Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi
06.09.2026 |
Faktat eivät muutu mielipiteellä
On hieman huvittavaa, kuinka vaikeaa joidenkin yliopistotaustaisten on hyväksyä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ei melkein korkeakoulu, ei ”vähän alempi koulu”, vaan toinen Suomen korkeakoulujärjestelmän kahdesta sektorista.
AMK-tutkinto on tutkintojen viitekehyksessä tasolla 6 kuten kandidaatin tutkinto, ja YAMK tasolla 7 kuten maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Se ei tarkoita, että tutkinnot olisivat sisällöltään samoja – eikä niiden kuulukaan olla. Yliopistot ovat tiede- ja tutkimuspainotteisia, ammattikorkeakoulut työelämä- ja käytäntöpainotteisia.
Kaikkein ironisinta on, jos korkeakoulutettu ihminen yrittää kumota tämän omalla mielipiteellään. Luulisi yliopistossa oppineen edes sen verran lähdekriittisyyttä, että oma käsitys tutkinnon arvosta ei määrittele Suomen koulutusjärjestelmää.
AMK:sta saa olla mitä mieltä tahansa. Faktat eivät tarvitse mielipiteen hyväksyntää.
Yliopistokoulutus ei näköjään takaa faktantarkistusta. Pidän tällaisia ihmisiä vähän ”hölmöinä” jotka väittävät jotain muuta.
Kommentit (1005)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla oli onni saada opiskellessa aikanaan sellainen hyvä ja motivoitunut yliopettaja, joka näki opiskelijoissa paljon potentiaalia ja innosti ihmisiä tekemään parhaansa. En osaa kuvitella millaista olisi ollut, jos olisi ollut opettaja, joka olisi avoimesti dissannut oppilaitaan huonona aineksena.
Opettajan on syytäkin olla tahdikas, vaikka tietäähän se opettaja että AMK:ssa ei opiskele ikäluokkansa kerma vaan kurri.
Rasvainen jengi yliopistossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ok, sovitaan että AMK on korkeakoulu, kuten se onkin, eli ollaan tästä faktasta samaa mieltä. Mutta mikä tuon faktan arvo on käytännössä? Sekö, että AMK tutkinnon suorittanut tietää ja osaa yhtä paljon kuin yliopistotutkinnon suorittanut? Tai että tutkintojen laajuus ja vaatimustaso ovat samanlaiset? Noita asioita ei voi johtaa siitä faktasta, että molemmat ovat korkeakouluja. Minulla on tutkinto molemmista, joten ymmärrän mitä niihin vaadittiin.
AMK-insinööri osaa jo jotain, tekniikan kandi ei ole vielä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ok, sovitaan että AMK on korkeakoulu, kuten se onkin, eli ollaan tästä faktasta samaa mieltä. Mutta mikä tuon faktan arvo on käytännössä? Sekö, että AMK tutkinnon suorittanut tietää ja osaa yhtä paljon kuin yliopistotutkinnon suorittanut? Tai että tutkintojen laajuus ja vaatimustaso ovat samanlaiset? Noita asioita ei voi johtaa siitä faktasta, että molemmat ovat korkeakouluja. Minulla on tutkinto molemmista, joten ymmärrän mitä niihin vaadittiin.
AMK-insinööri osaa jo jotain, tekniikan kandi ei ole vielä yhtään mitään.
Mistäs tekniikan kandi on opintopisteensä saanut? Ettei vaan kuitenkin opintosuorituksista samalla tavoin kuin insinööri (AMK):kin?
Opisto insinöörit joutuvat opiskelemaan ammattikorkeakoulussa 1,5 vuotta saadakseen korkeakoulutasousen insinöörin tutkintotodistuksen. Näin se vain on vaikka vanhat parrat pärisevät jotain muuta höpö luulojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi minulla oli onni saada opiskellessa aikanaan sellainen hyvä ja motivoitunut yliopettaja, joka näki opiskelijoissa paljon potentiaalia ja innosti ihmisiä tekemään parhaansa. En osaa kuvitella millaista olisi ollut, jos olisi ollut opettaja, joka olisi avoimesti dissannut oppilaitaan huonona aineksena.
Opettajan on syytäkin olla tahdikas, vaikka tietäähän se opettaja että AMK:ssa ei opiskele ikäluokkansa kerma vaan kurri.
Rasvainen jengi yliopistossa?
La crème de la crème
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä arvostan yliopistoammateista eniten just niitäjoissa on vähän duunarimeininkiä. Siis että vaikka on yliopistot käytynä niin töissä ei vaan istuta läppärin takana palavereissa hienoja sanoja pyörittelemässä, vaan tehdään oikeasti jotain konkreettista.
Lääkäri tutkii, hoitaa, ompelee ja näkee verta ja eritteitä ihan riittävästi. Hammaslääkäri tekee käsillä töitä ihmisten suussa päivästä toiseen. Ja eläinlääkärillä se akateeminen käsi voi olla välillä kyynärpätä myöten sellaisessa paikassa, ettei siinä paljon tutkintotodistusta mietitä.
Varhaiskasvatuksen opettajakin on yliopiston käynyt, mutta työpäivä voi olla kurahousuja, räkää, vessahommia, ruokasotkuja, kakkaa, pukemista ja lattialla pyörimistä lasten kanssa. Siinä voi sitten miettiä omaa akateemista asemaansa samalla kun etsii sitä kadonnutta lapasta ja pyyhkii jonkun nenää tai persettä.
Farmaseutti ja proviisori taas voivat olla apteekin tiskillä palvelemassa asiakkaita ja sekoittamassa lääkkeitä tai hyllyttämässä. . Ja kirjastoalalla informaatikonkin työ voi olla hyvin käytännönläheistä hommaa asiakkaiden, aineistojen ja tiedonhaun kanssa.
Sitten on se toinen akateeminen maailmajoka ei vaan itseäni samalla tavalla sytytä. Kirjallisuudentutkijat, taidehistorioitsijat, kulttuurintutkijat, filosofit, historioitsijat, kielitieteilijät, politiikan tutkijat ja osa yhteiskuntatieteilijöistä yms muut humanistit ja hihhulit. Siihen päälle vielä kaikenlaiset tutkimus ja asiantuntijahommat, joissa työpäivän ainoa konkreettisin suoritus on läppärin avaaminen ja kahvikupin siirtäminen paperipinon toiselle puolelle.
itse arvostan enemmän ammatteja, joissa työn jäljen näkee jotenkin käytännössä ja että osaa käyttää päätä sekä käsiä. Pelkkä teorioiden, käsitteiden, analyysien, raporttien ja tutkimustekstien pyörittely ei vaan herätä mussa samanlaista fiilistä ja arvostusta. Näin se on
Mulle akateemisuuden hienous ei tule siitä, kuinka vaikeita sanoja osaa käyttää tai kuinka kaukana käytännön työstä pystyy pysymään. Paljon hienompaa on se että päässä on yliopistollinen osaaminen, mutta tarvittaessa kädet ovat savessa, suussa, kurahousuissa tai vaikka siellä lehmän takapuolessa. Hiat ylös ja hommiin
Vierailija kirjoitti:
Mä arvostan yliopistoammateista eniten just niitäjoissa on vähän duunarimeininkiä. Siis että vaikka on yliopistot käytynä niin töissä ei vaan istuta läppärin takana palavereissa hienoja sanoja pyörittelemässä, vaan tehdään oikeasti jotain konkreettista.
Lääkäri tutkii, hoitaa, ompelee ja näkee verta ja eritteitä ihan riittävästi. Hammaslääkäri tekee käsillä töitä ihmisten suussa päivästä toiseen. Ja eläinlääkärillä se akateeminen käsi voi olla välillä kyynärpätä myöten sellaisessa paikassa, ettei siinä paljon tutkintotodistusta mietitä.
Varhaiskasvatuksen opettajakin on yliopiston käynyt, mutta työpäivä voi olla kurahousuja, räkää, vessahommia, ruokasotkuja, kakkaa, pukemista ja lattialla pyörimistä lasten kanssa. Siinä voi sitten miettiä omaa akateemista asemaansa samalla kun etsii sitä kadonnutta lapasta ja pyyhkii jonkun nenää tai persettä.
Farmaseutti ja proviisori taas voivat olla apteekin tiskillä palvelemassa asiakkaita ja sekoittamassa lääkkeitä tai hyllyttämässä. . Ja kirjastoalalla informaatikonkin työ voi olla hyvin käytännönläheistä hommaa asiakkaiden, aineistojen ja tiedonhaun kanssa.
Sitten on se toinen akateeminen maailmajoka ei vaan itseäni samalla tavalla sytytä. Kirjallisuudentutkijat, taidehistorioitsijat, kulttuurintutkijat, filosofit, historioitsijat, kielitieteilijät, politiikan tutkijat ja osa yhteiskuntatieteilijöistä yms muut humanistit ja hihhulit. Siihen päälle vielä kaikenlaiset tutkimus ja asiantuntijahommat, joissa työpäivän ainoa konkreettisin suoritus on läppärin avaaminen ja kahvikupin siirtäminen paperipinon toiselle puolelle.
itse arvostan enemmän ammatteja, joissa työn jäljen näkee jotenkin käytännössä ja että osaa käyttää päätä sekä käsiä. Pelkkä teorioiden, käsitteiden, analyysien, raporttien ja tutkimustekstien pyörittely ei vaan herätä mussa samanlaista fiilistä ja arvostusta. Näin se on
Mulle akateemisuuden hienous ei tule siitä, kuinka vaikeita sanoja osaa käyttää tai kuinka kaukana käytännön työstä pystyy pysymään. Paljon hienompaa on se että päässä on yliopistollinen osaaminen, mutta tarvittaessa kädet ovat savessa, suussa, kurahousuissa tai vaikka siellä lehmän takapuolessa. Hiat ylös ja hommiin
”Farmaseutti ja proviisori taas voivat olla apteekin tiskillä palvelemassa asiakkaita ja sekoittamassa lääkkeitä tai hyllyttämässä.”
Pitkän iän myötä arvostan entistä enemmän farmaseuttien ammattitaitoa. He oikeasti kykenevät koulutuksensa perusteella arvioida, voiko lääkkeitä yhteiskäyttää, otanko lääkkeen ennen vai jälkeen ruokailun, mitä ruoka-aineita tulee välttää jne. He myös tarkistavat mahd. allergiat. He kertovat sivuvaikutuksia, ja milloin ne voivat olla vaarallisia. Ne ovat asioita, joita lääkärit eivät selvitä tai kerro -tai edes välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ok, sovitaan että AMK on korkeakoulu, kuten se onkin, eli ollaan tästä faktasta samaa mieltä. Mutta mikä tuon faktan arvo on käytännössä? Sekö, että AMK tutkinnon suorittanut tietää ja osaa yhtä paljon kuin yliopistotutkinnon suorittanut? Tai että tutkintojen laajuus ja vaatimustaso ovat samanlaiset? Noita asioita ei voi johtaa siitä faktasta, että molemmat ovat korkeakouluja. Minulla on tutkinto molemmista, joten ymmärrän mitä niihin vaadittiin.
AMK-insinööri osaa jo jotain, tekniikan kandi ei ole vielä yhtään mitään.
DI:ksi opiskeleva pääsi kv-yrityksessä kandivaiheen lopuilla kesätöihin tehtävään, johon AMK-insinöörin papereilla ei ole mitään asiaa. Hän teki yritykseen kandidaatin opinnäytetyön ja osoitti osaamisensa, johon AMK- insinöörin tiedot ja taidot eivät riitä.
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.
Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?
Ei näytä siltä:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.
Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?
Sinun mielestäsikö kirjoitin jossain kohtaa niin?
Onko kokemusta kuinka nopeasti YAMK hakujen tulokset tulee? Haku loppui jo ja liitteiden viimeinen lähetyspäivä huomenna.
Ps minulla kaksi amk tutkintoa ja yksi yliopistotutkinto (maisteri), yhtä tollero olen ollut kaikissa😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:n ja YAMK:n kautta voi halutessaan jatkaa yliopistoon ja edetä vaikka ihan tohtoriksi asti. 😄 Ei se AMK-tausta siis mihinkään umpikujaan vie.!!! Yrittäkää nyt ressukat vaan kestää
Kyllä me kestetään, kun maistereiden ei enää tarvitse jatkaa yliopistoon, vaan se on jo käyty toisin kuin amk. Ja amk ei mahdollista tohtorintutkintoa, koska tutkimuksen tekemisen taitoja ei ole.
Ootko tyhmä!!!??? Myös yliopisto on kaksiportainen, eli kandi ja maisteri. Ihan yhtälailla yliopistosta pitää jatkaa vielä kandista maisteriksi jos ei halua jättää koulutustaan alempaan korkekoukututkintoon.
Myös AMK on kaksiportainen, eli amk/yamk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä.
Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?
Sinä olet peruskoulun yhdeksännen luokan materiaalia, kun tuollaista asiaa tajua erottaa toisistaan. T. sivusta
Vierailija kirjoitti:
Ei näytä siltä:
Alasti kadulla. Amk-opiskelijat ovat kuin ammattikoululaisia yliopistoon verrattuna.
Yliopiston vika on tieteen vapaus. Yliopistosta voi valmistua tohtoriksi entinen ilotyttö Anna Kontula; gradu taistolaisuudesta ja väitöskirja seksityöstä.
Yhteiskunnalle siis täysin turha ihminen.
AMK on suunnattu kenttätason tehtäviin, kuten vaikkapa maatalouden opinnot agrologiksi. Nykyään maatilalliset opiskelevat useimmiten agrologiksi ja he saavat siitä hyvät eväät toimia maatalousyrittäjinä.
Yliopiston maatalousopinnot agronomiksi taas ovat enemmänkin johtotehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston vika on tieteen vapaus. Yliopistosta voi valmistua tohtoriksi entinen ilotyttö Anna Kontula; gradu taistolaisuudesta ja väitöskirja seksityöstä.
Yhteiskunnalle siis täysin turha ihminen.
Missä kuvittelet niiden amk:oon oppien kehitetyn? Yliopistoissa tutkittua se kaikki on.
Alue: Aihe vapaa
Eikä taida enää siirtyä kuvataiteen opintoihin tai näyttelijäntyön opintoihin yliopiston puolellekaan. Ajat ovat toiset ja ne vanhojen aikojen muistelijat ovat pääosin jo siirtyneet eläkkeelle.