AMK on korkeakoulu – vaikka se kuinka harmittaisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Akateeminen = yliopistosta valmistunut

SUOMEN KIELI EI SUJU KAIKILTA .  HIGH  KORKEA koulu .  Ei kaikki osaa sanaa korkea .  Ylempi taso , aste . Korkeampi koulutus .  University taas on yliopisto .  Ylempi koulutus , tutkinto .   On erikseen teknillinen KORKEA high koulu .   Opi ensin sanat ammatillinen ja korkea suomeksi . 

Lukio yleis sivistävä peruskoulutus .  Lukion jälkeen opiskelu jatkuu . Toimittajat tietää on opiskeltava kieliä ja kielioppia .  Riippuu ammatista . Toiset opiskelee matematiikkaa.   Sodoman synteihin liittyy väärentäminen Mooses lain rikkojat .   Vaikka todistusten. 

Moni siivooja on opiskellut yliopistossa .  

Jahas, jälleen on se aika vuodesta, kun keskustellaan amkin ja yliopiston eroista. 

On täysin selvää, että amk ja yliopisto ovat eri kouluja, eikä millään tapaa ole verrattavissa toisiinsa. Ei kandi vs. amk tai yamk tai maisteri. Olen käynyt nämä kaikki tutkinnot, joten uskon pystyväni arvioimaan tasoja.

Näkemykseni mukaan ammattikorkeakoulun tutkinnolle on paikkansa työmarkkinoilla, varsinkin sosiaali- ja terveydenhoidossa sekä insinööripuolella. YAMK on täysin keinotekoinen tutkinto. Opinnoissa näki selvästi, kuinka oli vain kyhätty kasaan, jossa kursseista pääsi läpi, kunhan näytti yrittävän. Jäi sellainen kuva, että porukka sai mahdollisimman helposti ylemmän korkeakoulukelpoisuuden työnhakuun. FM tutkinto oli monta kertaa vaativampi, jossa ei armoa annettu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Voisi jos pystyisi, mutta suurin osa ei pysty ja on siksi siellä AMK:ssa alunperinkin. AMK on kakkosvaihtoehto niille jotka eivät yliopistoon syystä tai toisesta pääse.

Vierailija kirjoitti:

SUOMEN KIELI EI SUJU KAIKILTA .  HIGH  KORKEA koulu .  Ei kaikki osaa sanaa korkea .  Ylempi taso , aste . Korkeampi koulutus .  University taas on yliopisto .  Ylempi koulutus , tutkinto .   On erikseen teknillinen KORKEA high koulu .   Opi ensin sanat ammatillinen ja korkea suomeksi . 

Siinä on turha englantia tavata kun AMK on suomeksi ammattiopisto.

Vierailija kirjoitti:

Moni siivooja on opiskellut yliopistossa .  

Moni narkkari on käynyt AMK:ta. Mitä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Ei sinne yliopistoon noin vain mennä saati, että kurssit tulee suoritettua.
Tämän vuoksi piti keksiä ja kehitellä lyhyet verkkokursseina suoritettavat yamk-tutkinnot, kun nähtiin, ettei amk-tutkinnon suorittaneilla riittäneet paukut yliopistoon saati yliopistokurssien suorittamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Voisi jos pystyisi, mutta suurin osa ei pysty ja on siksi siellä AMK:ssa alunperinkin. AMK on kakkosvaihtoehto niille jotka eivät yliopistoon syystä tai toisesta pääse.

Eivät kaikki halua yliopistoon. Tämä on joku ihmeellinen harhakäsitys, että yliopisto olisi kaikkien amk-opiskelijoiden ykköshaave.

Vierailija kirjoitti:

Mä arvostan yliopistoammateista  eniten just niitäjoissa on vähän duunarimeininkiä.  Siis että vaikka on yliopistot käytynä niin töissä ei vaan istuta läppärin takana palavereissa hienoja sanoja pyörittelemässä, vaan tehdään oikeasti jotain konkreettista.

Lääkäri tutkii, hoitaa, ompelee ja näkee verta ja eritteitä ihan riittävästi. Hammaslääkäri tekee käsillä töitä ihmisten suussa päivästä toiseen. Ja eläinlääkärillä se akateeminen käsi voi olla välillä kyynärpätä myöten sellaisessa paikassa, ettei siinä paljon tutkintotodistusta mietitä. 

Varhaiskasvatuksen opettajakin on yliopiston käynyt, mutta työpäivä voi olla kurahousuja, räkää, vessahommia, ruokasotkuja, kakkaa, pukemista ja lattialla pyörimistä lasten kanssa. Siinä voi sitten miettiä omaa akateemista asemaansa samalla kun etsii sitä kadonnutta lapasta ja pyyhkii jonkun nenää tai persettä.

Farmaseutti ja proviisori taas voivat olla apteekin tiskillä palvelemassa asiakkaita ja sekoittamassa lääkkeitä tai hyllyttämässä. . Ja kirjastoalalla informaatikonkin työ voi olla hyvin käytännönläheistä hommaa asiakkaiden, aineistojen ja tiedonhaun kanssa.

Sitten on se toinen akateeminen maailmajoka ei vaan itseäni samalla tavalla sytytä. Kirjallisuudentutkijat, taidehistorioitsijat, kulttuurintutkijat, filosofit, historioitsijat, kielitieteilijät, politiikan tutkijat ja osa yhteiskuntatieteilijöistä yms muut humanistit ja hihhulit. Siihen päälle vielä kaikenlaiset tutkimus ja asiantuntijahommat, joissa työpäivän ainoa konkreettisin suoritus on läppärin avaaminen ja kahvikupin siirtäminen paperipinon toiselle puolelle. 

 itse arvostan enemmän ammatteja, joissa työn jäljen näkee jotenkin käytännössä ja että osaa käyttää päätä sekä käsiä.  Pelkkä teorioiden, käsitteiden, analyysien, raporttien ja tutkimustekstien pyörittely ei vaan herätä mussa samanlaista fiilistä ja arvostusta. Näin se on

Mulle akateemisuuden hienous ei tule siitä, kuinka vaikeita sanoja osaa käyttää tai kuinka kaukana käytännön työstä pystyy pysymään. Paljon hienompaa on se että päässä on yliopistollinen osaaminen, mutta tarvittaessa kädet ovat savessa, suussa, kurahousuissa tai vaikka siellä lehmän takapuolessa.  Hiat ylös ja hommiin

Kiitos tuli jo selväksi. Neljä - viisi kertaa samaa asiaa toistamalla ei välttämättä saa sanomaansa lisää voimaa.

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen = yliopistosta valmistunut

Niin? 

Taidat nyt puhua ylemmästä AMK-tutkinnosta tuolla numerolla 6.

Ihan sama sikäli, ja arvostan ihan jokaista rehtiä koulutusta. Silti tuntuu hassulta mieltää amk korkeakouluksi, koska omana opiskeluaikana se ei sitä ollut. Toisekseen, jos vaikka pistetään ihan amiskin korkeakouluksi, niin mitä se nimi vaikuttaa tai muuttaa?

Mielestäni ihmisellä on huono itsetunto, jos pitää päteä titteleillä.

akateeminen, joka ei kuitenkaan päde vaan kertoi faktan, ja jolla lapsia kaikilla "tasoilla"

Vierailija kirjoitti:

Mä arvostan yliopistoammateista  eniten just niitäjoissa on vähän duunarimeininkiä.  Siis että vaikka on yliopistot käytynä niin töissä ei vaan istuta läppärin takana palavereissa hienoja sanoja pyörittelemässä, vaan tehdään oikeasti jotain konkreettista.

Lääkäri tutkii, hoitaa, ompelee ja näkee verta ja eritteitä ihan riittävästi. Hammaslääkäri tekee käsillä töitä ihmisten suussa päivästä toiseen. Ja eläinlääkärillä se akateeminen käsi voi olla välillä kyynärpätä myöten sellaisessa paikassa, ettei siinä paljon tutkintotodistusta mietitä. 

Varhaiskasvatuksen opettajakin on yliopiston käynyt, mutta työpäivä voi olla kurahousuja, räkää, vessahommia, ruokasotkuja, kakkaa, pukemista ja lattialla pyörimistä lasten kanssa. Siinä voi sitten miettiä omaa akateemista asemaansa samalla kun etsii sitä kadonnutta lapasta ja pyyhkii jonkun nenää tai persettä.

Farmaseutti ja proviisori taas voivat olla apteekin tiskillä palvelemassa asiakkaita ja sekoittamassa lääkkeitä tai hyllyttämässä. . Ja kirjastoalalla informaatikonkin työ voi olla hyvin käytännönläheistä hommaa asiakkaiden, aineistojen ja tiedonhaun kanssa.

Sitten on se toinen akateeminen maailmajoka ei vaan itseäni samalla tavalla sytytä. Kirjallisuudentutkijat, taidehistorioitsijat, kulttuurintutkijat, filosofit, historioitsijat, kielitieteilijät, politiikan tutkijat ja osa yhteiskuntatieteilijöistä yms muut humanistit ja hihhulit. Siihen päälle vielä kaikenlaiset tutkimus ja asiantuntijahommat, joissa työpäivän ainoa konkreettisin suoritus on läppärin avaaminen ja kahvikupin siirtäminen paperipinon toiselle puolelle. 

 itse arvostan enemmän ammatteja, joissa työn jäljen näkee jotenkin käytännössä ja että osaa käyttää päätä sekä käsiä.  Pelkkä teorioiden, käsitteiden, analyysien, raporttien ja tutkimustekstien pyörittely ei vaan herätä mussa samanlaista fiilistä ja arvostusta. Näin se on

Mulle akateemisuuden hienous ei tule siitä, kuinka vaikeita sanoja osaa käyttää tai kuinka kaukana käytännön työstä pystyy pysymään. Paljon hienompaa on se että päässä on yliopistollinen osaaminen, mutta tarvittaessa kädet ovat savessa, suussa, kurahousuissa tai vaikka siellä lehmän takapuolessa.  Hiat ylös ja hommiin

Miksi ylipäänsä arvotan koulutuksia eri tavalla? Ihan jokaista tarvitaan, ja toisaalta kaikki ei voi olla siivoajia eikä myöskään professoreja.

Itse arvostan kaikkea koulutusta, en näe toista hienompana kuin toista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Voisi jos pystyisi, mutta suurin osa ei pysty ja on siksi siellä AMK:ssa alunperinkin. AMK on kakkosvaihtoehto niille jotka eivät yliopistoon syystä tai toisesta pääse.

Eivät kaikki halua yliopistoon. Tämä on joku ihmeellinen harhakäsitys, että yliopisto olisi kaikkien amk-opiskelijoiden ykköshaave.

Kukaan väittänytkään että kaikki haluavat. Siinä taas lukutaidoton AMK ihminen jolla on itsellään harhakäsityksiä koska ei ymmärrä akateemisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Voisi jos pystyisi, mutta suurin osa ei pysty ja on siksi siellä AMK:ssa alunperinkin. AMK on kakkosvaihtoehto niille jotka eivät yliopistoon syystä tai toisesta pääse.

Eivät kaikki halua yliopistoon. Tämä on joku ihmeellinen harhakäsitys, että yliopisto olisi kaikkien amk-opiskelijoiden ykköshaave.

Kyllä vaan se paras opiskelija-aines ja parhaiten koulussa pärjänneet hakeutuvat yliopistoon. AMK on sitten niille heikommin pärjänneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Voisi jos pystyisi, mutta suurin osa ei pysty ja on siksi siellä AMK:ssa alunperinkin. AMK on kakkosvaihtoehto niille jotka eivät yliopistoon syystä tai toisesta pääse.

Eivät kaikki halua yliopistoon. Tämä on joku ihmeellinen harhakäsitys, että yliopisto olisi kaikkien amk-opiskelijoiden ykköshaave.

Ei varmasti sillä huonosti koulussa pärjänneellä AMK-sakilla mitään ambitioita yliopistoon menemiseen ollutkaan. Mutta se ei muuta tosiasiaa että AMK:hon hakeutuu enimmäkseen ne heikommat oppilaat joilla ei vaan älli riitä yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK on ja sen nimi voisi olla yhtä hyvin korkea-ammattikoulu. Se kuvaa sen roolia ja tasoa yhtä hyvin tai paremmin. Se on ammatillisen koulutuksen ylin taso. Kuvaavaa on, että ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajilla on yhteinen pätevöittävä opettajakoulutus, ammatillinen opettaja (AmO). Yliopiston opettajilta vaaditaan aivan eri pätevyydet. Opetuksen taso on samoin täysin eri leveleillä. Tiedän tämän kaiken todella hyvin, sillä olen itse AMK-lehtori ja koulutukseltani DI & AmO, opetan insinööreille omaa ammattialaani ja taso on selvästi matalampi kuin yliopistossa itse opiskelemani. Niin se on ja niin sen kuuluukin olla. Koulujen rooli on erilainen ja aines eri tasoista. Jos vaatisin yliopistotasoista osaamista, vain yksittäiset parhaat pääsisivät kurssini läpi ja valmistuisivat ikinä. Samalla toimisin vastoin työnantajan määräyksiä. 

Eli sinustako sama ihminen on ammattikorkeakoulussa opiskellessaan tyhmä kuin saapas, mutta muuttuu huikeaksi kyvyksi heti kun hänestä tulee yliopisto-opiskelija?

Mutta kun siellä ei opiskele ne samat ihmiset. Kuvittelitko kovinkin välkky olevasi? :D

Mitä ihmettä mahdat selittää? Kyllä AMK:n käynyt voi jatkaa opintoja yliopistossa. 

Voisi jos pystyisi, mutta suurin osa ei pysty ja on siksi siellä AMK:ssa alunperinkin. AMK on kakkosvaihtoehto niille jotka eivät yliopistoon syystä tai toisesta pääse.

Eivät kaikki halua yliopistoon. Tämä on joku ihmeellinen harhakäsitys, että yliopisto olisi kaikkien amk-opiskelijoiden ykköshaave.

Ei varmasti sillä huonosti koulussa pärjänneellä AMK-sakilla mitään ambitioita yliopistoon menemiseen ollutkaan. Mutta se ei muuta tosiasiaa että AMK:hon hakeutuu enimmäkseen ne heikommat oppilaat joilla ei vaan älli riitä yliopistoon.

Juu, suurin osa hakijoista tietää tasonsa suunnilleen ja hakee suoraan ykkösenä tai sitten ainakin heti toisena vaihtoehtona realistisempaa n opinahjoon. Harvat ovat niin ulalla että väkisin pyrkivät lääkikseen ja oikikseen 10 vuotta sinnillä uudelleen ja uudelleen eikö mikään muu kelpaa. Siksi nämä eri tasoportaat ovatkin, että jokainen löytäisi paikkansa maailmassa kykyjensä mukaan.