Lue keskustelun säännöt.
Kodissa olevien kirjojen määrä korreloi vahvasti oppilaan Pisa-menestykseen
08.09.2026 |
"kodissa olevien taide-
esineiden, soitinten tai kirjojen määrä ovat Suomessa muita materiaalisia resursseja
(kuten autojen tai digitaalisten laitteiden määrä) vahvemmassa yhteydessä oppi-
laan oppimistuloksiin. Kirjojen määrä
kotona selitti yksinään 11 prosenttia matematiikan osaamisen vaihtelusta "
Kommentit (68)
Toisin sanoen esim. akateemisista perheistä (missä myös niitä kirjoja on enemmän) kotoisin olevat lapset menestyvät paremmin koulussa kuin huonommin koulutettujen perheiden lapset. Aivan mullistava huomio. Enpä olisi uskonut!
Syy tosin ei ole kirjojen määrässä, vaan halussa lukea niitä kirjoja ja ymmärtää lukemaansa. Älykkäät ihmiset kun synnyttävät yleensä älykkäitä lapsia, jos toinen "ällistyttävä" huomio sallitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että kodissa on paljon kirjoja näkyvillä kertoo tietynlaisista arvoista ja elämänasenteista jotka vanhemmilla on. En tiedä minkä mekanismin kautta se tarkkaan ottaen vaikuttaa pisatuloksiin. Ehkä kyse onkin geeneistä eikä kirjoista.
Monista tutkimuksista on kyllä huomattu että lapselle lukeminen edistää sekä lapsen sanavarastoa että lukemaan oppimista ja sen myötä myös koulumenestystä.
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen esim. akateemisista perheistä (missä myös niitä kirjoja on enemmän) kotoisin olevat lapset menestyvät paremmin koulussa kuin huonommin koulutettujen perheiden lapset. Aivan mullistava huomio. Enpä olisi uskonut!
Syy tosin ei ole kirjojen määrässä, vaan halussa lukea niitä kirjoja ja ymmärtää lukemaansa. Älykkäät ihmiset kun synnyttävät yleensä älykkäitä lapsia, jos toinen "ällistyttävä" huomio sallitaan.
Ei se ole yksin se kirjojen määrä tietenkään, kyllä akateemiset vanhemmat myös lukevat lapsillern enemmän ja myös kannustavat lapsia lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Eli jos ostan hyllyt täyteen taaperoiden kuvakirjoja tai vaikkapa kiinankielisiä kirjoja ja luen niitä lapsilleni, heidän Pisa-tuloksensa paranevat kohisten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
Meinaatko että kirjat ja lukutaito eivät liity kausaalisesti yhteen?
En, ilmiö on vain pitkälti sama kuin jäätelöllä ja hukkumisella. Noiden välille ei voida vetää suoria tulkintoja vaikka ne tilastollisesti korreloivatkin. Kyseessä on siis eräänlainen harha. Paljon lukevat mielellään tulkitsevat että yhteyttä olisi, ja jäätelöesimerkki on vain kielikuva osoittamaan mikä ajattelussa on virheellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole paljon kirjoja, mutta olemme aina olleet ahkeria kirjaston käyttäjiä. Myös lehtiä on luettu paljon (Hesari, Suomen Kuvalehti yms.) ja niissä olevista jutuista myös lasten kanssa keskusteltiin. Lapset ovat menestyneet aina hyvin koulussa ja nyt molemmilla korkeakouluopinnot loppusuoralla.
Maanpetossanomien saattaminen lasten ulottuville osoittaa kyllä hieman huonoa harkintaa. Yhtä mautonta kuin jallu-lehti tai vaikkapa röökaaminen.
Juuri siksi meidän kodissa ei lueta Suomen Uutisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
Meinaatko että kirjat ja lukutaito eivät liity kausaalisesti yhteen?
En, ilmiö on vain pitkälti sama kuin jäätelöllä ja hukkumisella. Noiden välille ei voida vetää suoria tulkintoja vaikka ne tilastollisesti korreloivatkin. Kyseessä on siis eräänlainen harha. Paljon lukevat mielellään tulkitsevat että yhteyttä olisi, ja jäätelöesimerkki on vain kielikuva osoittamaan mikä ajattelussa on virheellistä.
Tutkimukset kyllä todistavat lapselle lukemisen vaikutuksen. Ja ero on koulun aloittavien lasten kohdalla iso, jos toiselle on luettu pienestä pitäen ja toiselle ei lainkaan. Luuletko että lapset noin vain oppivat lukemaan ilman kirjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
"Toki tämä johtuu
osaksi siitä, että kirjojen ja muiden kulttuuriomistusten määrä korreloi vahvasti
muiden sosioekonomista asemaa mittaavien indikaattorien kanssa, erityisesti
vanhempien koulutustason kanssa"
Eli kyllä, kirjojen määrä kertoo usein vanhempien koulutustasosta ja merkitystä on perimällä, mutta etenkin tyttöjen ja poikien erosta nähdään myös se että lapsille lukeminen vaikuttaa. Jostain syystä tytöille luetaan enemmän ja jostain syystä isät lukee vähemmän kuin äidit. Pojat seuraavat etenkin isän esimerkkiä.
Äitini luki siskoilleni paljonkin. Minua ei kiinnostanut. Rakensin mielummin legoja.
Sisareni ovat toinen matalapalkka-alalla ja toinen työtön. Minä olen korkeasti STEM koulutettu.
Johtuuko korkea koulutukseni siitä että meillä oli kirjoja, vai kenties sisarieni matala koulutustaso siitä että meillä oli legoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Eli jos ostan hyllyt täyteen taaperoiden kuvakirjoja tai vaikkapa kiinankielisiä kirjoja ja luen niitä lapsilleni, heidän Pisa-tuloksensa paranevat kohisten?
Ei sun tarvitse.
Minä luin valtavasti lapsilleni vauvaiästä alkaen. Oppivat lukemaan opettamatta 4-5-vuotiaina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nettideiteillä suurin osa naisista kysyy pituutta, mutta kukaan ei ole kysynyt kuinka monta kirjaa tai mitä kirjoja mulla on kirjahyllyssä. Seuraus on nähtävillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
Meinaatko että kirjat ja lukutaito eivät liity kausaalisesti yhteen?
En, ilmiö on vain pitkälti sama kuin jäätelöllä ja hukkumisella. Noiden välille ei voida vetää suoria tulkintoja vaikka ne tilastollisesti korreloivatkin. Kyseessä on siis eräänlainen harha. Paljon lukevat mielellään tulkitsevat että yhteyttä olisi, ja jäätelöesimerkki on vain kielikuva osoittamaan mikä ajattelussa on virheellistä.
Tutkimukset kyllä todistavat lapselle lukemisen vaikutuksen. Ja ero on koulun aloittavien lasten kohdalla iso, jos toiselle on luettu pienestä pitäen ja toiselle ei lainkaan. Luuletko että lapset noin vain oppivat lukemaan ilman kirjoja?
Kun olin koulussa, oli vielä oppikirjat että ehkä kirjalla oli osuutta. Niistä opin lukemaan opettajan avustuksella kohtalaisen helposti. Kotini kirjallisuus ei kiinnostanut. Olen toki mies, ehkä sillä on osuutta. Kuitenkin siskojani korkeammin koulutettu vaikka he molammat osasivat lukea ennen koulua jostain minua ihmetyttäneestä mielenkiinnonsyystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
"Toki tämä johtuu
osaksi siitä, että kirjojen ja muiden kulttuuriomistusten määrä korreloi vahvasti
muiden sosioekonomista asemaa mittaavien indikaattorien kanssa, erityisesti
vanhempien koulutustason kanssa"
Eli kyllä, kirjojen määrä kertoo usein vanhempien koulutustasosta ja merkitystä on perimällä, mutta etenkin tyttöjen ja poikien erosta nähdään myös se että lapsille lukeminen vaikuttaa. Jostain syystä tytöille luetaan enemmän ja jostain syystä isät lukee vähemmän kuin äidit. Pojat seuraavat etenkin isän esimerkkiä.
Äitini luki siskoilleni paljonkin. Minua ei kiinnostanut. Rakensin mielummin legoja.
Sisareni ovat toinen matalapalkka-alalla ja toinen työtön. Minä olen korkeasti STEM koulutettu.
Johtuuko korkea koulutukseni siitä että meillä oli kirjoja, vai kenties sisarieni matala koulutustaso siitä että meillä oli legoja.
Mistä tiedät paljonko sulle luettiin kun olit ihan pieni? Vaikutusta tulee jo taaperoiässä. Se kasvattaa lapsen keskittymiskykyä, voihan se kanavoitua vaikka legoihin myöhemmin.
Mutta sitä en ymmärtää miksi sotket palkan tähän. Kyse on 15-vuotiaiden koulumenestyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan otsikko on.
Mutta viherva jakit hesan päässä kelaa, kun tummanke harilapsen vie Oodiin, siitä tulee maisteri!
Suomalaisten vaalitutkimusten ja puolueprofiilien mukaan eniten pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita äänestäjiä on Perussuomalaisilla.
Suhteellisesti eniten yliopistotutkintoja on Vihreiden äänestäjillä.
Hörhöhumanisteja.
Hörhöjä niin kuin Keskisarja ja,Halla-Aho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole paljon kirjoja, mutta olemme aina olleet ahkeria kirjaston käyttäjiä. Myös lehtiä on luettu paljon (Hesari, Suomen Kuvalehti yms.) ja niissä olevista jutuista myös lasten kanssa keskusteltiin. Lapset ovat menestyneet aina hyvin koulussa ja nyt molemmilla korkeakouluopinnot loppusuoralla.
Maanpetossanomien saattaminen lasten ulottuville osoittaa kyllä hieman huonoa harkintaa. Yhtä mautonta kuin jallu-lehti tai vaikkapa röökaaminen.
Juuri siksi meidän kodissa ei lueta Suomen Uutisia.
Ookoo. Hesarilla nyt kuitenkin on ihan tuomio.
Jokainen tyylillään, en minä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
Meinaatko että kirjat ja lukutaito eivät liity kausaalisesti yhteen?
En, ilmiö on vain pitkälti sama kuin jäätelöllä ja hukkumisella. Noiden välille ei voida vetää suoria tulkintoja vaikka ne tilastollisesti korreloivatkin. Kyseessä on siis eräänlainen harha. Paljon lukevat mielellään tulkitsevat että yhteyttä olisi, ja jäätelöesimerkki on vain kielikuva osoittamaan mikä ajattelussa on virheellistä.
Tutkimukset kyllä todistavat lapselle lukemisen vaikutuksen. Ja ero on koulun aloittavien lasten kohdalla iso, jos toiselle on luettu pienestä pitäen ja toiselle ei lainkaan. Luuletko että lapset noin vain oppivat lukemaan ilman kirjoja?
Kun olin koulussa, oli vielä oppikirjat että ehkä kirjalla oli osuutta. Niistä opin lukemaan opettajan avustuksella kohtalaisen helposti. Kotini kirjallisuus ei kiinnostanut. Olen toki mies, ehkä sillä on osuutta. Kuitenkin siskojani korkeammin koulutettu vaikka he molammat osasivat lukea ennen koulua jostain minua ihmetyttäneestä mielenkiinnonsyystä.
No oliko teillä eroa peruskoulun päättötodistuksessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
"Toki tämä johtuu
osaksi siitä, että kirjojen ja muiden kulttuuriomistusten määrä korreloi vahvasti
muiden sosioekonomista asemaa mittaavien indikaattorien kanssa, erityisesti
vanhempien koulutustason kanssa"
Eli kyllä, kirjojen määrä kertoo usein vanhempien koulutustasosta ja merkitystä on perimällä, mutta etenkin tyttöjen ja poikien erosta nähdään myös se että lapsille lukeminen vaikuttaa. Jostain syystä tytöille luetaan enemmän ja jostain syystä isät lukee vähemmän kuin äidit. Pojat seuraavat etenkin isän esimerkkiä.
Äitini luki siskoilleni paljonkin. Minua ei kiinnostanut. Rakensin mielummin legoja.
Sisareni ovat toinen matalapalkka-alalla ja toinen työtön. Minä olen korkeasti STEM koulutettu.
Johtuuko korkea koulutukseni siitä että meillä oli kirjoja, vai kenties sisarieni matala koulutustaso siitä että meillä oli legoja.
Mistä tiedät paljonko sulle luettiin kun olit ihan pieni? Vaikutusta tulee jo taaperoiässä. Se kasvattaa lapsen keskittymiskykyä, voihan se kanavoitua vaikka legoihin myöhemmin.
Mutta sitä en ymmärtää miksi sotket palkan tähän. Kyse on 15-vuotiaiden koulumenestyksestä.
Aika kaukaa haettu. On minulle toki puhuttu.
Kolumenestys nyt vahvemmin korreloi palkkaan kuin kodin kirjahylly koulumenestykseen. Ymmärrän että haluat kyllä kokea kirjahyllykausaliteetin, mutta sitä ei todellisuudessa ole. Se on harha, kyse on muista tekijöistä.
Siksi jäätelö-hukkumis vertaukseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
Meinaatko että kirjat ja lukutaito eivät liity kausaalisesti yhteen?
En, ilmiö on vain pitkälti sama kuin jäätelöllä ja hukkumisella. Noiden välille ei voida vetää suoria tulkintoja vaikka ne tilastollisesti korreloivatkin. Kyseessä on siis eräänlainen harha. Paljon lukevat mielellään tulkitsevat että yhteyttä olisi, ja jäätelöesimerkki on vain kielikuva osoittamaan mikä ajattelussa on virheellistä.
Tutkimukset kyllä todistavat lapselle lukemisen vaikutuksen. Ja ero on koulun aloittavien lasten kohdalla iso, jos toiselle on luettu pienestä pitäen ja toiselle ei lainkaan. Luuletko että lapset noin vain oppivat lukemaan ilman kirjoja?
Kun olin koulussa, oli vielä oppikirjat että ehkä kirjalla oli osuutta. Niistä opin lukemaan opettajan avustuksella kohtalaisen helposti. Kotini kirjallisuus ei kiinnostanut. Olen toki mies, ehkä sillä on osuutta. Kuitenkin siskojani korkeammin koulutettu vaikka he molammat osasivat lukea ennen koulua jostain minua ihmetyttäneestä mielenkiinnonsyystä.
No oliko teillä eroa peruskoulun päättötodistuksessa?
Oli, edukseni.
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjallisuuden ahmiminen voi myös vieraannuttaa koulusta. Ei tee mieli lukea tietopohjaista tekstiä.
Vaara taitaa olla minimaalinen. Kaikki lukeminen edistää lukutaitoa ja kognitiivista kyvykkyyttä, kaunokirjallisuuden lukeminen harjaannuttaa ymmärtämään myös tieteellistä tekstiä. Ei siis pelkästään mekaanisesti lukemaan, vaan ymmärtämään. Sitä sanottiin ennen syvälukutaidoksi. Yleensä jos kodissa on kirjoja paljon, kirjat hankkinut on perehtynyt kaunokirjallisuuteen, eikä kodissa lueta ainakaan pelkästään viihdettä. Lähes aina kirjallisuudesta kiinnostunut on kiinnostunut laajasti myös muusta, joten myös tietokirjoja riittää. Näitä kun on tottunut lukemaan, ovat koulukirjat suorastaan lasten leikkiä, sillä nehän ovat niin yksinkertaista kieltä, että harjaantumatonkin pystyy niistä suoriutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelön syönti korreloi hukkumisien kanssa.
Ei taida olla ihan samanlainen korrelaatio kyseessä.
Osaat varmaan selittää millä tavalla.
Ehkäpä se selitysvastuu on sinulla, kun kerran otit asian esiin? Lienee kuitenkin turha pidätellä hengitystä sitä selitystä odotellessa…
Jäätelönsyönti korreloi hukkumisten kanssa siksi, että jäätelöä syödään ja ulkovesissä uimista harjoitetaan, kun olosuhteet ovat niille otolliset, eli on kesä ja lämmintä. Jos oikein tarkkaan mietit, niin huomaat varmaan itsekin ettei jäätelönsyönti itsessään voi olla yhteydessä suoraan hukkumisen syihin, esimerkiksi uimataitoon. Eikä uimataito vastaavasti kehity sillä, että jätät jäätelön väliin.
Kirjojen läsnäolo kodissa sen sijaan tarkoittaa lähes aina, että niitä myös luetaan, ja lukeminen puolestaan edistää kognitiivisia taitoja. Pisa-testissä mitataan kognitiivisia taitoja.
Ymmärrätkö nyt?
Hauska tulkinta.
Omani on että kirjat kyllä viittavat jokseenkin vanhempien älykkyyteen.
Niiden lukemista lapsille taas en suoraan rinnastaisi älykkyyden kehittymiseen vaan kyseessä on perinnöllisyys.
Kirjat ovat siellä koska on älyä. Ei niinpäin että älyä on koska on kirjoja. Jos kirjat loisivat älykkyyden, meillä ei olisi ainuttakaan kirjaa, eikä älyä. Sama kuin että kesällä syödään jäätelöä mutta myös hukutaan useammin kuin talvisin, ei niin että jäätelöä syödessä tulee kesä ja hukutaan.
Eli jokseenkin korrelaatio on siis sama.
Meinaatko että kirjat ja lukutaito eivät liity kausaalisesti yhteen?
En, ilmiö on vain pitkälti sama kuin jäätelöllä ja hukkumisella. Noiden välille ei voida vetää suoria tulkintoja vaikka ne tilastollisesti korreloivatkin. Kyseessä on siis eräänlainen harha. Paljon lukevat mielellään tulkitsevat että yhteyttä olisi, ja jäätelöesimerkki on vain kielikuva osoittamaan mikä ajattelussa on virheellistä.
Täyttä puppua. Kun oli tottunut lukemaan paljon kirjoja, ihan omaksi ilokseen ja viihtyvyytensä takia siis, koulu oli helppoa. Koulukirjat oli vaan yhdet kirjat muiden kirjojen joukossa, ja ne opetteli nopeasti.
Säälin lapsia, jotka ei lue. Koko mahtava mielikuvitusmaailma jää kokematta ja koulun tekee turhan vaikeaksi itselleen.
Lukemimenhan on siis parasta ikinä.
"Toki tämä johtuu
osaksi siitä, että kirjojen ja muiden kulttuuriomistusten määrä korreloi vahvasti
muiden sosioekonomista asemaa mittaavien indikaattorien kanssa, erityisesti
vanhempien koulutustason kanssa"
Eli kyllä, kirjojen määrä kertoo usein vanhempien koulutustasosta ja merkitystä on perimällä, mutta etenkin tyttöjen ja poikien erosta nähdään myös se että lapsille lukeminen vaikuttaa. Jostain syystä tytöille luetaan enemmän ja jostain syystä isät lukee vähemmän kuin äidit. Pojat seuraavat etenkin isän esimerkkiä.