Onko 4-vuotiaalle liian rankkaa, jos on ensin päiväkodissa 9-10 tuntia
ja sitten illalla vielä kuntosalin lapsiparkissa reilun tunnin? Olenko huono äiti, jos olen näin vähän lapseni kanssa? Pakko olisi vaan saada pidettyä vähän omaakin kuntoa yllä...
Kommentit (64)
Entä voisitko käydä siellä viikonloppuisin?
tai silloin, kun lapsi isällään...
ap
Tärkeää on, että äitikin huolehtii itsestään.
Pelkästään tuo päivähoitopäivän pituus on aivan järkyttävä. Jumppaa kotona ja unohda tuo kuntosali.
Jos isä ei voi katsoa lasta sen aikaa, hommaa stepperi kotiin. Tai mitä jos kulkisit työmatkat pyörällä.
Lapsi pyörän selkään, itse lenkille.
Voi jumalauta, sen lapsenhan voi antaa vaikka kokonaan pois, jos elämä tuntuu pari vuotta niin kovin raskaalta.
vai tarkoittaako pari tässä alle 99 kuten vitsissä.
Ei sitä 2-vuotiasta voi vielä kotiin jättää.
Terv 4-vuotiaan rapakuntoinen äiti
Mitä jos kävisit salilla yhtenä iltana viikossa ja keksisit muille päiville sellaista kuntoilua, jota voit harrastaa kotona tai lapsen kanssa? Viikonloppuisin en kyllä veisi lasta enää hoitoon, ehtii olla viikolla ihan tarpeeksi. Silloin, kun lapsi on isällään, voisit tietysti käydä salilla.
Ja kyllä omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeää, niin mielelle kuin kropallekin!
Mulla on 4-vuotias ja 6-vuotiaskin lapsi, olen yh. Tänäänkin olen kävellyt sellaset 10 km tuossa helteessä. Myykää auto pois, johan kunto kasvaa! Maitoa kun tuo kotiin litratolkulla käsivoimin niin kuntokin kohenee! Töihin pääsee ilman autoakin ainakin kesällä. Kotonakin voi jumpata!
käytän sitä 20 minsaa ja 20 minsaa iltaisin, kun lapset nukkuvat. Kuljen kaikki matkat jalan ja käyn pyörälenkillä isomman kanssa niin, että pienempi istuu vaunuissa. Mies usein työmatkalla, enkä pääsisi mihinkään kuntoilemaan. Tää on paljon tehokkaampaa.
Harva kuitenkaan jaksaa/ehtii polkea töihin aamulla kymmeniä kilometrejä ennen kaheksaa. Eihän silloin ole päiväkoditkaan auki niin aikaisin, että ehtisi perille. Se ei siis aina ole omista haluista riippumatta mahdollista. Minkään kuntolaitteenkaan hankkiminen ei oikein onnistu, koska nyt jo tupaten täyteen pikkukotiimme ei voi tuoda mitään isoa vempainta viimeistä vapaata lattiapintaa peittämään. Sali on siis mulle ainoa vaihtoehto.
ap
Itsekkin olen yh ja kyllä elämä pyörii paljolti lapsen ehdoilla. Ei sitä moni edes tajua miten sidoksissa sitä on. Ei voi mennä aamu tai iltalenkille rauhassa. (Lenkkeily kolmivuotiaan tahdissa ei ole kovin kuntoa kohottavaa), kotona tietysti voi jonkun verran jumppailla.
Kuljen kyllä työmatkat pyörällä ja hyötyliikuntaa tulee esim. kauppareissuilta. Mutta kunnon hikiliikuntaan ei vaan oikein ole mahdollisuutta. Muutenkin ainainen huono omatunto siitä että lapsen hoitopäivät yhdeksän tunnin mittaisia. Parhaani kuitenkin teen. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää että saan tehdä myös välillä omia juttuja ilman lasta.
Kyllä yksinhuoltajallakin pitäisi olla oikeus harrastaa.
Hanki jumppakuminauha tai jumppakasetti. Ei vie todellakaan paljon tilaa.
Vierailija:
Kyllä yksinhuoltajallakin pitäisi olla oikeus harrastaa.
Eikö voi hyväksyä, että elämä nyt on tätä n. 5-7 vuotta, ja sitten helpottaa taas? Viimeistään 10 vuoden ikäisiä lapsia tuskin kotona näkeekään.
40 neliöiseen kämppään, kun mahdutetaan kahden ihmisen tavarat ja elämä, niin tiukkaa tekee. Lapsi kyllä on ihan pirteä iltaisin eikä näytä kärsivän, mutta äidillä vaan on huono omatunto.
ap
Mikset kuntoile lapsen mentyä nukkumaan? Tai aamulla ennen kuin hän herää.