiitän häntä siitä. Ja ymmärrän, että kaikilla ei tällaista lapsuudenkotoa tulevaa viisautta ole (enää aikuisena) käytössään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten köyhä pitää ihmisen olla ettei voi muutaman kympin ruokatilauksia maksaa ilman jotain klarnaa
Miten tyhmä pitää olla jos tilaa ruokaa jos siihen ei ole varaa? Paljon halvemmaksi ja terveellisemmäksi tulisi laittaa ruokaa itse.
Woltilla tilannut ruokaa.. kaupasta..kun ei ollut rahaa mennä kauppaan ostamaan sitä.
Tämä juttu on tehty tahallaan tilasi woltilla..eli ihmiset luulee että tilasi pikaruokaa kotiin.
Kotonakaan et tee ruokaa ilma raaka-aineita.
Sitä mietin kyllä miten sosionomin palkalla kuvittelee maksavansa velat parissa vuodessa ja miten tällaisten juttujen anto vaikuttaa työnhakuun..
Minulle on tullut yllätyksenä, että ihmiset luulevat, että Woltilla voi tilata ainoastaan valmiita ruoka-annoksia ravintoloista. Ymmärrän, että jos ei itse koskaan palvelua käytä, mutta fiksu ihminen ottaisi kyllä asioista selvää eikä olettaisi (varsinkin jos aikoo haukkua tai dissata jotakuta jostain, jota tämä ei ole edes tehnyt).
On yleinen luulo..etenkin koronan aikana ruokakaupoista tilattiin kauppojen omien kuskien kautta. Itsekin tiesin vasta paljon myöhemmin että woltilla saa ruokaakin. En ole ikinä käyttänyt. Joten se on se eka mielikuva ihmisillä. Ja lehdet tietää sen. Iltalehti tiesi tadan tarkkaan kun laati tämän jutun että toimii varsinaisena ragebaittina.
Vierailija kirjoitti:
Nuo voltit ja roskaruoan kuskaaminen niillä kyllä tuhoaa monen terveyden. Jos kävisi kaupasta tarvikkeet ja tekisi itse ruokaa, niin säästyisi paljon ja ennen kaikkea se oma tekemä ruoka voisi olisi tervellisempää.
Olen käyttänyt useamman kerran Woltia ja AINA tilannut ruokatavarat kaupasta, samoja tuotteita joita ostaisin, jos kävisin itse kaupassa. Klarnalla saa maksuaikaa, joten ei tarvitse keneltäkään lainata rahaa, jos on rahat aivan loppu.
Sen on näköinenkin että on pizza maistunut.
Vierailija kirjoitti:
Miten köyhä pitää ihmisen olla ettei voi muutaman kympin ruokatilauksia maksaa ilman jotain klarnaa
Kuvan perusteella ei olisi juurikaan ruokaa tarvinnut tilata ja lisäbonuksena kakkoslaadun leimat ihossa. Yli 30.000,- opintolainaa valmistuakseen niinkin rahakkaisiin töihin päiväkotiin. Haloo!!
Varmasti. Heikkolahjaisten ja laiskurien meriseliitykset. Söisivöt ne pirinsä niin ei ahistsisi