Raisa ja Antti erosivat dramaattisesti - Nyt heidän perheensä elää poikkeuksellisesti
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/9f1df62f-2554-4bb8-b757-1343…
Raisa Mattilan ja Antti Bergin suhde päättyi tavalla, joka on kuin kohtaus elokuvasta. Raisa ilmoitti puolisolleen ystävänpäivänä rakastuneensa toiseen ja haluavansa eron.
Tilannetta kärjisti vielä sekin, että oli heidän nuoremman yhteisen lapsensa 1-vuotispäivä.
Tähän päättyi kymmenen vuoden mittainen yhteinen taival. Viisi niistä oli vierähtänyt naimisissa. Antti olisi halunnut jatkaa suhdetta, ja ero herätti monenlaisia tunteita. Kielteisiäkin.
Nykyään entinen pariskunta on yhä toimivissa väleissä keskenään viisi vuotta eronsa jälkeen. He asuvat samassa kerrostalossa, kumpikin omassa asunnossaan uuden kumppaninsa kanssa. Yhdessä he junailevat arkea, johon kuuluvat bonusvanhemmat ja bonuslapset.
Raisa ja Antti ovat kirjoittaneet yhdessä eroaiheisen kirjan. Päätös – Erokirja lapsiperheen vanhemmille ilmestyi juuri Gummeruksen kustantamana. Yksi syy teoksen luomiseen oli halu ravistella tapaa, jolla eroperheistä puhutaan.
Kommentit (268)
Tämä ketju osoittaa, että ihmiset haluaisivat vain nähdä, että toisille kävisi pahaa. Jos joku järjestää oman elämänsä omanlaisekseen ja kehtaa olla onnellinen, niin se herättää kauheaa vihaa ja haukkumista. Ilmeisesti naisen pitäisi olla jossain luolassa pukeutuneena säkkiin ja tuhkaan jos on mennyt eroamaan ja varmaan hänen lastensakin pitäisi sitten kärsiä ja jätetyn miehen pitäisi varmaan ryypätä onnettomana, ja muu on näiden kommentoijien mielestä vääryys. Raisan ja Antin vaiheet on muuten aivan tavallinen tarina, ainoa ero on se, että heillä on ollut kykyä suunnitella elämää laatikon ulkopuolelta, haudata oman kaunansa ja epävarmuutensa ja järjestää asiat parhaalla mahdollisella tavalla eron jälkeen.
Luin tuon jutun. Lapsiparat. Ristus, mitä tämä nykyaika on.
Kun oma ero tuli, otin sen henk. kohtaisena epäonnistumisena. Olen keskittynyt lapseni vanhempana olemiseen. En ole ottanut ketään uutta kumppania. Tällä(kin) tavalla kannan vastuutani siitä, etten onnistunut. Perhearvot ovat tärkeitä asioita. Silloin myös epäonnistuminen sattuu.
Perhe siinä hajosi, enkä voinut sitä estää - koska se ei ole koskaan toisen käsissä vaan.
Aika naiivi sekä itsekäs Raisa on. Ei muka aiheuta lapsilleen mitään traumoja? HAH! Ei tuollainen eukko sovi äidiksi. Lapset saa hänestä väärän kuvan sekä paskan tulevaisuuden.
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju osoittaa, että ihmiset haluaisivat vain nähdä, että toisille kävisi pahaa. Jos joku järjestää oman elämänsä omanlaisekseen ja kehtaa olla onnellinen, niin se herättää kauheaa vihaa ja haukkumista. Ilmeisesti naisen pitäisi olla jossain luolassa pukeutuneena säkkiin ja tuhkaan jos on mennyt eroamaan ja varmaan hänen lastensakin pitäisi sitten kärsiä ja jätetyn miehen pitäisi varmaan ryypätä onnettomana, ja muu on näiden kommentoijien mielestä vääryys. Raisan ja Antin vaiheet on muuten aivan tavallinen tarina, ainoa ero on se, että heillä on ollut kykyä suunnitella elämää laatikon ulkopuolelta, haudata oman kaunansa ja epävarmuutensa ja järjestää asiat parhaalla mahdollisella tavalla eron jälkeen.
Missä ketjun kommentissa oli sanottu että naisen pitäisi asua luolassa pukeutuneena säkkiin?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Taitaa sulla ottaa koville tämä ketju.
Miksi et vain ohittanut tätä ketjua?
Vai oletko saanut kritiikkiä omista sekoiluistasi?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Miksi eivät kuulu lapsille?
Mikä siinä on sellaista joka pitää säilyttää salaisuutena hautaan saakka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Miksi eivät kuulu lapsille?
Mikä siinä on sellaista joka pitää säilyttää salaisuutena hautaan saakka?
Vanhempien parisuhde ei kuulu lapsille. Vai kerrotko itse parisuhteesi asiat lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Miksi eivät kuulu lapsille?
Mikä siinä on sellaista joka pitää säilyttää salaisuutena hautaan saakka?Vanhempien parisuhde ei kuulu lapsille. Vai kerrotko itse parisuhteesi asiat lapsille?
Vanhempien ero vaikuttaa usein hyvin paljon lapseen/lapsiin.
Miksi sen syy pitäisi salata loppuiäksi?
Eroperheissä pestään likapyykkiä puhtaaksi. Ero on onnellinen asia jossa lapsetkin saavat ympärilleen lisää turvallisia aikuisia. Heidän kehittymiselleen on hyväksi jos sosiaalisia kontakteja syntyy pienestä pitäen.
Tästä nyt ei vaan saisi puhua kun ihan oikeat perusperheet tulevat kateellisiksi huomatessaan kuinka paljon heidän lapsensa jäävät jälkeen kehityksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Miksi eivät kuulu lapsille?
Mikä siinä on sellaista joka pitää säilyttää salaisuutena hautaan saakka?Vanhempien parisuhde ei kuulu lapsille. Vai kerrotko itse parisuhteesi asiat lapsille?
Vanhempien ero vaikuttaa usein hyvin paljon lapseen/lapsiin.
Miksi sen syy pitäisi salata loppuiäksi?
Eo välttämättä tarvitse, mutta ainakaan pienille lapsille ei kerrota aikuisten asioita. Ja pitääkö lapsille kertoa esimerkiksi jos suhteessa on ollut henkistä väkivaltaa tms. Eipä tarvitse, koska toista vanhempaa ei tule mustamaalata. Isommat lapset tajuavat myös ihan itse, jos jompikumpi vaihtoi uuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Miksi eivät kuulu lapsille?
Mikä siinä on sellaista joka pitää säilyttää salaisuutena hautaan saakka?Vanhempien parisuhde ei kuulu lapsille. Vai kerrotko itse parisuhteesi asiat lapsille?
Vanhempien ero vaikuttaa usein hyvin paljon lapseen/lapsiin.
Miksi sen syy pitäisi salata loppuiäksi?Eo välttämättä tarvitse, mutta ainakaan pienille lapsille ei kerrota aikuisten asioita. Ja pitääkö lapsille kertoa esimerkiksi jos suhteessa on ollut henkistä väkivaltaa tms. Eipä tarvitse, koska toista vanhempaa ei tule mustamaalata. Isommat lapset tajuavat myös ihan itse, jos jompikumpi vaihtoi uuteen.
Ikätasoisesti tietenkin.
Mutta asioiden salailu tai suoranainen valehtelu aiheuttaa lapsiin usein vaikeitakin, jopa ylisukupolvisia traumoja.
Vain siksi että jompikumpi vanhempi ei kestä totuutta itsestään ja teoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Eroperheissä pestään likapyykkiä puhtaaksi. Ero on onnellinen asia jossa lapsetkin saavat ympärilleen lisää turvallisia aikuisia. Heidän kehittymiselleen on hyväksi jos sosiaalisia kontakteja syntyy pienestä pitäen.
Tästä nyt ei vaan saisi puhua kun ihan oikeat perusperheet tulevat kateellisiksi huomatessaan kuinka paljon heidän lapsensa jäävät jälkeen kehityksestä.
Hapsunhauskaa satiiria aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on toivottavasti vain yksi kaheli provosoimassa. Mitä sitten että ovat eronneet ja heillä on tuollainen perhe. Jollakin toisella on toisenlainen perhe. Onneksi ei eletä enää 50-lukua ja voi erota. Eron syyt eivät kuulu ulkopuolisille ja vielä vähemmän lapsille.
Miksi eivät kuulu lapsille?
Mikä siinä on sellaista joka pitää säilyttää salaisuutena hautaan saakka?Vanhempien parisuhde ei kuulu lapsille. Vai kerrotko itse parisuhteesi asiat lapsille?
Vanhempien ero vaikuttaa usein hyvin paljon lapseen/lapsiin.
Miksi sen syy pitäisi salata loppuiäksi?Eo välttämättä tarvitse, mutta ainakaan pienille lapsille ei kerrota aikuisten asioita. Ja pitääkö lapsille kertoa esimerkiksi jos suhteessa on ollut henkistä väkivaltaa tms. Eipä tarvitse, koska toista vanhempaa ei tule mustamaalata. Isommat lapset tajuavat myös ihan itse, jos jompikumpi vaihtoi uuteen.
Miksi totuuden kertominen olisi mustamaalausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneton ydinperhe tarkoita välttämättä sitä että ketään alistettaisiin tai pahoinpideltäisiin sellaisella tavalla joka rikkoo lakia, mutta en kyllä tiedä missä piireissä ne ihmiset liikkuvat, jotka ovat sitä mieltä että ydinperhe on aina niin mahtava ja onnellinen paketti. Kaikenlaista riitaisuutta, epäreiluutta, tunnekylmyyttä jne on monissa perheissä. On hyvä että ihmiset nykyisin eroavat mielummin kuin jäävät huonoon suhteeseen. Kyllä lapsetkin vaistoavat jos vanhemmat eivät rakasta toisiaan. Ei ole nykyaikaa ajatella että ero on joku virhe, missä menneisyydessä te oikein elätte.
Missä oli sanottu että ydinperhe aina mahtava ja niin onnellinen?
Tilastojen mukaan ihmiset ovat onnettomampia uusperheissä. Lasten henkinen hyvinvointi niissä myös heikompaa.
Todella vaikeita psyykkisiä ongelmia syntyy yleensä lapsille jotka ovat joutuneet persoonallisuushäiriöisen vanhemman toiminnan vuoksi olemaan täysi-ikäiseksi tulleessaan 3-4ssa uusperhehimmelissä.
Mutta siitähän tässäkin ketjussa pettämistä ja lennosta vaihtelua raivoisasti puolustava ei puhu mitään.
Koska hänellä peiliin katsominen aiheuttaisi kovin ikäviä tunteita.
Kyllä ikätasoisesti voi ja pitää kertoa eron syystä myös lapsille.
Lapsi ajattelee AINA, että hän on syy eroon. Lapsi kuvittelee, että äiti/isä lähti, koska lapsi ei ollut kyllin hyvä tai lapsi käyttäytyi jotenkin väärin. Senkin takia lapselle on tärkeää sanoa, että ero ei ole lapsen syy ja syy eroon on x. Tuo x voi lapsentasoisesti sanottuna olla, että "äiti ei enää rakastanut isiä ja halusi elää Mikon kanssa. Nyt äidillä ja Mikolla on uusi koti ja me asutaan tässä vanhassa kodissa yhdessä. Mutta ei mitään hätää, isi on sinun kanssasi täällä eikä äiti ole sinua hylännyt, vaikkei hän isin kanssa enää halunnut asua saman katon alla."
Nimenomaan nämä erojen syistä kertomattomuudet ja huonosti hoidetut erot näkyvät seuraavissa sukupolvissa. Jos vanhemmat ovat eronneet, on tilastojen valossa lapsen riski avioerolle kohonnut. Miksi? Koska äärimmäisen harvat kykenevät siihen, että ero prosessoitaisiin järkevästi. Ja tällä meinaan sitä, että eron jälkeen oltaisiin reippaasti yksin, käsiteltäisiin parisuhteessa olleet haasteet ja omat traumat ennen uuteen suhteeseen ryntäämistä. Ja kaikista olennaisista olisi, että eronnut vanhempi keskittyisi niihin lapsiinsa kunnolla. Lapset tarvitsevat erityistä tukea eron jälkeen. Aikuisen tarpeet uudesta parisuhteesta voivat kyllä odottaa muutaman vuoden. Kummasti olisi toisenlainen tilanne eroperheissä, jos aiemmat sukupolvet prosessoisivat tilanteensa, eivätkä jättäisi sitä vellomaan lasten murheeksi.
Itseni on yllättänyt se, miten itsekeskeisiä nämä "otan eron puolisostani uuden takia" ihmiset ovat lastenkin näkökulmasta. Juu, puolisosta saa erota, jos yhdessä ei halua olla. Mutta sen voi tehdä järkevästi ja lapsia ajatellen. Ei niin, että petetään, otetaan uusi kumppani ja äkkiä saman katon alle uusperheeksi asumaan. Lapsien etua pitäisi ajatella. Ja lasten etu on se, että vanhempi asuu lastensa kanssa kaksin ja hoitaa sen seurustelusuhteen lapsivapaillaan. Sitten voi muuttaa saman katon alle, kun lapset ovat lentäneet pesästä.
Tämä keskustelu osoittaa surullisesti sen, että Mattilan ja Bergin kirja on todella tarpeellinen. Sehän osoittaa, että tuskallisetkin asiat voi hoitaa tyylikkäästi, jos on kypsyyttä.
Tekijät ovat nimen omaan ajatelleet lapsien etua. Lukekaa kirja, älkää muodostako mielipidettä klikkijutun perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Kauhee akka.
Hirviö
Uusperheiden lapset päätyvät usein syrjäytyneiksi ja heidän on vaikea muodostaa pysyviä ihmissuhteita, kun vanhempien malli on mitä on.